Kristinuskolle vieras adventistinen käytäntö

Ehtoollinen;

Ehtoollinen ja jalkojen pesu.
Jeesus asetti ehtoollisen muistoateriaksi. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen seurakuntaansa. (Matt 26:18-29, Mark 14:12-25, Luuk 22:7-20, Joh 13:1-30, 1 Kor 11:23-29) Ristinkuolemalla Jeesus hankki uskovalle pelastuksen, syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän. (Joh 3:14-16)

Ehtoolliseen liittyy Kristuksen muisto, sekä tunnustus ja julistus Kristuksen kuolemasta, uhriveren syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen veressä. Ehtoolliseen liittyy hyvä riemullinen iloinen mieli, kiitos ja ylistys, Jeesuksen tulon odotus ja kuulutus, sekä ystävien yhdistäminen Kristuksessa. Syntien itsetutkistelu, katuminen, tunnustaminen, erimielisyyksien sopiminen ja anteeksianto toiselle, sekä parannuksen teko ovat oleellinen osa ehtoollista.

Ehtoollisella Jeesus antoi uuden liiton. (Luuk 22:20) Uuden liiton kautta jokainen Kristuksen vastaanottava tulee Jumalan lapseksi. Uuden liiton uskovalla on Jumalan laki kirjoitettuna kivitaulujen sijasta “sydämen lihatauluihin.” (Hebr 8:10, Jer 33:31-33) Ehtoollisella Jumalan Henki on läsnä, ja uskova saa hengellistä voimaa. (Joh 14:26-27)

Ehtoollisen juuret ovat jo Vanhassa Testamentissa. Ateriayhteys on vanha tapa, jolla vahvistettiin liittoja. Israelilainen näkemys ateriayhteydestä oli luonnollinen liittyminen yhteen. Pyhiä aterioita vietettiin. (2 Moos 24:11, 3 Moos 7:15-16) Ehtoollisen vieton perinteisiin liittyy läheisesti VT:n kiitosuhri, ja pääsiäisateria. Yhdessä syöminen merkitsi lämmintä suhdetta ateriakumppaneihin. (Matt 9:11, Luuk 15:2, 1 Kor 5:11) Ateria on myös pelastuksen vertauskuva. (Ilm 3:20, 19:9, Matt 22:4, Luuk 14:15-24) Ehtoollinen on muisto, että Jumala on vapauttanut hengellisestä Egyptistä, synnin orjuudesta. (2 Moos 12:1-28) Vapahtajan kuollessa ristillä pääsiäisen merkitys orjuudesta vapautumisen muistoksi lakkasi, ja Herran ehtoollinen asetettiin saman tapahtuman muistoksi jota pääsiäinen oli esikuvannut.

Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä yhteisellä aterialla opetuslapsiensa kanssa. Juutalaisen tavan mukaan pääsiäislammas teurastettiin temppelissä 14 niisankuuta iltahämärissä. Ennen puolta yötä syötiin pääsiäisateria Egyptistä lähdön muistoksi.

Jeesus tahtoo että ehtoollista vietetään uudessa liitossa seurakunnissa Hänen muistokseen. Alkuseurakunta “mursi leipää” eli vietti ehtoollista usein. Ehtoollisen viettoa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aikaan. (Apt 2:42,46, 1 Kor 11:26)

Ehtoollisessa ihminen osallistuu yhteydestä Kristuksen vereen ja ruumiiseen. (1 Kor 10:16-17, Matt 26:26-28-29) Viini ja leipä ovat vertauskuvia. Opetetaan toisinkin, että viini muuttuisi kirjaimellisesti vereksi? (Matt 6:32-35, 50-58) Leipä kuvaa uskoa Jeesukseen “elämän leipänä. Viini kuvaa osallisuutta uskossa Kristuksen syntiä sovittavasta verestä. Kirjaimellisesti viini ei toki muutu Jeesuksen vereksi, kuten voimme visuaalisestikin havaita. Jeesus vertauskuvasi itseään myös esim. “ovena, porttina“ ” (Joh 10:7) “tienä” (14:6) sekä “viinipuuna” (15:1) Jeesus ei kuitenkaan muuttunut oveksi, tieksi tai viinipuuksi.


Jatkuu alla >>>>>>>>>>

Ehtoollista saa viettää kodeissa ja vaikka joka päivä.

Kreikankielen "oinos" tarkoittaa rypälemehua, -terttua- viinisatoa eli rypälesatoa ja myös alkoholipitoista viiniä. Raamatun /oinos/viini pitää sijoittaa asiayhteyteensä aina ja huomioida miten ankarasti Raamattu varoittaa alkoholista eli asiayhteyden kokonaisuus.

