15.1.-99 Kaari Utrio (IL):
”Kaupunki-ilma tekee vapaaksi
Somerniemelle sinkoilee tuon tuosta erilaisia allekirjoituspyyntöjä. Maailmassa on leegioittain hyviä asioita ja niiden ajajia. Onneksi, sillä pahoja asioita ja niiden toteuttajia on yhtä paljon. On myös yhdentekevää hälinää, johon suurin osa maailmanmenosta kuuluu.
Erilaisissa toimikunnissa ja lautakunnissa vuosikaudet istuneena tiedän, että on olemassa optimaalinen apurahan hakija. Hän on Lapissa asuva, ruotsinkielinen liikuntaesteinen ortodoksiyksinhuoltajanainen.
Hiukan samaan tapaan minä olen optimaalinen allekirjoittaja missä tahansa vetoomuksessa tai julkilausumassa. Olenhan maalainen, feministi, naistaiteilija, professori. Varsinainen poikkeuskansalainen.
Julkilausumien voimaan en uskonut edes silloin, kun ne olivat muodissa. Suuri osa julkilausumista allekirjoitetaan, koska kaverit niin tekevät, tai koska aihe on niin kieltämättömän kiitettävä. Harva perehtyy allekirjoitettavaan.
Maaseudun romahduksesta huolestuneen vetoomuksen allekirjoitin, koska tunnen asian - kunhan ensin vakuutuin siitä, ettei kysymyksessä ollut Maalaisliiton vaaliasiakirja. Keskustapuoluehan on maaseudun asiat hoitanut yksinoikeudella.
Niin paljasjalkainen helsinkiläinen kuin olenkin, maaseudun tilasta olen puhunut ja kirjoittanut paljon ennen kuin yleinen ällistely alkoi.
Minä asun maalla. Naapurissani suljettiin huoltoasema. Kyläkauppiaani eivät löytäneet jatkajaa ansiokkaalle elämäntyölle. Maaseutu on jälleen köyhempi ja tyhjempi. Kotipitäjäni on kuitenkin rintamaita, perinteisesti ökyrikasta suurmaatalousaluetta.
Rahasta tuskin nytkään on puute; väestä sitä suurempi. Vanhemmilla on varaa ostaa kaupungista asunto ja auto, jotta lapset saavat opiskella ilman taloudellisia huolia -- niin oikein onkin.
Mutta mitä tekee insinööri, kosmetologi, juristi, arkeologi, botanisti Suomen suurimmassa maatalouskaupungissa? Nostaa jonkin sortin päivärahaa?
Maaseutu tuottaa koulutettua nuorta väkeä kaupunkien tarpeisiin, koska omaa tarvetta ei ole.
Ilmiö on kahdeksan vuosisataa vanha eikä lopu julkilausumilla. Historian kaupungit eivät pystyneet itse uusimaan väestöään, koska kuolleisuus oli huikea. Kaupungit imivät maaseudulta väkeä kuin musta aukko. Kaupungeissa oli työtä ja rahaa, huvia ja seuraa, mahdollisuuksia, joita maaseutu ei tarjonnut.
Kaupunkien lumo on yhä kasvanut tällä vuosisadalla -- kohta on viime vuosisadalla. Kaikkialla maailmassa muodostuu hirmuisia hyperkaupunkeja, joiden asukasluku on suurempi kuin monen kansakunnan.
Tuntuu toivottomalta taistella kaupungistumiskehitystä vastaan. Kun miljardi ihmistä maailmassa tekee kukin tahollansa päätöksen muuttaa kaupunkiin, pellervolaisen osuuskaupan hätähuuto asiakkaitten perään ei paljon auta. Eivätkä auta somerniemeläisen kirjailijaperheen uskolliset ostot paikalliselta huoltoasemalta.
Ihmisten muuttopäätöksiä ei ratkaise politiikka vaan talouselämä.
EU-rahalla tai julkisella tuella tekohengitetyt hankkeet ovat silmänlumetta. Vain omin voimin menestyvä yritys voi luoda todellisia työpaikkoja. Sellaisten yritysten varassa voidaan maaseutu pitää asuttuna, olivat ne sitten tuotanto- tai palveluyrityksiä. Hurskastelu sikseen. Julkilausumien sijasta ruvetaan siirtämään tuotantolaitoksia ja pääkonttoreita sinne, missä halutaan elämän liekki säilyttää.
