Tuulta nopeammin

Oli fysiikkakysymys.

Siis luovinopeus voi olla yli tuulen nopeuden, mutta nopeuskomponentti tuulen suuntaan ei

18+9 kirjoitti:

Siis luovinopeus voi olla yli tuulen nopeuden, mutta nopeuskomponentti tuulen suuntaan ei

"Siis luovinopeus voi olla yli tuulen nopeuden, mutta nopeuskomponentti tuulen suuntaan ei"

Tuo nyt taas EI pidä paikkanssa. Kyllä VMG pisteeseen joka on suoraan leessä saadaan nykyisillä racereilla reilusti tuulta nopeammaksi, -leikkaamalla...

Mikä nousukulma myötätuuleen??????? Vastatuulen puolella ymmärrän nousukulman.

Vektorioppia kirjoitti:

Mikä nousukulma myötätuuleen??????? Vastatuulen puolella ymmärrän nousukulman.

Et tainnut lukea riittävän tarkasti tekstejä.

Piirrä vektorikuvio siltä pohjalta että venenopeuden tuulensuuntainen vektori on yhtä suuri tai suurempi kuin tuulen nopeus, niin leikkaussuunnasta riippumatta suhteellinen tuuli tulee aina etuviistosta.

Sitäpä juuri kirjoitti:

Et tainnut lukea riittävän tarkasti tekstejä.

Piirrä vektorikuvio siltä pohjalta että venenopeuden tuulensuuntainen vektori on yhtä suuri tai suurempi kuin tuulen nopeus, niin leikkaussuunnasta riippumatta suhteellinen tuuli tulee aina etuviistosta.

Lue lisää

Et tainut lukea alkuperäisä kysymystä:
"Tuolla fysiikkapalstalla on taas nostettu kysymys , voiko purjeveneellä kulkea myötätuuleen tuulta nopeammin ?"
Siis myötätuuleen = tuulensuuntaisesti ja vain tuulen suuntaisesti. kaikki muut suunnat ovat sivumyötäistä-, sivuvastaista-, sivu- tai täysin vastatuulta Jos vesi ei aiheuttaisi lainkaan kitkaa veneeseen, se menisi ilman purjeitakin tuulen nopeudella tasaan myötätuuleen (ei myöskään oleteta veneeseen kohdistuvan massan hidastuvuuttakaa).
Piirrä siis vektoreita, joissa veneen ja tuulen suunta ovat täysin saamat....

Vektorioppia kirjoitti:

Et tainut lukea alkuperäisä kysymystä:
"Tuolla fysiikkapalstalla on taas nostettu kysymys , voiko purjeveneellä kulkea myötätuuleen tuulta nopeammin ?"
Siis myötätuuleen = tuulensuuntaisesti ja vain tuulen suuntaisesti. kaikki muut suunnat ovat sivumyötäistä-, sivuvastaista-, sivu- tai täysin vastatuulta Jos vesi ei aiheuttaisi lainkaan kitkaa veneeseen, se menisi ilman purjeitakin tuulen nopeudella tasaan myötätuuleen (ei myöskään oleteta veneeseen kohdistuvan massan hidastuvuuttakaa).
Piirrä siis vektoreita, joissa veneen ja tuulen suunta ovat täysin saamat....

Lue lisää

Sehän on tässäkin yhteydessä sanottu että suoraan tuulensuuntaan ei purjeilla onnistu.

Lukutaito ? ? kirjoitti:

Sehän on tässäkin yhteydessä sanottu että suoraan tuulensuuntaan ei purjeilla onnistu.

Onnistuu, jos tuuli vaihtelee, kuten tuolla alempana todetaan. Kovalla tuulella alus kerää liike-energiaa jota se käyttää etenemiseen vaikka tuuli menisi nollaan. Näin alus voi purjehtia suoraan myötätuuleen esim. keskinopeudella 5 solmua keskituulen ollessa 4 solmua.

Mace66 kirjoitti:

Onnistuu, jos tuuli vaihtelee, kuten tuolla alempana todetaan. Kovalla tuulella alus kerää liike-energiaa jota se käyttää etenemiseen vaikka tuuli menisi nollaan. Näin alus voi purjehtia suoraan myötätuuleen esim. keskinopeudella 5 solmua keskituulen ollessa 4 solmua.

Lue lisää

Jos keskituuli on 4 solmua, niin keskinopeus ei bvoi tätä ylittää. aalkuperäisnen kysymys oli: voiko myötätuuleen purjrbtia tuulta nopeammin. ja tähän on vastaus: Ei voii.
Ei voida vastata niin, että toinen suure on hetkellinen ja toinen vakio. Täytyy olla yhteismitalliset suureet. Sama koskee myös kulkusuuntaa, eli veneen ja tuulen suunnantäytyy olla täysin samat.

Vektorioppia kirjoitti:

Jos keskituuli on 4 solmua, niin keskinopeus ei bvoi tätä ylittää. aalkuperäisnen kysymys oli: voiko myötätuuleen purjrbtia tuulta nopeammin. ja tähän on vastaus: Ei voii.
Ei voida vastata niin, että toinen suure on hetkellinen ja toinen vakio. Täytyy olla yhteismitalliset suureet. Sama koskee myös kulkusuuntaa, eli veneen ja tuulen suunnantäytyy olla täysin samat.

Lue lisää

Kyllä voi. Ajattepas hyvin kevyttä venettä joka reagoi hetkessä tuuleen ja liukuu veden pinnalla pitkään myös tuulen loputtua. Keskinopeus sekä tuulelle että veneelle mitataan samalla tavalla, esim. keskiarvo sekunnin välein tehdyistä mittauksista. Tuuli puhaltaa ensin 40 solmua ajan T ja sitten 0 solmua ajan 9T. Eli tuulen keskinopeus on 4 solmua. Ensimmäisen T:n aikana veneen vauhti kiihtyy arvoon 40 solmua, loppujen 9 T:n aikana vauhti hiipuu hiljalleen (purjeet trimmataan/reivataan tietysti), keskinopeudeksi veneelle tulee helposti enemmän kuin 4 solmua riippuen veneen hidastuvuudesta.

Tällöin sekä hetkellinen että keskinopeus voivat ylittää tuulennopeuden. Selitys on energian varastointi liike-energiaksi ja se että kiihtyvyys on helppo saada suuremmaksi kuin hidastuvuus.

Mace66 kirjoitti:

Kyllä voi. Ajattepas hyvin kevyttä venettä joka reagoi hetkessä tuuleen ja liukuu veden pinnalla pitkään myös tuulen loputtua. Keskinopeus sekä tuulelle että veneelle mitataan samalla tavalla, esim. keskiarvo sekunnin välein tehdyistä mittauksista. Tuuli puhaltaa ensin 40 solmua ajan T ja sitten 0 solmua ajan 9T. Eli tuulen keskinopeus on 4 solmua. Ensimmäisen T:n aikana veneen vauhti kiihtyy arvoon 40 solmua, loppujen 9 T:n aikana vauhti hiipuu hiljalleen (purjeet trimmataan/reivataan tietysti), keskinopeudeksi veneelle tulee helposti enemmän kuin 4 solmua riippuen veneen hidastuvuudesta.