Ehtoolliselle ei aseteta tiukkoja rajoja. Jeesus oli viimeisellä aterialla ja ehtoollisella Juudaksen kanssa ja tiesi mitä Juudas tulisi tekemään.

Kaikenlaisia kolehteja ja haaveja kiertää ja jokainen kaivaa omaa lompsaa, mutta ehtoolliselle ei ole erityistä kolehtia olemassa koskaan ehtoollisen vuoksi.

Mintuista ja tilleistä -niiden kanssa takkuaa yksi ja toinen toki elämänsä aikana.

Yst. t. Jari Laurila

Olisikohan syytä miettiä hetki:
>1. adventistista ehtoollista pesurituaaleineen ei vietetä muissa protestanttisissa kirkoissa (tämän amerikkalaisen SDA käytännön ainutlaatuisuus ja epäraamatullisuus)

Tietämättömyys on tietenkin viattomuutta, mutta tosiasia on, että monissa kirkoissa on käytössä jalkojenpesu. Kiirastorstaina paavit ovat järjestäneet jo 1200 -luvulta lähtien tilausuuden, jossa on pesty diakonien tai köyhien jalkoja. Samoin ortodoksisessa, luterilaisessa, anglikaanisessa ja useassa muussakin kirkossa. Tällainen jalkojen pesu voi olla ehtoollisen yhteydessä tai ei. Itse asiassa kiirastorstain nimi useassa kielessä tulee latilnalaisesta jalkojenpesua tarkoittavasta sanasta.

Adventtikirkon tapaan jalkojenpesumahdollisuutta ehtoollisen yhteydessä tarjotaan myös useassa kirkossa, esimerkiksi USAn eteläisten baptistien piirissä ja vaikka veljesseurakunnassa.

>2. viinin adventistit ovat korvanneet epäraamatullisesti mehulla

Raamatun ehdoolliskertomusten viini on käännetty sanasta oinos, joka tarkoittaa niin viiniä kuin rypälemehuakin. Näin alkoholiton rypälemehu täyttää aivan yhtä lailla Raamatun ohjeet kuin käynyt viinikin. Tai oikeastaan paremmin, varoittaahan Uusi testamentti viinistä juopumisesta (niin kirjaimellisesti kuin hengellisestikin) ja tästä syystä esim. luterilainen kirkko yleensä tarjoaa ehtoollisen yhteydessä myös alkoholittoman vaihtoehdon sellaista toivovalle.

>3. Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen ei kuulu jalkojen pesu ollenkaan

Miksi hän sitten ehtoollisen asettaessaan pesi opetuslasten jalat ja sanoo, olette autuaita, jos näin teette. Olet kuitenkin oikeassa siinä, ettei jalkojenpesu ole ehtoollisen edellytys, mutta ei adventtikirkko sellaista opetakaan. Kirkko tarjoaa mahdollisuuden jalkojen pesuun. Sitäpaitsi myös Paavali viittaa jalkojen pesuun ja kirkkoisien kirjoituksissa on siihen viitteitä muun muassa Tertullianuksella. Se on siis ollut varhaisen kristillisyyden tapa.

>4. adventistit antavat ehtoollisen myös uudestisyntymättömille ei-uskoville ja tämäkin on ei-raamatullinen käytäntö

Adventtikirkossa on avoin ehtoollinen. Vain Jumala näkee sydämen, ihmiset eivät. Meillä ei ole täällä taivaan kirjoja käytettävissämme niin, että tietäisimme kuka on vilpitön uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Kirkon jäsenyys ei ole ehtoolliselle osallistuminen edellytys, uskomme Kristuksen tuntevan omansa ja ehtoollisen voivan myös olla syntiselle mahdollisuus pyytää elämäänsä Jumalan armoa.

>(5. Ehtoollisesta ja jalkojenpesusta peritään vapaaehtoinen maksu)

No mutta. Älä nyt kauheita puhu. Jos ehtoollinen on jumalanpalveluksessa, tilaisuudessa varmaankin kerätään kolehti niinkuin muissakin jumalanpalveluksissa. Muut maksut - ei todellakaan. :)

>6. Adventistit eivät hyväksy kotona suoritettavaa Jeesuksen asettamaa ehtoollista

Miten niin eivät? Olen minäkin vaikka kuinka monta kertaa yksityiskodissa osallistunut ehtoolliseen.