UPM Kymmene siirtyy luineen nahkoineen Taivalkoskelle, Soneran pääkonttori puolestaan Pyhännän Ahokylään ja MTV3 Puolangalle.
Pohjolan uusi pääkonttori sijaitsee Kortesjärvellä. Merita Nordbanken rakentaa Savukosken Marttiin, Valmet Karstulaan. Metra kaikkineen muuttaa Länkipohjaan.
Luettelo osoittaa oman mahdottomuutensa. Jos joku ei halua asua Kuhmon Tipasojalla, miten hän voi vaatia jotakuta muuta asumaan siellä?”
:)))
”Kaupunki-ilma tekee vapaaksi
Somerniemelle sinkoilee tuon tuosta erilaisia allekirjoituspyyntöjä. Maailmassa on leegioittain hyviä asioita ja niiden ajajia. Onneksi, sillä pahoja asioita ja niiden toteuttajia on yhtä paljon. On myös yhdentekevää hälinää, johon suurin osa maailmanmenosta kuuluu.
Erilaisissa toimikunnissa ja lautakunnissa vuosikaudet istuneena tiedän, että on olemassa optimaalinen apurahan hakija. Hän on Lapissa asuva, ruotsinkielinen liikuntaesteinen ortodoksiyksinhuoltajanainen.
Hiukan samaan tapaan minä olen optimaalinen allekirjoittaja missä tahansa vetoomuksessa tai julkilausumassa. Olenhan maalainen, feministi, naistaiteilija, professori. Varsinainen poikkeuskansalainen.
Julkilausumien voimaan en uskonut edes silloin, kun ne olivat muodissa. Suuri osa julkilausumista allekirjoitetaan, koska kaverit niin tekevät, tai koska aihe on niin kieltämättömän kiitettävä. Harva perehtyy allekirjoitettavaan.
Maaseudun romahduksesta huolestuneen vetoomuksen allekirjoitin, koska tunnen asian - kunhan ensin vakuutuin siitä, ettei kysymyksessä ollut Maalaisliiton vaaliasiakirja. Keskustapuoluehan on maaseudun asiat hoitanut yksinoikeudella.
Niin paljasjalkainen helsinkiläinen kuin olenkin, maaseudun tilasta olen puhunut ja kirjoittanut paljon ennen kuin yleinen ällistely alkoi.
Minä asun maalla. Naapurissani suljettiin huoltoasema. Kyläkauppiaani eivät löytäneet jatkajaa ansiokkaalle elämäntyölle. Maaseutu on jälleen köyhempi ja tyhjempi. Kotipitäjäni on kuitenkin rintamaita, perinteisesti ökyrikasta suurmaatalousaluetta.
Rahasta tuskin nytkään on puute; väestä sitä suurempi. Vanhemmilla on varaa ostaa kaupungista asunto ja auto, jotta lapset saavat opiskella ilman taloudellisia huolia -- niin oikein onkin.
Mutta mitä tekee insinööri, kosmetologi, juristi, arkeologi, botanisti Suomen suurimmassa maatalouskaupungissa? Nostaa jonkin sortin päivärahaa?
Maaseutu tuottaa koulutettua nuorta väkeä kaupunkien tarpeisiin, koska omaa tarvetta ei ole.
Ilmiö on kahdeksan vuosisataa vanha eikä lopu julkilausumilla. Historian kaupungit eivät pystyneet itse uusimaan väestöään, koska kuolleisuus oli huikea. Kaupungit imivät maaseudulta väkeä kuin musta aukko. Kaupungeissa oli työtä ja rahaa, huvia ja seuraa, mahdollisuuksia, joita maaseutu ei tarjonnut.
Kaupunkien lumo on yhä kasvanut tällä vuosisadalla -- kohta on viime vuosisadalla. Kaikkialla maailmassa muodostuu hirmuisia hyperkaupunkeja, joiden asukasluku on suurempi kuin monen kansakunnan.