Tällöin sekä hetkellinen että keskinopeus voivat ylittää tuulennopeuden. Selitys on energian varastointi liike-energiaksi ja se että kiihtyvyys on helppo saada suuremmaksi kuin hidastuvuus.

Lue lisää

Tavallisella autollakin voi ajaa tuhatta - ajaa ensin sataa, pysähtyy ja ajaa taas sataa ja tekee tuon kymmenen kertaa ja laskee nopeudet yhteen...
Yhtä älykästä kuin Mace66:n ajatuksen juoksu.
Jos on oikein kevyt vene, pysähtyy se nopeammin, kuin raskas. Tämä johtyy massan hidastuvyydesta ja liikkeen jatkuvuudesta, joihin vaikuttaa suoraan massa.

Okko pöhkö? kirjoitti:

Tavallisella autollakin voi ajaa tuhatta - ajaa ensin sataa, pysähtyy ja ajaa taas sataa ja tekee tuon kymmenen kertaa ja laskee nopeudet yhteen...
Yhtä älykästä kuin Mace66:n ajatuksen juoksu.
Jos on oikein kevyt vene, pysähtyy se nopeammin, kuin raskas. Tämä johtyy massan hidastuvyydesta ja liikkeen jatkuvuudesta, joihin vaikuttaa suoraan massa.

Lue lisää

Opettele poika ensin peruskoulutason matematiikan ja fysiikan alkeet, ja kirjoita vasta sitten. Nopeuksia ei voi laskea yhteen tuolla tavalla.

Mace66 kirjoitti:

Kyllä voi. Ajattepas hyvin kevyttä venettä joka reagoi hetkessä tuuleen ja liukuu veden pinnalla pitkään myös tuulen loputtua. Keskinopeus sekä tuulelle että veneelle mitataan samalla tavalla, esim. keskiarvo sekunnin välein tehdyistä mittauksista. Tuuli puhaltaa ensin 40 solmua ajan T ja sitten 0 solmua ajan 9T. Eli tuulen keskinopeus on 4 solmua. Ensimmäisen T:n aikana veneen vauhti kiihtyy arvoon 40 solmua, loppujen 9 T:n aikana vauhti hiipuu hiljalleen (purjeet trimmataan/reivataan tietysti), keskinopeudeksi veneelle tulee helposti enemmän kuin 4 solmua riippuen veneen hidastuvuudesta.

Tällöin sekä hetkellinen että keskinopeus voivat ylittää tuulennopeuden. Selitys on energian varastointi liike-energiaksi ja se että kiihtyvyys on helppo saada suuremmaksi kuin hidastuvuus.

Lue lisää

Jos ajatellaan tuon "hyvin kevyen veneen" olevan ilmapallo, se menee täsmällisesti tuulennopeutta. 40 solmun tuulessa 40 solmua ja 0 solmun tuulessa 0 solmua.

Jos otetaan tuohon mukaan inertiaa, vauhti on kuitenkin keskimäärin aina sama kuin tuulen. Tietysti tuulen keventyessä ilmapallo menee hiukan tuulta nopeammin, mutta tuo kompensoituu tuulen noustessa.

Mikään oikea purjeilla liikkuva vene tai edes jäällä tai maassa liikkuva vekotin ei mene myötätuuleen kuin ilmapallo. Kitkaa on aina ja lisäksi tuulennopeus lähellä vettä on huomattavasti pienempi eli runko aiheuttaa myös ilmanvastusta lähestyttäessä tuulennopeutta.

Esimerkiksi sporttinen 40-jalkainen pystyy kevyeässä tuulessa n. 60% tuulesta vauhtiin suoraan myötätuuleen leikkaamatta. 20 solmun tuulessa jäädään jo alle 50% arvoon. Tietysti nopeampiakin on, mutta mikään ei pääse lähellekään 100%. Kaikki nopeasti myötätuuleen kulkevat härvelit leikkaavat voimakkaasti ja ovat hitaita ajettaessa suoraan myötätuuleen.

Joakim_ kirjoitti:

Jos ajatellaan tuon "hyvin kevyen veneen" olevan ilmapallo, se menee täsmällisesti tuulennopeutta. 40 solmun tuulessa 40 solmua ja 0 solmun tuulessa 0 solmua.

Jos otetaan tuohon mukaan inertiaa, vauhti on kuitenkin keskimäärin aina sama kuin tuulen. Tietysti tuulen keventyessä ilmapallo menee hiukan tuulta nopeammin, mutta tuo kompensoituu tuulen noustessa.

Mikään oikea purjeilla liikkuva vene tai edes jäällä tai maassa liikkuva vekotin ei mene myötätuuleen kuin ilmapallo. Kitkaa on aina ja lisäksi tuulennopeus lähellä vettä on huomattavasti pienempi eli runko aiheuttaa myös ilmanvastusta lähestyttäessä tuulennopeutta.

Esimerkiksi sporttinen 40-jalkainen pystyy kevyeässä tuulessa n. 60% tuulesta vauhtiin suoraan myötätuuleen leikkaamatta. 20 solmun tuulessa jäädään jo alle 50% arvoon. Tietysti nopeampiakin on, mutta mikään ei pääse lähellekään 100%. Kaikki nopeasti myötätuuleen kulkevat härvelit leikkaavat voimakkaasti ja ovat hitaita ajettaessa suoraan myötätuuleen.

Lue lisää

Paitsi tämä härveli menee tuulivoimalla suoraan myötätuuleen yli kaksi kertaa tuulen nopeudella:
http://en.wikipedia.org/wiki/Blackbird_(land_yacht)

Joakim_ kirjoitti:

Jos ajatellaan tuon "hyvin kevyen veneen" olevan ilmapallo, se menee täsmällisesti tuulennopeutta. 40 solmun tuulessa 40 solmua ja 0 solmun tuulessa 0 solmua.

Jos otetaan tuohon mukaan inertiaa, vauhti on kuitenkin keskimäärin aina sama kuin tuulen. Tietysti tuulen keventyessä ilmapallo menee hiukan tuulta nopeammin, mutta tuo kompensoituu tuulen noustessa.

Mikään oikea purjeilla liikkuva vene tai edes jäällä tai maassa liikkuva vekotin ei mene myötätuuleen kuin ilmapallo. Kitkaa on aina ja lisäksi tuulennopeus lähellä vettä on huomattavasti pienempi eli runko aiheuttaa myös ilmanvastusta lähestyttäessä tuulennopeutta.

Esimerkiksi sporttinen 40-jalkainen pystyy kevyeässä tuulessa n. 60% tuulesta vauhtiin suoraan myötätuuleen leikkaamatta. 20 solmun tuulessa jäädään jo alle 50% arvoon. Tietysti nopeampiakin on, mutta mikään ei pääse lähellekään 100%. Kaikki nopeasti myötätuuleen kulkevat härvelit leikkaavat voimakkaasti ja ovat hitaita ajettaessa suoraan myötätuuleen.