Parhaimmillaan adventtikirkon ehtoolliset ovat olleet upeita ja puhuttelevia. Joskus luonnossa leirillä, joskus mukana on rakkausateria, joskus kaikki on tehty yhden pöydän ympärillä tai muuten vaikuttavan tilaisuuden osanksi. Useimmiten ehtoollisjumalanpalvelukset ovat tavallisen jumalanpalveluksen osa ja tilaisuuden vaikuttavuus riippuu puheen ja musiikin puhuttelevuudesta.

Kirkon ehtoollisteologia on kuitenkin ihan tavallista perusprotestanttista ehtoollisteologiaa ilman mitään ihmeellistä tai poikkeavaa. Ja jos jotakin on tehty väärin, eiköhän siihenkin riitä Jumalan armo ja etsitään Raamatusta parempaa tapaa toimia.

Kai

Huolenne on aika huvittavaa. On jo todettu, että ehtoolliseen voi osallistua ilman jalkojen pesua. Kenenkään ei tarvitse jalkojen pesuun osallistua. Tätä nykyä on kirkkosaleihin jää moni jalkojen pesun ajaksi - olen jopa nähnyt seurakuntia, joissa enemmistö väestä ei tähän osallistu.

Ehtoollinen voisi aivan hyvin tapahtua ilman jalkojen pesua. Puhuessaan jalkojen pesusta Jeesus kuitenkin käyttää asetussanoja - olette autuaat, jos sen teette. Siinä, että seurakunta järjestää tähän mahdollisuuden ei varmaankaan voi olla mitään väärää. Tämän voisi tehdä tietenkin muullakin tavalla. Adventtikirkko ei kuitenkaan järjestä suurempia pääsiäisjuhlallisuuksia, joten kiirastorstai olisi vähän keinotekoinen ja jalkojenpesulle sopivin konteksti onkin ehtoollinen, koska ensimmäisellä ehtoollisella Jeesus pesi opetuslasten jalat.

Lähi-idässä jalkojenpesu oli vieraanvaraisuustoimenpide. Täällä sillä ei ole samaa merkitystä. Se on kuitenkin vertauskuva, joka puhuu uskovien tasa-arvosta, toisten palvelemisesta ja muistuttaa siitä, että kaikki olemme likaisia ja tarvitsemme Jeesukselta puhdistusta samoin kuin Pietari. Ei Jeesuksen tahdon seuraaminen ole tässä sen omituisempaa kuin se, että ehtoollisellä käytämme leipää ja viiniä tai kasteessa kastamme koko ihmisen. Näilläkin vertauskuvilla oli lähi-idän kulttuuriin ja tapoihin liittyvä taustansa.

Jos adventisteja osallistuu toisten kristittyjen tai kristittyjen yhteiseen ehtoolliseen, se tehdään tietenkin ilman jalkojen pesua. Jos taas toisiin yhteisöihin kuuluvia kristittyjä osallistuu adventtikirkon ehtoolliseen, heille tarjotaan mahdollisuus osallistua jalkojen pesuun, mutta ovat tervetulleita ehtoolliselle ilman sitä.

Kuten todettiin, maailmassa on kirkkoja, joissa on jalkojenpesukäytäntö. Ne, niinkuin adventtikirkkokaan, eivät ole kauhean innokkaita järjstämään ehtoollisia toisten kirkkojen kanssa. Seitsemännen päivän baptistit tai seitsemännen päivän helluntailaiset eivät tietääkseni harrasta jalkojen pesua.

Paavali neuvoo, että kaiken pitäisi tapahtua säädyllisesti ja järjestyksessä ja näin naiset ja miehet ovat eri huoneissa, paitsi aviopuolisot silloin, kun tähän on erikseen järjestetty mahdollisuus. Kotonaan puolisot saavat varmaankin pestä toistensa jalkoja vaikka joka päivä, vaikka en kyllä pysty keksimään mitään syytä, miksi joku tässä maassa haluaisi niin tehdä.

Ehdotan, että vähän hellitätte pipon nyörejä ja toteatte, että Herra on kuitenkin hyvä vaikka joillakin Herran palvelijoilla olisi hassuja kuten jalkojen pesua, laulettuja liturgioita, kaatumisia ja vaikka mitä. Enkeleillä on varmaan ihan hauskaa - paitsi silloin, kun joku ärtsyilee tyhjästä.

Muuten Suomen ortodoksisissa kirkoissa, ainakin uspetskissa, on normaalisti jalkojen pesu kiirastorstaina ja pääsiäisenä paavi Franciscuksen listalla taitaa olla nuorisovankilan asukkien jalkojen pesu.

Kai