Tuntuu toivottomalta taistella kaupungistumiskehitystä vastaan. Kun miljardi ihmistä maailmassa tekee kukin tahollansa päätöksen muuttaa kaupunkiin, pellervolaisen osuuskaupan hätähuuto asiakkaitten perään ei paljon auta. Eivätkä auta somerniemeläisen kirjailijaperheen uskolliset ostot paikalliselta huoltoasemalta.
Ihmisten muuttopäätöksiä ei ratkaise politiikka vaan talouselämä.
EU-rahalla tai julkisella tuella tekohengitetyt hankkeet ovat silmänlumetta. Vain omin voimin menestyvä yritys voi luoda todellisia työpaikkoja. Sellaisten yritysten varassa voidaan maaseutu pitää asuttuna, olivat ne sitten tuotanto- tai palveluyrityksiä. Hurskastelu sikseen. Julkilausumien sijasta ruvetaan siirtämään tuotantolaitoksia ja pääkonttoreita sinne, missä halutaan elämän liekki säilyttää.
UPM Kymmene siirtyy luineen nahkoineen Taivalkoskelle, Soneran pääkonttori puolestaan Pyhännän Ahokylään ja MTV3 Puolangalle.
Pohjolan uusi pääkonttori sijaitsee Kortesjärvellä. Merita Nordbanken rakentaa Savukosken Marttiin, Valmet Karstulaan. Metra kaikkineen muuttaa Länkipohjaan.
Luettelo osoittaa oman mahdottomuutensa. Jos joku ei halua asua Kuhmon Tipasojalla, miten hän voi vaatia jotakuta muuta asumaan siellä?”
:)))
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kirjailijatätimme unohti paitsi kappalejaon, esittää eutanasiaa ratkaisuksi maaseudun "ongelmiin". :)))
"Utrio on julkisuudessa näkyvästi puolustanut eutanasiaa. Hänen mielestään omaehtoinen kuolema voisi ehkä olla myös ratkaisu suurten ikäluokkien vanhentumisesta seuraavaan hoitaja- ja hoitopaikkapulaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaari_Utrio#Henkil.C3.B6historia
Mutta ratkaisu nro 1 o kepu :)))
*31.5.-97 Iltasanomat: Lipponen oli saanut kirjeitä kansalaisilta, jotka olivat joutuneet syrjityiksi kepulaiskunnissa. Esimerkkejä:
"Täytyy olla kepulainen, mieluummin lestadiolainen.. Kunnan työpaikat täytetään siten, että niihin valitaan ‘sopivat’ henkilöt.”
“Pyydän, että ryhtyisitte toimenpiteisiin toimenpiteisiin keskustalaisen, Suomen valtiosäännön vastaisen poliittisiin perusteisiin nojautuvan syrjinnän lopettamiseksi.”
“Kunnan tilaisuudet rauhanyhdistyksellä
- - -rauhanyhdistyksen talolla pidettävät kunnan eri hallintokuntien järjestämät tilaisuudet, joihin on kutsuttu kuntalaisia tai sitten pelkästään luottamushenkilöt. - - - näin sulkee pois koko joukon kuntalaisia ja luottamushenkilöitä ao. tapahtumasta.”
“Näin, mitä on keskustan valta
- - -Kokemuksesta sanon, että - - - keskustan ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus täällä Kainuussa yltää.”
Lipponen: “Tässä on mahdollisuus harrastaa loukkaantumisteatteria, mutta se ei poista sitä, että ongelmat ovat todellisia.” “Monet ovat kiitollisia, kun ovat terveinä selvinneet.”
*Soundi-lehti 6/97:
“Kuusrockia 70- ja 80-luvuilla järjestettäessä törmäsi poliittiseen vastustukseen. Markku Hänninen: ‘Ongelmana oli kepulainen nurkkakuntaisuus, eikä asiaa auttanut lainkaan se, että järjestäjänä oli demareitten työväenyhdistys.’ “
Kuuden prosentin teatterimies Paavo Lipponen ei näemmä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää, että jos kunta on vuokrannut yksityiseltä toimijalta tilat, kaikilla oli niihin vapaa pääsy riippumatta siitä, onko paikkana paikallinen kapakka tai rauhanyhdistys. Vuokranantaja ei voi sitä estää. Uskoisin Paavonkin asian nykyisin ymmärtävän. Siinä määrin erilaisiin ulkoistamisiin demaritkin ovat jo lähteneet mukaan.