Lue lisää

Joo. Ilmapallo tosin on huono vertaus koska sitä ei pysty reivaamaan ja siihen ei myöskään varastoidu juurikaan liike-energiaa. Esim. suht painava tasaisella liukkaalla jäällä kulkeva purje-alus voisi kerätä puuskista liike-energiansa ja kulkee puuskien välit reivattuna säilyttäen suuren osan nopeudestaan. Näin keskinopeus voisi olla selvästi keskituulta suurempi, jos tuuli olisi sopivan puuskaista. Jos tuulen nopeus olisi sinimuotoista, niin veneen nopeus seuraisi sitä viivellä, kuitenkin niin että huiput leikkautuisivat, mutta kuopat vielä enemmän. Lopputuloksena veneen keskinopeus ylittäisi tuulen keskinopeuden.
No, tämä nyt on saivartelua, ymmärrän kyllä mitä alunperin tarkoitettiin.

Mitä tarkoittaa vastaiseen.
Onko se todellinen tuuli, vai suhteellinen tuuli kun pitää olla vastainen että kyseessä olisi luoviminen.

Jos vene kulkee sivumyötäiseen siten että nopeuskomponentti tuulen suuntaan on tuulta suurempi, suhteellinen tuuli on AINA vastainen, onko se luovimista ?

Mielenkiintoista, kohdasta 1 on lehdessäkin näkynyt kuvia. millaisia härpäkkeitä on nuo kohdan 2 protot/visiot jos ei toteutuneita?

proottori kirjoitti:

Mielenkiintoista, kohdasta 1 on lehdessäkin näkynyt kuvia. millaisia härpäkkeitä on nuo kohdan 2 protot/visiot jos ei toteutuneita?

Niin se on fysiikkaa.

Kohdan 1 edellytykset täyttyy kun veneen suorituskyky on niin hyvä että venenopeuden suhde suhteelliseen tuulennopeuteen vastaisella ylittää suunnan sekantin.
Yo veneellä voi purjehtia sivumyötäiseen niin että tuulen suuntainen komponentti on yli tuulen nopeuden.

Luin jostain että AC katit pystyy jopa 8 asteen nousukulmaan ja kulkevat kyllä myötäiseen selvästi tuulta nopeammin.

Kohdan 2 vesikulkuneuvo taitaa olla vain teoriaa, maalla kulkevia on jo rakennettukin ja todettu toimivan.

proottori kirjoitti:

Mielenkiintoista, kohdasta 1 on lehdessäkin näkynyt kuvia. millaisia härpäkkeitä on nuo kohdan 2 protot/visiot jos ei toteutuneita?

Joo, olisi hauska saada linkkejä vekottimiin, jotka menevät suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. Äkkiseltään ajateltuna se tuntuisi mahdottomalta, kun tuulen nopeudella myötätuuleen mennessä vekottimen näkemä suhteellinen tuuli on tasan nolla, eli nollatuulesta pitäisi repiä tehoja kitkan voittamiseen ja vielä lisää vauhtia. En toki noiden haksahtaneiden fyysikkojen lailla väitä sitä mahdottomaksi, mutta haluaisin tietää miten se (energiaa varstoimatta) tapahtuu.

Kiinnostunut????? kirjoitti:

Joo, olisi hauska saada linkkejä vekottimiin, jotka menevät suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. Äkkiseltään ajateltuna se tuntuisi mahdottomalta, kun tuulen nopeudella myötätuuleen mennessä vekottimen näkemä suhteellinen tuuli on tasan nolla, eli nollatuulesta pitäisi repiä tehoja kitkan voittamiseen ja vielä lisää vauhtia. En toki noiden haksahtaneiden fyysikkojen lailla väitä sitä mahdottomaksi, mutta haluaisin tietää miten se (energiaa varstoimatta) tapahtuu.

Lue lisää

Energia tulee tuulen ja maanpinnan nopeusnerojen hyödyntämisestä.

Kiinnostunut????? kirjoitti:

Joo, olisi hauska saada linkkejä vekottimiin, jotka menevät suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. Äkkiseltään ajateltuna se tuntuisi mahdottomalta, kun tuulen nopeudella myötätuuleen mennessä vekottimen näkemä suhteellinen tuuli on tasan nolla, eli nollatuulesta pitäisi repiä tehoja kitkan voittamiseen ja vielä lisää vauhtia. En toki noiden haksahtaneiden fyysikkojen lailla väitä sitä mahdottomaksi, mutta haluaisin tietää miten se (energiaa varstoimatta) tapahtuu.

Lue lisää

esim DDWFTTW

Kiinnostunut????? kirjoitti:

Joo, olisi hauska saada linkkejä vekottimiin, jotka menevät suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. Äkkiseltään ajateltuna se tuntuisi mahdottomalta, kun tuulen nopeudella myötätuuleen mennessä vekottimen näkemä suhteellinen tuuli on tasan nolla, eli nollatuulesta pitäisi repiä tehoja kitkan voittamiseen ja vielä lisää vauhtia. En toki noiden haksahtaneiden fyysikkojen lailla väitä sitä mahdottomaksi, mutta haluaisin tietää miten se (energiaa varstoimatta) tapahtuu.

Lue lisää

Sitä energiaa on vaikka kuinka paljon maan ja ilman tai veden ja ilman nopeuserossa. Sitä ei vain pysty hyödyntämään tavallisella purjeella suhteellisen tuulen ollessa nolla.

Potkurilla ei ole tällaista rajoitetta. Tietenkään potkuri ei voi tuottaa vääntömomenttia suhteellisen tuulen ollessa nolla, mutta se voi tuottaa työntövoimaa. Potkuri toimii siis puhaltimena ja saa käyttövoimansa renkaista (tai vesipotkurista).

Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. Vastaavasti maa/vesi viilettää kovaa vauhtia alla (tuulen nopeutta), jolloin renkaat/vesipotkuri pyörii kovaa vauhtia, mutta aiheuttaa vain pienen vastusvoiman.

Teho on (väliaineen) nopeus x voima, jolloin siis renkaat/vesipotkuri tuottavat suuren tehon pienellä voimalla ja vastaavasti ilmapotkuri tuottaa suuren voiman pienellä teholla.

Fysikaalisesti tuulen nopeuden ylittämisessä suoraan myötätuuleen ei ole mitään sen erikoisempaa kuin ylipäätänsä vastatuuleen pääsemisessä.

Joakim_ kirjoitti:

Sitä energiaa on vaikka kuinka paljon maan ja ilman tai veden ja ilman nopeuserossa. Sitä ei vain pysty hyödyntämään tavallisella purjeella suhteellisen tuulen ollessa nolla.

Potkurilla ei ole tällaista rajoitetta. Tietenkään potkuri ei voi tuottaa vääntömomenttia suhteellisen tuulen ollessa nolla, mutta se voi tuottaa työntövoimaa. Potkuri toimii siis puhaltimena ja saa käyttövoimansa renkaista (tai vesipotkurista).

Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. Vastaavasti maa/vesi viilettää kovaa vauhtia alla (tuulen nopeutta), jolloin renkaat/vesipotkuri pyörii kovaa vauhtia, mutta aiheuttaa vain pienen vastusvoiman.

