Sinun käsityksesi mukaan työn arvo on sama kuin maksetut palkat. Näin saat myös 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvoksi enemmän kuin samanlaisen 8 tunnissa valmisteun kirvesvarren arvon.
Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.
Helppo kysymys, eikö vaan. Mutta sinun marxin tietosi ei riitä siihen vastaamaan.
Jos et pysty vastaamaan niin silloin sinulla on pahoja aukkoja marxin oppien perustiedoissa ja silloin sinun ei pitäisi haaskata aikaasi lukemalla pääomaa vaan kertoomalla perusasioita kunnes olet ne aikuisten oikeasti oivaltanut.
..................
Kuulehan, toveri s.partacus
20
58
Vastaukset 20
- Mitäpäs siitä...
Suurin osa vasemmistolaisista ja yksikään kommunisti ei ymmärrä mitä tarkoittaa työn arvo ja työkustannukset.
He kuvittelevat, että se on ihan sama kuin maksettu palkka. Ja loput yrityksen tavaroiden/palvelujen myynnistä saamasta summasta piilotetaan omistajan piironginlaatikkoon, josta sitä sitten jaetaan vastikkeetta kavereille.
Ja asiaan liittyy vielä kateus; Kukaan ei saa tienata ja saada enemmän tai parempaa kuin itse.
Tällaista illuusiota pitää pystyssä valheellisin tiedoin ne vähäiset kommunistit, mitä vielä on olemassa.
Vaikka...mitäpäs siitä...komulit ovat hävinneet "taistelun" olemassaolostaan jo kauan sitten. - kakkosproletaari
"Ja asiaan liittyy vielä kateus; Kukaan ei saa tienata ja saada enemmän tai parempaa kuin itse. "
Kommunistit ovat aina kannattaneet työn mukaan jakoa ja se ei tarkoita tasapalkkaa.
Tasapalkkatunnus on enemmänkin porvareiden propagandakeino väitellä "työn mukaan jakoa" vastaan.
Kommunistit kannattavat myös omalla työllä hankitun omaisuuden kuuluvan tekijälleen.
Luulen, että ne jotka 'tienaavat' satoja miljoonia vuodessa ja omistavat omaisuutta miljardeja, eivät hyväksy työn mukaan jakoa. Nämä ovat kateellisia niille, jotka saavat vain murto-osan työnsä tuloksista.- Mitäpäs siitä...
>>Kommunistit ovat aina kannattaneet työn mukaan jakoa ja se ei tarkoita tasapalkkaa.
Haloo, toveri s.partacus.
Joko kohta pystyt vastaamaan?
...................- hömötiainen
"Sinun käsityksesi mukaan työn arvo on sama kuin maksetut palkat. Näin saat myös 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvoksi enemmän kuin samanlaisen 8 tunnissa valmisteun kirvesvarren arvon."
Oletetaan, että kirvesvarren markkinahinta on 100 euroa.
Oletetaan että markkinahinta muodostuu satojen valmistajien keskiarvosta. Oletetaan että kirvesvarren keskim. työmäärä on 8 tuntia, jolloin joku tekee sen muutamia minuutteja nopsempaan jotkut hitaammin.
Oletuksen perusteella kirvesvarren arvo on 8 tuntia työtä ja sen hintamuoto 100 euroa.
Oletetaan että 100 euroa vastaa välttämättömiä elämisentarvikkeita päivää kohti.
Oletetaan että työpäivän pituus on 8 tuntia.
Markkinoille tulee uusi tekijä. Hän tekee kirvesvartta 16 tuntia.
Jokainen edellä maintuista tekee kirvesvarren keskim. 8 tunnissa (jonain päivänä vähän toista vartta, jolloin keskim. tulee varsi per päivä)
Miten käy työpalkan, jos tekijä on palkkatyöläinen tai yrittäjäntulon jos tekijä on yrittäjä?
Molemmille käy samalla tavalla.
Kirvesvarren 8 tunnissa tekevä saa tuloa viikossa 500 euroa.
Puolikkaan kirvesvartta 8 tunnissa nyhertävä saa tuloa viikossa 250 euroa.
Viimeksi mainitulla yksilöllisen työn (tuotantokustannukset) arvo on kaksi kertaa korkeampi kuin ensiksi mainituilla (voi olla laiskakin tai aloittelija).
Viimeksi mainittu saa juuri ja juuri sapuskan nenän alle jos sitäkään.Meidän ei tarvitse edes olettaa mitään sinun marxin tuntemuksestasi - se on alle kaiken arvestelun.
Tehtävä oli:
Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.
Siitä et pystynyt oletuksilta sanomaan mitään.
.....................
- tiaishömö
"Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa."
Työllä ei ole mitään arvoa. Se on abstrakti käsite.
Kysy itseltäsi ja vastaa, mitä työ on. Saako työ palkkaa! Onko voitto tai lisäarvo työtä!