Ja näin tuo kepulainen nurkkakuntaisuus heijastui Kuusrockin ohjelmistoon Oulun kaupunginkirjaston sivujen mukaan:
"Pohjoisen yhtyeet saivat usein kunnian avata juhlat. Esiintyminen 8000 ihmisen edessä kesäisenä iltapäivänä oli monen nuoren yhtyeen tulikoe."
Hyvä, että pääsivät esiintymään edes hetken, koska varmaan tämäkin järjestävä yhdistys haki vuosittain tukiaisia kaupungilta. Juhlat loppuivat samaan, mihin monet muutkin vastaavat:
"Viimeiset pari vuotta tuottivat raskaat tappiot. Ulkomaisten esiintyjien palkkiovaatimukset olivat nousseet ja yleisö oli tullut nirsommaksi. Amerikkalainen Blues Brothers Band soitti Kuusrockin saattosävelet v. 1991."
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/rock/kuusrock/kuusrock.htm
Harmi, ettei Paavo kommentoinut tuossa oman puolueensa suvaitsevaisuutta tai suvaitsemattomuutta. :)))
MOT, merijärvelläsi.
Lipponen: “Tässä on mahdollisuus harrastaa loukkaantumisteatteria, mutta se ei poista sitä, että ongelmat ovat todellisia.”
:)))
Heh, Lipposen loukkaantumisteatteri oli varsin amatöörimäistä. Lienet ainoa koko maassa, joka on palannut siihen koskaan. Saati vielä 17 vuotta myöhemmin.
:D
15.1.-99 Kaari Utrio (IL):
”Kaupunki-ilma tekee vapaaksi", sanoo vanha kiinalainen sananlasku.
Hengityssuoja kaupunkilaisen kasvoilla saa näyttämään rumemmankin naaman siedettävältä.
Ryppyinen ja rupsahtanut Kaari Utrio, niin paljasjalkainen helsinkiläinen pissis kuin onkin- on luultavasti saanut kylliksi hengittää vapaata kaupungin ilmaa ja naamataulu toiminut tehokkaana ilmansuodattimena.
Kaupunkien lumo on kasvanut tällä vuosisadalla, mutta tuo lumo näyttää kääntyneen kaupunkien tuhoksi, ainakin jos uskomme kokoomuksen Henna Virkkusta, joka on huolestunut suurten kaupunkien näivettymisestä.
Kyselyjen mukaan tyytyväisimmät asukkaat asuu keskustavetoisissa maaseutukunnissa, sekä suurten kaupunkien kehyskunnissa. Poikkeuksiakin tietysti löytyy, demarivetoinen Akaa on ylivoimaisesti heikoin kunta, jota kuntalaiset eivät suosittele kenellekään asuinpaikaksi. Eipä tietenkään, missä demari, siellä ongelma.
..ja tänne kepudiktatuuriin haluavat kaikki, vai mitä tästä väestönkehityksestä o pääteltävissä.. :)))
http://www.merijarvi.fi/fi/hallinto_ja_paatoksenteko/kunta_lyhyesti/
On hurjaa, Merijärven kehitys, on. Utrio on ikänainen. Näyttää ikäiseltään, joten älkää sen takia mollatko. Onhan kepuvetoisissakin kunnissa vielä sen verran jäljellä naisia, että näette, miten nainen ikääntyy. Tosin naisia on vuosi vuodelta vähemmän, eikö?
On hurjaa, Merijärven kehitys, on.
Kapikin kehuu pientä kaksiotaan maailman parhaimmaksi paikaksi asua, eikä kapikaan voi kehuskella suurella henkilökohtaisella struktuurillaan näin sanoessaan.
Valtionosuudet kapin toimeentulosta ovat noin 100%, lisäksi Espoo ja Helsinki avustaa erilaisin tukiaisin liikkumista ja kulttuuripalveluja veromaksajien rahoilla.
Näin se maailma toimii hienolla tavalla ja saajapuoli on aina hyvin tyytyväinen omaan elinpiiriinsä.