Teho on (väliaineen) nopeus x voima, jolloin siis renkaat/vesipotkuri tuottavat suuren tehon pienellä voimalla ja vastaavasti ilmapotkuri tuottaa suuren voiman pienellä teholla.

Fysikaalisesti tuulen nopeuden ylittämisessä suoraan myötätuuleen ei ole mitään sen erikoisempaa kuin ylipäätänsä vastatuuleen pääsemisessä.

Lue lisää

Tuostahan se hyvin selvisi:

http://www.lhup.edu/~dsimanek/museum/ddwfttw.htm

Joakim_ kirjoitti:

Sitä energiaa on vaikka kuinka paljon maan ja ilman tai veden ja ilman nopeuserossa. Sitä ei vain pysty hyödyntämään tavallisella purjeella suhteellisen tuulen ollessa nolla.

Potkurilla ei ole tällaista rajoitetta. Tietenkään potkuri ei voi tuottaa vääntömomenttia suhteellisen tuulen ollessa nolla, mutta se voi tuottaa työntövoimaa. Potkuri toimii siis puhaltimena ja saa käyttövoimansa renkaista (tai vesipotkurista).

Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. Vastaavasti maa/vesi viilettää kovaa vauhtia alla (tuulen nopeutta), jolloin renkaat/vesipotkuri pyörii kovaa vauhtia, mutta aiheuttaa vain pienen vastusvoiman.

Teho on (väliaineen) nopeus x voima, jolloin siis renkaat/vesipotkuri tuottavat suuren tehon pienellä voimalla ja vastaavasti ilmapotkuri tuottaa suuren voiman pienellä teholla.

Fysikaalisesti tuulen nopeuden ylittämisessä suoraan myötätuuleen ei ole mitään sen erikoisempaa kuin ylipäätänsä vastatuuleen pääsemisessä.

Lue lisää

"Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. ".
Tulikohan Joakimille ajatusvirhe. Eikös tuulta vasten puhaltamisesta syntyvä reaktiovoima ole siirtyvän ilmamassan liike-energian suuruinen. Eli vastatuuleen puhaltaminen ei lisää vaan huonontaa potkurin tehoa. Käytännössä tosin potkurikoneella ei koskaan startata myötätuuleen eli ajatus on teoreettinen. Suihkumoottorin taakse kentälle pistetävät estelevyt eivät paranna työntövoimaa vaan jos ylipäänsä mitään tekevät niin pikemmin heikentävät?

seppomartti kirjoitti:

"Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. ".
Tulikohan Joakimille ajatusvirhe. Eikös tuulta vasten puhaltamisesta syntyvä reaktiovoima ole siirtyvän ilmamassan liike-energian suuruinen. Eli vastatuuleen puhaltaminen ei lisää vaan huonontaa potkurin tehoa. Käytännössä tosin potkurikoneella ei koskaan startata myötätuuleen eli ajatus on teoreettinen. Suihkumoottorin taakse kentälle pistetävät estelevyt eivät paranna työntövoimaa vaan jos ylipäänsä mitään tekevät niin pikemmin heikentävät?

Lue lisää

Kyllä se Joakim oli oikeassa, vastatuuleen puhallus vaatii potkurilta enemmän voimaa, potkurin puhallusvoima riippuu ilmamassan nopeuden muutoksesta, ei nopeudesta.

seppomartti kirjoitti:

"Koska potkuri puhaltaa "tuulta vasten", sen työntövoima on suuri. ".
Tulikohan Joakimille ajatusvirhe. Eikös tuulta vasten puhaltamisesta syntyvä reaktiovoima ole siirtyvän ilmamassan liike-energian suuruinen. Eli vastatuuleen puhaltaminen ei lisää vaan huonontaa potkurin tehoa. Käytännössä tosin potkurikoneella ei koskaan startata myötätuuleen eli ajatus on teoreettinen. Suihkumoottorin taakse kentälle pistetävät estelevyt eivät paranna työntövoimaa vaan jos ylipäänsä mitään tekevät niin pikemmin heikentävät?

Lue lisää

Kyllä lentokoneenkin maanopeus kasvaa nopeammin myötätuuleen ja puhalluksen taakse laitetut levyt lisäävät painetta ja sen kautta työntövoimaa.

Kiinnostunut??????? kirjoitti:

Tuostahan se hyvin selvisi:

http://www.lhup.edu/~dsimanek/museum/ddwfttw.htm

Lue lisää

Liikkuvan ajoneuvon liike-energia on siis kotoisin ilmamassan liike-energian vähenemisestä. Propellin "työntämän" ilmamassan nopeus maahan nähden hidastuu.

Miten se olikaan ? kirjoitti:

Kyllä lentokoneenkin maanopeus kasvaa nopeammin myötätuuleen ja puhalluksen taakse laitetut levyt lisäävät painetta ja sen kautta työntövoimaa.

Starttimatka kasvaa myötätuuleen niin paljon, ettei kukaan yritäkkään siten startata.. Kone lentää ilmanopeudella eikä maanopeudella. Myötätuuleen potkurista on tässä esimerkissä vaikea sanoa mitään koska myös väliaineen vastus on erilainen vasta- ja myötätuuleen eli maanopeus varmaankin myötätuuleen kiihtyy nopeammin vaikkei moottorin ja potkurin tehossa olisi mitään eroa.

seppomartti kirjoitti:

Starttimatka kasvaa myötätuuleen niin paljon, ettei kukaan yritäkkään siten startata.. Kone lentää ilmanopeudella eikä maanopeudella. Myötätuuleen potkurista on tässä esimerkissä vaikea sanoa mitään koska myös väliaineen vastus on erilainen vasta- ja myötätuuleen eli maanopeus varmaankin myötätuuleen kiihtyy nopeammin vaikkei moottorin ja potkurin tehossa olisi mitään eroa.

Lue lisää

Esim Antonov AN-2 (lentokone) voi nousta lähes paikoiltaa tarpeeksi kovassa vastatuulessa. Vastaavasti myötätuuleen noustaessa nousukiito pitenee huomattavasti (ollen kuitenkin aika lyhyt). Ko koneella voi lentää tyynessä noin 50 km/h (maahan nähden), 10 km/h myötätuulessa nopeus olisi maahan nähden 60 km/h ja 10 km/h vastatuulessa nopeus maahan nähden olisi 40 km/h......

Lentää se AN-2 kirjoitti:

Esim Antonov AN-2 (lentokone) voi nousta lähes paikoiltaa tarpeeksi kovassa vastatuulessa. Vastaavasti myötätuuleen noustaessa nousukiito pitenee huomattavasti (ollen kuitenkin aika lyhyt). Ko koneella voi lentää tyynessä noin 50 km/h (maahan nähden), 10 km/h myötätuulessa nopeus olisi maahan nähden 60 km/h ja 10 km/h vastatuulessa nopeus maahan nähden olisi 40 km/h......

