Charles Wesleyn saarna, pidetty 4.4.1742 oxfordin yliopistossa. Kääntänyt Mikko Kuittinen.
Heräjä sinä,joka makaat ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee EF 5:14
Kun nyt käyn tutkiskelemaan näitä saarnoja, niin aion Jumalan avulla ensiksikin kuvailla makaavia, joille nämä sanat puhutaan; toiseksi teroittaa varoitusta: 'heräjä sinä, joka makaat ja nouse kuolleista' sekä Kolmanneksi selittää niille annettua lupausta, jotka nousevat: 'Kristus sinua valaisee'.
1. Ja ensiksi makaavaisia, joista tässä puhutaan unella tarkoitetaan ihmisen luonnollista tilaa; syvää sielun-unta, johon Aatamin synti on vaivuttanut kaikki, jotka ovat hänen kupeistansa lähteneet; suruttomuutta, kankeutta, velttoutta, tunteettomuutta oikeasta tilastansa, johon jokainen ihminen joutuu maailmassa, ja jossa hän yhä edelleenkin on, kunnes Jumalan ääni hänet herättää.
2.Mutta 'ne, jotka makaavat, ne yöllä makaavat' 1 TESS 5:7. Luonnollinen tila on äärettömän pimeyden tila, jossa pimeys peittää maan ja synkeys kansan' JES 60:2. Olkoonpa heräämättömällä vaivaisella syntisellä kuinka paljon tahansa tietoa muista asioista, niin ei hän kuitenkaan tunne ensinkään itseänsä, siinä suhteessa ei hän ensinkään 'vielä mitään tiedä, kuin hänen tulis tietää' 1KOR 8:2 Hän ei tiedä, että hän on langennut henki, jonka ainoana huolena tässä maailmassa tulisi olla nouseminen lankeemuksestansa, voittaaksensa jälleen sen Jumalan kuvan johon hänet luotiin. Hän ei käsitä ollenkaan tarpeelliseksi sitä ainoata tarpeellista, nimittäin sisällistä kaikki käsittävää muutosta, 'syntymistä ylhäältä', jota kuvailee kaste, joka on alku siihen täydelliseen uudistukseen, hengen, sielun ja ruumiin pyhitykseen, 'jota paitsi ei kukaan saa nähdä Herraa' HEBR 12:14.
3. Ollen täynnä sairautta, luuloittelee hän kuitenkin olewansa ihan terve; lujasti kiedottuna kahleisiin ja pauloihin, uneksii hän olevansa onnellinen ja vapaudessaan. Hän sanoo 'rauha, rauha!' vaikka perkele 'väkevästi haarniskoittuna' pitää hänen sieluansa täydellisesti vallassansa. Hän makaa yhä ja lepää, vaikka helvetti alhaalla kuohuu kohdataksensa häntä; vaikka kuoppa, josta ei kukaan palaja, on avannut kitansa nielläkseen hhänet, tuli on sytytetty hänen ympärillänsä eikä hän kuitenkaan sitä tiedä, niin, se polttaa häntä, mutta hän ei laske sitä sydämellensä.
4. Sellaisella, joka makaa, ymmärrämme siis (ja suokoon Jumala, että aina ymmärtäisimme sen!) syntistä, joka elää rauhassa synneissänsä, tyytyväisenä jäämään tilaansa, elämään ja kuolemaan ilman Jumalan kaltaisuutta, sellaista, joka on tietämätön sekä sairaudestansa että sen ainoasta lääkityksestä; sellaista, joka ei koskaan antanut varoittaa eikä koskaan ottanut vaaria Jumalan varoittawasta äänestä, joka varoittaa 'välttämään tulevaista vihaa' MAT 3:7; sellaista, joka ei ole koskaan huomannut olevansa helvetin tulen hädässä taikka sielunsa pohjasta huutanut: 'mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?' AP.TEK 16:30
http://www.saarna.net/news.php?id=149
Heräjä sinä,joka makaat ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee EF 5:14
Kun nyt käyn tutkiskelemaan näitä saarnoja, niin aion Jumalan avulla ensiksikin kuvailla makaavia, joille nämä sanat puhutaan; toiseksi teroittaa varoitusta: 'heräjä sinä, joka makaat ja nouse kuolleista' sekä Kolmanneksi selittää niille annettua lupausta, jotka nousevat: 'Kristus sinua valaisee'.
