Maanis-depressiivisyys tiedote 1

Ja tuohon lisätään vielä taudin yleisyys:

Elinikäinen sairastumisriski on 0.3%.

Suomen 5.5 miljoonasta ihmisestä tämä tarkoittaa että meillä on maks. 10.000 sairasta koko maassa (alle 15 ja yli 60 vuotiaat poistettu). Oikea numero on huomattavasti pienempi koska itsemurhariski on niin korkea (20%) ja odotettavissa oleva elinikä on 13 vuotta lyhyempi (ilman itsareita). Suhteutettuna saadaan arvoksi noin 7500 sairasta.
Jos tuosta poistetaan 20% jotka tappavat itsensä niin luvuksi tulee 6000.

Jostain syystä tästä on tullut muoti-ilmiö mutta kyseessä on todella harvinainen vakava mielisairaus. Kannattaa miettiä tarkkaan ja kysyä toista mielipidettä ennenkuin hyväksyy diagnoosin.

Miksi psykiatrit tätä dg tykkäävät viljelellä vähän joka toiselle? Ei tämä mikään harmiton kausi-influenssa tyyppinen ratkaisu ole.

Merkinnät terveyskertomuksissa, joka taasen vaikuttaa koulutuspaikan, työpaikan saamista ja toisinaan voi vakuutukset jäädä saamatta, kun papereista löytyy maininta biposta.

Kyseessä on vakava mielenterveyden häiriö, johon on syötävä monesti lääkkeitä, joilla on taas runsaasti haittavaikutuksia.

Psykiatrit ovat diagnosoineet viime vuosina bipoja tähän yhteiskuntaan ennästysmäärän, aivan mitättömillä oireilla. Elämän normaaleista asioista on tehty sairauksia, toisena suurena diagnoosille altistavana tekijänä on ollut masennuslääkkeiden holtiton määrääminen ihan yleislääkäri tasolta saakka. Monesti masennuslääke reseptin saamiseen on riittänyt hoitajan kertomukset lääkärille eli lääkäri ei ole edes potilasta tavannut kenelle on kirjoittanut masennuslääkkeen.

Masennuslääkkeet ovat voineet antaa liikaa vauhtia, ilman että kyseessä on bipo ja näitä masennuslääkittyjä vauhdin saajia on diagnosoitu bipolaareiksi ja neuroleptein tainnutettu eläkekuntoon.

Tilannehan on outo, suorastaan sairas.

Ottaa varmana oman aikansa, kun joku jossain johtotasolla tms tajuaa, ettei tämä mennyt ihan niin kuin piti.

Itse olen masennusläkkeiden käytön jälkeen saanut bipo dg, vauhdin aikana tein 6000 euron velat.. kun lopetin masennuslääkkeet ahdistuin tuosta velkamäärästä niin paljon, että lähdin hakemaan keskusteluapua.

Velka on maksettu aikoinaan puolessa vuodessa, ei merkintöjä maksuhäiriöistä. Ei pettämisiä, eikä muitakaan perinteisiä oireita.

Mutta minullapa oli pirun ovela psykiatri, kolmen viikon seurannan aikana hän kehitteli luonteeni peruspiirteistä sairauksia mm se, että olen kerran viikossa tehnyt 25 vuoden ajan viikkosiivouksen ei ole normaalia, kukaan ei vaan jaksa vuodesta toiseen tuollaista ilman, että päässä heittää. Kukaan ei jaksa kodinhoidon ohella tehdä kahta työtä vuosia, kukaan terve äiti ihminen ei ota hiustenpidennyksiä ja ripsienpidennyksiä.

Edellä mainitttu riitti bipo dg saamiseen kolmen viikon seurannan jälkeen, tuota ennen söin 6kk masennuslääkettä.

Tarinani tuskin on kovin graavi esimerkki siitä, miten vakavat mielenterveys diagnoosit saa ihan pehmosin perustein. Ongelma tässä mielestäni on kuitenkin se, että näillä diagnooseilla on pakko syödä lääkeittä. Lääkkeitä, jotka oikeasti tekevät pään ihan himmeäksi sekä sairaaksi.

Ja kun neuroleptit sotkevat pään, rinnalle kohta lisätään toista neuroleptiä ja kohta tasaajaa ja masennuslääkettä.. huokaus. Kierre on tuossa vaiheessa ikuinen, sillä hyvin harva vahvasti lääkittynä osaa ja uskaltaa kyseenalaistaa hyvää ja lääkekeskeistä hoitoa.

Pistää kysymään, että kuinka monen muun sairauden toteamiseen riittää pelkästään lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset? Enpä tiedä muita kuin 2. suuntaisen...

Tuon nimistä sairautta tai häiriötä ei ole enään olemassa.

Se että taudin nimi on vaihdettu ja diagnostisia kriteerejä löysätty ei muuta tosiasioita.
Sairaat ovat sairaita ja ei-sairaista tehdään sairaita.

Jos vaihdat auringon nimen vaikkapa kuumaksi plasma palloksi, KUPP, niin onko aurinko vielä olemassa?

Hyvä Mikko! Täyttä asiaa

Mulla on kaksi rankkaa hypomaniaa takana tältä syksyltä (pitäisi tarkistaa lääkitys...). Olen aivan uupunut, eikä kyllä lohduta sekään, että touhutessa ja valvoessa putosi muutama kilo (ei ehtinyt syödä, eikä ollut nälkäkään).

Diagnoosi on papereissa ja menee tiedoksi kaikille, jotka sairaustietoja pyytävät, vaikka kyse olisi ihan mistä muusta asiasta tahansa. Tulee jokaiselle uudelle lääkärille tiedoksi (ja siis epikriisiin), kun kysytään nykyistä lääkitystä. Kukaan lääkäri ei määrää - ei ainakaan pitäis - lääkkeitä ilman tietoja olemassaolevasta pillericocktailista.

Mä en todellakaan haluaisi olla bipo, ja taatusti en halua olla "trendikäs" tuomalla julki tämän sairauden, joka on todellinen riesa ja loputtomien häpeiden aiheuttaja.