Lue lisää

Kerran Hyvinkäällä peruutin potkurikoneella vastatuuleen ja sorvasin laskua paikalleen ilman laskukiitoa. Hermo petti kun näkyvyys oli olematon.
Mutta tämä taitaa olla purjehduspalsta vaikka potkurin toiminta mielenkiintoinen onkin?

e.d.k kirjoitti:

Kyllä se Joakim oli oikeassa, vastatuuleen puhallus vaatii potkurilta enemmän voimaa, potkurin puhallusvoima riippuu ilmamassan nopeuden muutoksesta, ei nopeudesta.

selitys "vaatii enemmän voimaa" ei kelpaa.

seppomartti kirjoitti:

selitys "vaatii enemmän voimaa" ei kelpaa.

Potkurin tai minkä muun tahansa muun työntölaiteen työntövoiman, tehon ja nopeuden välillä on seuraava yhteys:

P * nu = F * V, missä P on teho (akseliteho potkurille), nu hyötysuhde (0-100%), F työntövoima ja V väliaineen nopeus potkuriin nähden.

Kaavasta seuraa se, että suurella nopeudella tarvitaan suuri teho ja pienellä pieni. Ääritapauksena paikallaan ollessa ei tarvita tehoa lainkaan äärettömänkään voiman tuottamiseen. Käytännössä tämä ei tietenkään onnistu, mutta hyvin suuren voiman voi saada pienellä teholla.

Tavallinen purjevene kulkee 20 hv koneella 7 kn ja potkurin hyötysuhde on n. 60%. Kaavaa käyttämällä saadaan työntövoimaksi 2500 N. Vastaavasti liukuva vene saattaa kulkea 100 hv koneella 35 kn, jolloin työntövoima on edelleenkin 2500 N.

Potkurin aiheuttama työntövoima tosiaan perustuu reaktiovoimaan. Potkuri kiihdyttää vettä tai ilmaa. Työntövoima saadaan massavirran ja nopeusmuutoksen tulosta.

Lentää se AN-2 kirjoitti:

Esim Antonov AN-2 (lentokone) voi nousta lähes paikoiltaa tarpeeksi kovassa vastatuulessa. Vastaavasti myötätuuleen noustaessa nousukiito pitenee huomattavasti (ollen kuitenkin aika lyhyt). Ko koneella voi lentää tyynessä noin 50 km/h (maahan nähden), 10 km/h myötätuulessa nopeus olisi maahan nähden 60 km/h ja 10 km/h vastatuulessa nopeus maahan nähden olisi 40 km/h......

Lue lisää

pääkaupunkiseudulla lentää tuollainen usein ja sen kulku on verkkaista mutta että 50 km/h tuntuu hiukan liian vähältä..

seppomartti kirjoitti:

Starttimatka kasvaa myötätuuleen niin paljon, ettei kukaan yritäkkään siten startata.. Kone lentää ilmanopeudella eikä maanopeudella. Myötätuuleen potkurista on tässä esimerkissä vaikea sanoa mitään koska myös väliaineen vastus on erilainen vasta- ja myötätuuleen eli maanopeus varmaankin myötätuuleen kiihtyy nopeammin vaikkei moottorin ja potkurin tehossa olisi mitään eroa.

Lue lisää

Väliaineen vastus taitaa kyllä olla sama myötä- ja vastatuuleen, sen sijaan potkurin hyötysuhde ei. Jos tuulen nopeus on 10 km/h, vastatuuleen lähtiessä koneen ilmanopeus on jo 10 km/h kun kone on vielä paikallaan. Vastaavasti myötätuuleen koneen lähtiessä liikkeelle sen ilmanopeus on -10 km/h. Potkurin lapakulmat on varmaankin valittu antamaan parhaan hyötysuhteen positiivisella ilmanopeudella. Tästä seuraa että kiihtyvyys on myötätuulessa heikompi.

Kohta 2 huomioitavaa: alus ei voi käyttää energiaa enpää, kuin se saa jostakin - esim tuulesta. Potkuri saa tuulesta energiaa tietyn määrän. Pelkkä tuulipotkurin pyöriminen kuluttaa tuulesta saatavaa energiaa, vastatuuleen kulkeminen kuluttaa enrgiaa, veden kitka kuluttaa energiaa, välitykset kuluttavat energiaa, vedenalaisen potkurin pyörittäminen kuluttaa energiaa, vedenalainen potkuri käyttää aina enemmän energiaa, kuin sitä pyörittävä moottori tuottaisi energiaa ilman vedessä olevaa (tai missätahansa väliaineessa olrvaa) potkuria.
Jos saat tuulenvoimalla veneesi kulkemaan mihinkään tuuleen kovempaa, kuin tuulen nopeus on, niin olet keksinyt ikiliikkujan

50 km/h kirjoitti:

pääkaupunkiseudulla lentää tuollainen usein ja sen kulku on verkkaista mutta että 50 km/h tuntuu hiukan liian vähältä..

Etsi netistä tietoa - autan kuitenkin vähän:
"Koneen venäjänkielinen lempinimi "kukuruznik" (maissinviljelijä) johtunee siitä, että konetta käytettiin myös kasvinsuojelutarkoituksessa maatalouslentoihin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov tunnettiin innokkaasta maissinviljelyn edistämisestä Neuvostoliiton alueilla, mihin maissi ei erityisesti soveltunut. Koneen pienin lentonopeus on alle 50 km/h, mikä helpottaa maatalouskäyttöä."

Ikiliikkujako? kirjoitti:

Kohta 2 huomioitavaa: alus ei voi käyttää energiaa enpää, kuin se saa jostakin - esim tuulesta. Potkuri saa tuulesta energiaa tietyn määrän. Pelkkä tuulipotkurin pyöriminen kuluttaa tuulesta saatavaa energiaa, vastatuuleen kulkeminen kuluttaa enrgiaa, veden kitka kuluttaa energiaa, välitykset kuluttavat energiaa, vedenalaisen potkurin pyörittäminen kuluttaa energiaa, vedenalainen potkuri käyttää aina enemmän energiaa, kuin sitä pyörittävä moottori tuottaisi energiaa ilman vedessä olevaa (tai missätahansa väliaineessa olrvaa) potkuria.
Jos saat tuulenvoimalla veneesi kulkemaan mihinkään tuuleen kovempaa, kuin tuulen nopeus on, niin olet keksinyt ikiliikkujan

Lue lisää

"Jos saat tuulenvoimalla veneesi kulkemaan mihinkään tuuleen kovempaa, kuin tuulen nopeus on, niin olet keksinyt ikiliikkujan "

Heh. Siis ikiliikkuja on keksitty.

Ikiliikkujako? kirjoitti:

Kohta 2 huomioitavaa: alus ei voi käyttää energiaa enpää, kuin se saa jostakin - esim tuulesta. Potkuri saa tuulesta energiaa tietyn määrän. Pelkkä tuulipotkurin pyöriminen kuluttaa tuulesta saatavaa energiaa, vastatuuleen kulkeminen kuluttaa enrgiaa, veden kitka kuluttaa energiaa, välitykset kuluttavat energiaa, vedenalaisen potkurin pyörittäminen kuluttaa energiaa, vedenalainen potkuri käyttää aina enemmän energiaa, kuin sitä pyörittävä moottori tuottaisi energiaa ilman vedessä olevaa (tai missätahansa väliaineessa olrvaa) potkuria.
Jos saat tuulenvoimalla veneesi kulkemaan mihinkään tuuleen kovempaa, kuin tuulen nopeus on, niin olet keksinyt ikiliikkujan

Lue lisää

Totta kai tehoa hukkuu moneen paikkaan. Jos puhutaan edelleen myötätuuleen kulkevasta härvelistä, olet ymmärtänyt toimintaperiaatteen väärin. Siinä renkaat/vesipotkuri pyörittävät ilmapotkuria eikä toisinpäin. Renkaat/vesipotkuri tuottavat tehon akselille ja ilmapotkuri käyttää sitä. Ilmapotkuri pyörii siis eri suuntaan kuin se pyörisi tuulimyllynä.