1. Ja ensiksi makaavaisia, joista tässä puhutaan unella tarkoitetaan ihmisen luonnollista tilaa; syvää sielun-unta, johon Aatamin synti on vaivuttanut kaikki, jotka ovat hänen kupeistansa lähteneet; suruttomuutta, kankeutta, velttoutta, tunteettomuutta oikeasta tilastansa, johon jokainen ihminen joutuu maailmassa, ja jossa hän yhä edelleenkin on, kunnes Jumalan ääni hänet herättää.
2.Mutta 'ne, jotka makaavat, ne yöllä makaavat' 1 TESS 5:7. Luonnollinen tila on äärettömän pimeyden tila, jossa pimeys peittää maan ja synkeys kansan' JES 60:2. Olkoonpa heräämättömällä vaivaisella syntisellä kuinka paljon tahansa tietoa muista asioista, niin ei hän kuitenkaan tunne ensinkään itseänsä, siinä suhteessa ei hän ensinkään 'vielä mitään tiedä, kuin hänen tulis tietää' 1KOR 8:2 Hän ei tiedä, että hän on langennut henki, jonka ainoana huolena tässä maailmassa tulisi olla nouseminen lankeemuksestansa, voittaaksensa jälleen sen Jumalan kuvan johon hänet luotiin. Hän ei käsitä ollenkaan tarpeelliseksi sitä ainoata tarpeellista, nimittäin sisällistä kaikki käsittävää muutosta, 'syntymistä ylhäältä', jota kuvailee kaste, joka on alku siihen täydelliseen uudistukseen, hengen, sielun ja ruumiin pyhitykseen, 'jota paitsi ei kukaan saa nähdä Herraa' HEBR 12:14.
3. Ollen täynnä sairautta, luuloittelee hän kuitenkin olewansa ihan terve; lujasti kiedottuna kahleisiin ja pauloihin, uneksii hän olevansa onnellinen ja vapaudessaan. Hän sanoo 'rauha, rauha!' vaikka perkele 'väkevästi haarniskoittuna' pitää hänen sieluansa täydellisesti vallassansa. Hän makaa yhä ja lepää, vaikka helvetti alhaalla kuohuu kohdataksensa häntä; vaikka kuoppa, josta ei kukaan palaja, on avannut kitansa nielläkseen hhänet, tuli on sytytetty hänen ympärillänsä eikä hän kuitenkaan sitä tiedä, niin, se polttaa häntä, mutta hän ei laske sitä sydämellensä.
4. Sellaisella, joka makaa, ymmärrämme siis (ja suokoon Jumala, että aina ymmärtäisimme sen!) syntistä, joka elää rauhassa synneissänsä, tyytyväisenä jäämään tilaansa, elämään ja kuolemaan ilman Jumalan kaltaisuutta, sellaista, joka on tietämätön sekä sairaudestansa että sen ainoasta lääkityksestä; sellaista, joka ei koskaan antanut varoittaa eikä koskaan ottanut vaaria Jumalan varoittawasta äänestä, joka varoittaa 'välttämään tulevaista vihaa' MAT 3:7; sellaista, joka ei ole koskaan huomannut olevansa helvetin tulen hädässä taikka sielunsa pohjasta huutanut: 'mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?' AP.TEK 16:30
http://www.saarna.net/news.php?id=149
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heräjätkö, vai luuloitteleeko hän kuitenkin olewansa ihan terve?
Jo joudu mun sieluni heräämähän...
Uskon asiat kannattaa ottaa tosissaan esille.
---
5. Jos tämä makaaminen ei ole ulkonaisesti rikollista, niin on hänen unensa tavallisesti syvintä lajia: Hänellä on joko laodikealaista mielialaa, 'ei kylmä eikä palava', vaan hiljainen, ymmärtäväinen, vihastumaton, hyväsydäminen isiensä uskon tunnustaja, taikka hän on kiivas ja puhdasoppinen ja elää kaikkein ahkerimmin eriseuran jälkeen fariseuksena' APT 26:5, se on sellainen joka raamatun oman selityksen mukaan 'tekee itsensä vanhurskaaksi', sellainen 'joka pyytää omaa vanhurskauttansa vahvistaa', perustukseksi lapseudellensa Jumalan tykönä.