Tekeekö työ, itsenäinen ihmisestä irrallinen olio, tavaroita.
Työläinen (ihminen) omistaa työvoimansa. Hän siirtää sen avulla fyysistä ja henkistä kulutusta esineiden muokkaamiseen ja joista tulee tavaroita.
Työvoiman käyttö lyhennetään työksi arkikielessä.
Työläinen ei koskaan voi saada palkkana tekemänsä työn arvoa. Jos saisi, hänen tulisi saada työpäivän aikana uusintama koneiden kulutuksen arvo palkkana taskuunsa. Niin ei voi tapahtua. Koneiden kulutus ts. niiden kustantaminen tulisi jäädä työläiselle omistuksena.
Kysymys oli täten järjetön."Työläinen ei koskaan voi saada palkkana tekemänsä työn arvoa. Jos saisi, hänen tulisi saada työpäivän aikana uusintama koneiden kulutuksen arvo palkkana taskuunsa."
Niin, ei ole sinunkaan marx-tiedoissa paljon kehuttavaa.
Vai pitää työläisen korvata myös koneiden ja työkalujen kuluminen!
Näinhän se ei marxin mukaan ole. Tavaran arvon laskukaava:
C=c v m
missä c=sisältää koneiden ja työkalujen kulumisen sekä raaka-aineet.
Myydessään tavaran sen arvosta kapitalisti saa korvauksen myös koneiden kulumisesta sillä "c" sisältyy hintaan eikä näin ollen ole poissa työntekijän tekemästä työstä.
.....................
- hömötintti
"C=c v m
missä c=sisältää koneiden ja työkalujen kulumisen sekä raaka-aineet.
Myydessään tavaran sen arvosta kapitalisti saa korvauksen myös koneiden kulumisesta sillä "c" sisältyy hintaan eikä näin ollen ole poissa työntekijän tekemästä työstä."
Juu niin saa. Kapitalisti saa korvauksen tuotantokaluston kulumisesta. Se on totta. Mutta mistä?
Työläisen työllä luomasta arvosta. Kapitalisti ei saa kulumisen kustannuksia taivaasta. Eikö totta? Haemme niitä sitten maasta. Setelitukko tai vekseli tehtaan konttorissa ei korvaa kulumista. Tosi vai ei?
Tehtaan työläiset; pääjohtajasta lähettiin, kaikki, kustantavat kulumisen eli maksavat tuotantokaluston (sijoitetun pääoman).
Pärjäätkö työssä laiskalla työllä? Oma kysymyksesi.Niin, kyllä palstan punanuttujen marxin tuntemus on todella alhaisella tasolla.
Näin sanoo marx asiasta, lue ja opi sinäkin jotakin:
"Varsinaisia tuotantovälineitä, kuten työkaluja, koneita, rakennuksia, käytetään yhä uudelleen pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluessa kertaantuvissa tuotantoprosesseissa. Jos ne kulutettaisiin kerralla, kuten raaka-aine, niiden koko arvo siirtyisi silloin heti tavaroihin, joiden tuottamisessa niitä on käytetty. Mutta koska esim. värttinä kuluu vain vähitellen, niin tehdään keskimääräinen laskelma, jonka perustaksi otetaan värttinän keskimääräinen kestoaika ja keskimääräinen kuluminen tietyssä ajassa, sanokaamme päivässä. Tällä tavalla laskemme, kuinka paljon värttinän arvosta siirtyy kehrättyyn lankaan päivittäin ja kuinka paljon siis esimerkiksi lankanaulaan sijoitetusta työn kokonaismäärästä tulee värttinään aikaisemmin sisällytetyn työmäärän osalle."
Huomaa siis kohta "Tällä tavalla laskemme, kuinka paljon värttinän arvosta siirtyy kehrättyyn lankaan päivittäin ja kuinka paljon siis esimerkiksi lankanaulaan sijoitetusta työn kokonaismäärästä tulee värttinään aikaisemmin sisällytetyn työmäärän osalle. "
Siis kehruukoneen käyttäjän työllä ei korvata värttinän kulumista vaan värttinän arvo siirtyy kehrättyyn lankaan ja langan hintaan myytäessä lanka arvostaan. Näin kapitalisti voi ostaa uuden värttinän eikä sen arvo ole pois kehrääjän työpanoksesta. Värtinän kuluminen sisältyy tekijään "c" tavaran arvon laskukaavassa ja se ei siis ole peräisn kehruukoneen käyttäjän työpanoksesta.
Marxia lainaten:
"Nyt tarkasteltavanamme olevaa kysymystä varten meidän on tarpeetonta selittää yksityiskohtaisemmin tätä seikkaa."