Renkaat/vesipotkuri taas saavat tehonsa ilmapotkurin tuottamasta työntövoimasta. Mitään ihmeellistä ei tapahdu ylitettäessä tuulennopeus. Sen sijaan paikaltaan lähdettäessä vehje toimii erikoisesti. Ilmapotkuri pyrkii pyörimään väärään suuntaan ja vesipotkuri/renkaat saattavat sutia kunnes vauhtia kertyy tarpeeksi ja ilmapotkuri alkaa työntämään.

Ilman vastusta ja 100% hyötysuhteilla laite kulkisi ääretöntä nopeutta olematta ikiliikkijua. Ilman vastusta kokonaishyötysuhteesta voi laskea nopeussuhteen, joka tietysti huononee kun vastus huomioidaan. Käytännössä on päästy n. 3-kertaiseen tuulennopeuteen.

Joakim_ kirjoitti:

Totta kai tehoa hukkuu moneen paikkaan. Jos puhutaan edelleen myötätuuleen kulkevasta härvelistä, olet ymmärtänyt toimintaperiaatteen väärin. Siinä renkaat/vesipotkuri pyörittävät ilmapotkuria eikä toisinpäin. Renkaat/vesipotkuri tuottavat tehon akselille ja ilmapotkuri käyttää sitä. Ilmapotkuri pyörii siis eri suuntaan kuin se pyörisi tuulimyllynä.

Renkaat/vesipotkuri taas saavat tehonsa ilmapotkurin tuottamasta työntövoimasta. Mitään ihmeellistä ei tapahdu ylitettäessä tuulennopeus. Sen sijaan paikaltaan lähdettäessä vehje toimii erikoisesti. Ilmapotkuri pyrkii pyörimään väärään suuntaan ja vesipotkuri/renkaat saattavat sutia kunnes vauhtia kertyy tarpeeksi ja ilmapotkuri alkaa työntämään.

Ilman vastusta ja 100% hyötysuhteilla laite kulkisi ääretöntä nopeutta olematta ikiliikkijua. Ilman vastusta kokonaishyötysuhteesta voi laskea nopeussuhteen, joka tietysti huononee kun vastus huomioidaan. Käytännössä on päästy n. 3-kertaiseen tuulennopeuteen.

Lue lisää

Kiinostaa. Laitahan jotakin tieteellistä tutkimustulosta tuosta 3-kertaisesta nopeudesta..... vaikka vaan myötätuuleen....

Wilbur kirjoitti:

Väliaineen vastus taitaa kyllä olla sama myötä- ja vastatuuleen, sen sijaan potkurin hyötysuhde ei. Jos tuulen nopeus on 10 km/h, vastatuuleen lähtiessä koneen ilmanopeus on jo 10 km/h kun kone on vielä paikallaan. Vastaavasti myötätuuleen koneen lähtiessä liikkeelle sen ilmanopeus on -10 km/h. Potkurin lapakulmat on varmaankin valittu antamaan parhaan hyötysuhteen positiivisella ilmanopeudella. Tästä seuraa että kiihtyvyys on myötätuulessa heikompi.

Lue lisää

Lentokoneesta puhuttaessa tulee huomioida nopeus tuulensuhteseen eikä maan suhteeseen. Kun nousulähtönopeus on maahan nähden esi, 300 km/h, on koneen nopeus 10 km/h:n myötätuulessa tuulensuhteseen (ilmavirran-) 300 km/h ja maansuhteeseen 310 km/h ja vastaavasti vastaavassa tuulessa vastatuulessa tuulensuhteeseen 300 km/h, mutta maansuhteeseen 290 km/h. Tästä seuraa, että nousukiito myötätuuleen on pidempi, kuin vastatuuleen. Ero on yhtäsuuri, kuin jos tyynellä yrittää nousta 290 km/h vauhdilla tai 310 km/h vauhdilla. Arvaa kummalla vauhdilla on lyhyempi matka nousemiseen?
Yuuli vaikuttaa myös siiven nosteeseen potkurin lisäksi....

Kiinnostaa paljon kirjoitti:

Kiinostaa. Laitahan jotakin tieteellistä tutkimustulosta tuosta 3-kertaisesta nopeudesta..... vaikka vaan myötätuuleen....

Google: downwind faster than Wind
YouTubesta löytyy laitteita samalla haulla

Vanha keksintö kirjoitti:

"Jos saat tuulenvoimalla veneesi kulkemaan mihinkään tuuleen kovempaa, kuin tuulen nopeus on, niin olet keksinyt ikiliikkujan "

Heh. Siis ikiliikkuja on keksitty.

Lue lisää

Sulla taitaa olla moottoriven.

Kiinnostaa paljon kirjoitti:

Kiinostaa. Laitahan jotakin tieteellistä tutkimustulosta tuosta 3-kertaisesta nopeudesta..... vaikka vaan myötätuuleen....

Fysiikkapalstalla oli monta väittelyä maakulkuneuvon, ei veneen, tuulta nopeammin kulkemisesta tuulivoimalla.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10366473#comment-53112894

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9448096

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10758530#comment-56191518

Ennätysuutinen; speed ratio of 2.1:1 maakulkuneuvolla:
http://www.nalsa.org/

C/R kirjoitti:

Google: downwind faster than Wind
YouTubesta löytyy laitteita samalla haulla

Kyse on nyt vain ja ainoastaan samansuuntaisesta tuulesta ja saman suuntaisesta veneen etenemisestä.

maalla menee kirjoitti:

Fysiikkapalstalla oli monta väittelyä maakulkuneuvon, ei veneen, tuulta nopeammin kulkemisesta tuulivoimalla.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10366473#comment-53112894

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9448096

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10758530#comment-56191518

Ennätysuutinen; speed ratio of 2.1:1 maakulkuneuvolla:
http://www.nalsa.org/

Lue lisää

Tuo 2,1:1 on suoraan vastatuuleen. Suoraan myötätuuleen suhde on 2,8:1. http://www.nalsa.org/DownWind.html

Joakim_ kirjoitti:

Tuo 2,1:1 on suoraan vastatuuleen. Suoraan myötätuuleen suhde on 2,8:1. http://www.nalsa.org/DownWind.html

Lue lisää

Sehän menee sitten tuulivoimalla suoraan myötätuuleen melkein kolminkertaisella tuulennopeudella.

Joakim_ kirjoitti:

Totta kai tehoa hukkuu moneen paikkaan. Jos puhutaan edelleen myötätuuleen kulkevasta härvelistä, olet ymmärtänyt toimintaperiaatteen väärin. Siinä renkaat/vesipotkuri pyörittävät ilmapotkuria eikä toisinpäin. Renkaat/vesipotkuri tuottavat tehon akselille ja ilmapotkuri käyttää sitä. Ilmapotkuri pyörii siis eri suuntaan kuin se pyörisi tuulimyllynä.

Renkaat/vesipotkuri taas saavat tehonsa ilmapotkurin tuottamasta työntövoimasta. Mitään ihmeellistä ei tapahdu ylitettäessä tuulennopeus. Sen sijaan paikaltaan lähdettäessä vehje toimii erikoisesti. Ilmapotkuri pyrkii pyörimään väärään suuntaan ja vesipotkuri/renkaat saattavat sutia kunnes vauhtia kertyy tarpeeksi ja ilmapotkuri alkaa työntämään.

Ilman vastusta ja 100% hyötysuhteilla laite kulkisi ääretöntä nopeutta olematta ikiliikkijua. Ilman vastusta kokonaishyötysuhteesta voi laskea nopeussuhteen, joka tietysti huononee kun vastus huomioidaan. Käytännössä on päästy n. 3-kertaiseen tuulennopeuteen.

Lue lisää

Mielenkiintoista, muttei kyseessä ole purjevene, ennemminkin tuulivoimavene.

Joakim_ kirjoitti:

Potkurin tai minkä muun tahansa muun työntölaiteen työntövoiman, tehon ja nopeuden välillä on seuraava yhteys:

P * nu = F * V, missä P on teho (akseliteho potkurille), nu hyötysuhde (0-100%), F työntövoima ja V väliaineen nopeus potkuriin nähden.

Kaavasta seuraa se, että suurella nopeudella tarvitaan suuri teho ja pienellä pieni. Ääritapauksena paikallaan ollessa ei tarvita tehoa lainkaan äärettömänkään voiman tuottamiseen. Käytännössä tämä ei tietenkään onnistu, mutta hyvin suuren voiman voi saada pienellä teholla.

Tavallinen purjevene kulkee 20 hv koneella 7 kn ja potkurin hyötysuhde on n. 60%. Kaavaa käyttämällä saadaan työntövoimaksi 2500 N. Vastaavasti liukuva vene saattaa kulkea 100 hv koneella 35 kn, jolloin työntövoima on edelleenkin 2500 N.

Potkurin aiheuttama työntövoima tosiaan perustuu reaktiovoimaan. Potkuri kiihdyttää vettä tai ilmaa. Työntövoima saadaan massavirran ja nopeusmuutoksen tulosta.

Lue lisää

Valitettavasti ei minulle vieläkään valjennut miten potkurin jättäneen ilmavirran jarruttaminen vastatuulella tai ulkoisella levyllä parantaisi potkurin tehoa. Ilmavirran liike-energiahan pienenisi jarrutuksesta. Sama ilmiö pätee tietenkin, vaikka väliaine vaihtuisi vedeksi.

Seppomartti kirjoitti:

Valitettavasti ei minulle vieläkään valjennut miten potkurin jättäneen ilmavirran jarruttaminen vastatuulella tai ulkoisella levyllä parantaisi potkurin tehoa. Ilmavirran liike-energiahan pienenisi jarrutuksesta. Sama ilmiö pätee tietenkin, vaikka väliaine vaihtuisi vedeksi.

Lue lisää

Potkurin tehon parantaminen on huono ilmaisu, sillä teho on alempi, mutta työntövoima suurempi. Tai ainakin samalla akseliteholla saavutetaan suurempi työntövoima.

Ehkä ajatteluasi helpottaa se, että potkurin pitää olla valtavan suuri. Potkuri siis muuttaa vain vähän ilmamassan nopeutta suurella pinta-alalla eli suuren ilmamassan.

Potkuria voi myös ajatella välityksenä, jonka hyötysuhde on melko huono. Kun nopeus on pieni, välitys voi olla suuri, jolloin saadaan suuri voima. Vähän niinkuin moninkertainen talja on hidas, mutta voima on suuri. Tai auto kiihtyy ykkösellä nopeasti, mutta ykköstä voi käyttää vain pienissä nopeuksissa.

Potkuri (ja välitys) pitää tietysti suunnitella toimimaan tuossa olosuhteessa. Lentokoneen potkuri on optimoitu normaaliin lentovauhtiin. Se ei toimi läheskään optimaalisesti paikallaan. Samoin se 100 hv 35 kn veneen potkuri on optimoitu sinne 20 solmun vauhteihin. 7 solmun vauhdissa purjeveneen 20 hv kone antaa saman työntövoiman kuin tuo 100 hv eli 5-kertainen teho menee täysin hukkaan, koska potkuri on suunniteltu eri nopeuteen.

Mitä tapahtuu tuolle 100 hv koneelle ja 35 kn huippunopeudelle suunnitellulle potkurille 7 kn vauhdissa kaasu pohjassa. Koneen kierrokset jäävät paljon alle optimaalin, jolloin kone ei anna 100 hv tehoa. Kuitenkin se antaa paljon yli 20 hv eli tuo ei ole ainoa syy. Tuosta voi jo huomata, että alentunut nopeus kuormittaa enemmän potkuria eli se tuottaisi suuremman työntövoiman, jos vain koneessa olisi tarpeeksi puhtia.

Toinen syy on se, että potkurin halkaisija on pienempi. Suurissa nopeuksissa optimaalinen halkaisija on selvästi pienempi. Alhaisemmissa nopeuksissa pieni potkuri taas aiheuttaa suurinopeuksisen potkurivirran, jolloin suurin osa tehosta menee veden liike-energiaksi eikä työntövoimaksi.

Sitten tuo negatiivinen nopeus eli myötätuulen liikkuminen alle tuulennopeuden. Tuolloin potkurista tulee työntövoimaa jo sen ollessa paikallaan. Tuosta lienee helppo ymmärtää, että tuuli auttaa.

Onnistuu myös ilman veden virtausta jokaisella purjeveneellä.

Mace66 kirjoitti:

Onnistuu myös ilman veden virtausta jokaisella purjeveneellä.

Vaatii jotain selitystä.

Enpä usko kirjoitti:

Vaatii jotain selitystä.

Tarpeeksi isoa ja jyrkkää aaltoa voisi lasketella alas kovaakin vauhtia.

Bossu kirjoitti:

Tarpeeksi isoa ja jyrkkää aaltoa voisi lasketella alas kovaakin vauhtia.

Ilman aaltojakin pääsee helposti yli tuulen nopeutta. Millä tahansa purjeveneellä, ilman virtauksen apua.

Bossu kirjoitti:

Tarpeeksi isoa ja jyrkkää aaltoa voisi lasketella alas kovaakin vauhtia.

Jaa, mutta mikä olisi vaikkapa tunnin keskinopeus kovassa aallokossa myötätuuleen????

Mace66 kirjoitti:

Ilman aaltojakin pääsee helposti yli tuulen nopeutta. Millä tahansa purjeveneellä, ilman virtauksen apua.

Jos tuuli on puuskittainen, voisi purjevene puuskan tullen kiihdyttää tuulen nopeuteen, ja puuskien välillä vauhti hiljalleen tippuisi. Keskinopeus voisi kuitenkin olla tuulen keskinopeuden yläpuolella. Tämä edellyttäisi purjetta, joka ei jarruta silloin puuskien välillä, mutta sellaisenhan voi kyllä tehdä.

Bossu kirjoitti:

Jos tuuli on puuskittainen, voisi purjevene puuskan tullen kiihdyttää tuulen nopeuteen, ja puuskien välillä vauhti hiljalleen tippuisi. Keskinopeus voisi kuitenkin olla tuulen keskinopeuden yläpuolella. Tämä edellyttäisi purjetta, joka ei jarruta silloin puuskien välillä, mutta sellaisenhan voi kyllä tehdä.

Lue lisää

Oikein. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Bossu kirjoitti:

Jos tuuli on puuskittainen, voisi purjevene puuskan tullen kiihdyttää tuulen nopeuteen, ja puuskien välillä vauhti hiljalleen tippuisi. Keskinopeus voisi kuitenkin olla tuulen keskinopeuden yläpuolella. Tämä edellyttäisi purjetta, joka ei jarruta silloin puuskien välillä, mutta sellaisenhan voi kyllä tehdä.

Lue lisää

Ja ilma puuskia virtaamattomassa vedessä nopeus myötätuulessa jää alle tuulen nopeuden. Turha keskustella mistään isoista myötäaalloista, koska vasta-aallossa vauhti voi lähes pysähtyä - tämä pätee myös pinitehoisiin moottoriveneisiin.

Mace66 kirjoitti:

Oikein. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

ei kuitenkaan voi kiihdyttää puuskan nopeuteen, eli ei päästä millään myötätuulta nopeammin oli sitten tuuli puuskaa tai tasaista tuulta.

TuulaTuulaTei kirjoitti:

ei kuitenkaan voi kiihdyttää puuskan nopeuteen, eli ei päästä millään myötätuulta nopeammin oli sitten tuuli puuskaa tai tasaista tuulta.

Usko nyt jo, vene ei ole massaton kappale, siihen on varastoitunut liike-enegiaa. Jokainen purjevene ylittää välillä tuulen nopeuden siinä vaiheessa kun tuulennopeus laskee, eli esim. puuskan jälkeen. Veneen hidastuvuus on pienempi kuin ilmamolekyylien.

Mace66 kirjoitti:

Usko nyt jo, vene ei ole massaton kappale, siihen on varastoitunut liike-enegiaa. Jokainen purjevene ylittää välillä tuulen nopeuden siinä vaiheessa kun tuulennopeus laskee, eli esim. puuskan jälkeen. Veneen hidastuvuus on pienempi kuin ilmamolekyylien.

Lue lisää

Niin on kiihtyvyyskin .

Niin mutta... kirjoitti:

Niin on kiihtyvyyskin .

Kiihdyttävä voima on eri vahvuinen kuin hidastava, koska purje voi olla sellainen, ettei se jarruta puuskien välillä. Tällöin vene kiihtyy nopeammin kuin vauhti tippuu.

Mace66 kirjoitti:

Usko nyt jo, vene ei ole massaton kappale, siihen on varastoitunut liike-enegiaa. Jokainen purjevene ylittää välillä tuulen nopeuden siinä vaiheessa kun tuulennopeus laskee, eli esim. puuskan jälkeen. Veneen hidastuvuus on pienempi kuin ilmamolekyylien.

Lue lisää

Puuskakin on tuulta, myötätuulinen puuska ei voi nostaa veneen nopeutta yli puuskan nopeuden.
Ehkä sinun on vaikea ymmärtää, mikä on hetkellinen myötätuuli ja mikä on veneen nopeus juuri sillä samalla hetkellä. Minä ymmärrän hyvin mitä on potenttiaalienergia, mutta siitä ei ole nyt kysymys - koitahan koota ajatuksesi ja jatka vasta sitten, kun ajatuksesi on jollakin järjellisellä tasolla. Purjevenehän voi kulkea ilman moottoriakin tyynessä eteenpäin (tai mihin suuntaan vaan), mutta se johtuu siitä, että veneelle on annettu vauhtia (=liike-energiaa) ja liike jatkuu veneeseen varastoituneen liike-energian johdosta.
Jos on vaikea ymmärtää, niin älä yritkkään, koska siloin vaan nolaat itsesi itsellesi.

TuulaTuulaTei... kirjoitti:

Puuskakin on tuulta, myötätuulinen puuska ei voi nostaa veneen nopeutta yli puuskan nopeuden.
Ehkä sinun on vaikea ymmärtää, mikä on hetkellinen myötätuuli ja mikä on veneen nopeus juuri sillä samalla hetkellä. Minä ymmärrän hyvin mitä on potenttiaalienergia, mutta siitä ei ole nyt kysymys - koitahan koota ajatuksesi ja jatka vasta sitten, kun ajatuksesi on jollakin järjellisellä tasolla. Purjevenehän voi kulkea ilman moottoriakin tyynessä eteenpäin (tai mihin suuntaan vaan), mutta se johtuu siitä, että veneelle on annettu vauhtia (=liike-energiaa) ja liike jatkuu veneeseen varastoituneen liike-energian johdosta.
Jos on vaikea ymmärtää, niin älä yritkkään, koska siloin vaan nolaat itsesi itsellesi.

Lue lisää

Siinä vaiheessa kun puuskaa laantuu on veneen nopeus hetken aikaa kovempi kuin samalla hetkellä vallitseva tuulennopeus.

TuulaTuulaTei... kirjoitti:

Puuskakin on tuulta, myötätuulinen puuska ei voi nostaa veneen nopeutta yli puuskan nopeuden.
Ehkä sinun on vaikea ymmärtää, mikä on hetkellinen myötätuuli ja mikä on veneen nopeus juuri sillä samalla hetkellä. Minä ymmärrän hyvin mitä on potenttiaalienergia, mutta siitä ei ole nyt kysymys - koitahan koota ajatuksesi ja jatka vasta sitten, kun ajatuksesi on jollakin järjellisellä tasolla. Purjevenehän voi kulkea ilman moottoriakin tyynessä eteenpäin (tai mihin suuntaan vaan), mutta se johtuu siitä, että veneelle on annettu vauhtia (=liike-energiaa) ja liike jatkuu veneeseen varastoituneen liike-energian johdosta.
Jos on vaikea ymmärtää, niin älä yritkkään, koska siloin vaan nolaat itsesi itsellesi.

Lue lisää

Et vain ymmärrä. Kuka on sanonut että puuska nostaa veneen nopeuden yli puuskan nopeuden? Etkä edes tiedä mikä ero on potentiaalisella ja kineettisellä energialla. Koeta nyt ymmärtää että tuulen nopeus voi laskea veneen nopeutta nopeammin niin että saavutetaan piste jossa veneen hetkellinen nopeus on suurempi kuin tuulen. Voiko tätä enempää rautalangasta vääntää.