......................"Kapitalisti saa korvauksen tuotantokaluston kulumisesta. Se on totta. Mutta mistä? "
Niin, tavaran artvo C=c v m
Kaikki arvon osatekijät ovat työn tuloksia tavalla tai toisella.
c sisältää työkalut, koneet, rakennukset ja raaka-aineet. Näistä kapitalisti on maksanut täydem hinnan ne toimittaneelle toiselle kapitalistille - siis arvoa vastaavan hinnan. Täten niitä tuotannossaan käyttävä kapitalisti ei tältä osin riistä ketään vaan on maksanut tuotannossa käyttimistään tavaroista niiden arvoa vastaavan hinnan.
Näiden tavaroiden kulumista vastaava arvo siirtyy kokonaisuudessaan valmistetun tavaran arvoon ja myytäessä tavara arvostaan sisältyy tuotannossa käytettyjen tavaroiden kuluminen hintaan ja näin se ei ole pois työläisiltä, jotka valmistivat tavaran kapitalistille tämän raaka-aineista ja koneilla.
Jos olet erimieltä asiasta ja edelleen luulet sorvarinin palkasta olevan pois koneen kuluminen niin kerrohan marxin oppien pohjalta tavaran arvon muodostuminen niin, että asia olisi näin.
Kalle katsoo edelleenkin värttinän kulusimen sisältyvän tekijään "c" eikä tekijöihin "v" tai "m".
Katsotaan onnistutko marxin oppien pohjalta perustelemaan värttinän kulumisen sisältyvän tekijään "m" tai "v".
...............
- hömöstiltti
"Tehtävä oli:
Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.
Siitä et pystynyt oletuksilta sanomaan mitään."
Kysymys oli järjetön. Palkkaan ei voi koskaan kuulua tuotantokaluston kustantamiseen kuuluva työ.
Älä kysy kolmatta kertaa järjetöntä. Jos kysyt, Pyhä Pietari tulee ja sanoo kovat sanat.Et sitten tiedä sinäkään, että mistä lisäarvo tulee - mahtaakohan sitä olla olemassakaan sillä kukaanei tunnu tietävän, että mistä se tulee.
......................
- tiasenhömöys
"Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa."
Tuotannossa "c v m" ovat kaikki työn arvoa.
Jos palkka vastaisi työn arvoa, työläisen kuuluisi saada joka päivä tuotettu tuotantokaluston kulumisen hinta, maksettu palkka ja lisäarvo.
Näinollen jos työläinen saisi kaiken mitä työllään luo, kapitalisti ei saisi lisäarvoa. Lisäarvoa ei syntyisi.
Lisätuotetta kuitenkin syntyisi (ilman kapitalistejakin) ja se osuus mikä jää yli tuotantokustannusten ja palkan, jäisi työläisten päätettäväksi, mitä he sillä tekevät.
laiskan miehen työstä esimerkki linkissä:
hömötiainen18.1.2014 18:54
Mitä tykkäät laiskan miehen/kehnon yrittäjän tuotannosta?"Tuotannossa "c v m" ovat kaikki työn arvoa.
Jos palkka vastaisi työn arvoa, työläisen kuuluisi saada joka päivä tuotettu tuotantokaluston kulumisen hinta, maksettu palkka ja lisäarvo.
Näinollen jos työläinen saisi kaiken mitä työllään luo, kapitalisti ei saisi lisäarvoa. Lisäarvoa ei syntyisi."
Niin, tavaran arvo C=c v m
Kaikki arvon osatekijät ovat työn tuloksia tavalla tai toisella.
c sisältää työkalut, koneet, rakennukset ja raaka-aineet. Näistä kapitalisti on maksanut täyden hinnan ne toimittaneelle toiselle kapitalistille - siis arvoa vastaavan hinnan. Täten niitä tuotannossaan käyttävä kapitalisti ei tältä osin riistä ketään vaan on maksanut tuotannossa käyttimistään tavaroista niiden arvoa vastaavan hinnan.
Näiden tavaroiden kulumista vastaava arvo siirtyy kokonaisuudessaan valmistetun tavaran arvoon ja myytäessä tavara arvostaan se sisältyy hintaan ja näin se ei ole pois työläisiltä, jotka valmistivat tavaran kapitalistille tämän raaka-aineista ja koneilla.
Jos olet erimieltä asiasta ja edelleen luulet sorvarinin palkasta olevan pois koneen kuluminen niin kerrohan marxin oppien pohjalta tavaran arvon muodostuminen niin, että asia siinä näkyisi.
Kalle katsoo edelleenkin värttinän kulusimen sisältyvän tekijään "c" eikä tekijöihin "v" tai "m".
Katsotaan onnistutko marxin oppien pohjalta perustelemaan värttinän kulumisen sisältyvän tekijään "m" tai "v".
...............
- hgwells
"c sisältää työkalut, koneet, rakennukset ja raaka-aineet. Näistä kapitalisti on maksanut täyden hinnan ne toimittaneelle toiselle kapitalistille "
Äläpäs valehtele. Jokaisessa yrityksessä työläiset työllään kustantavat tuotantokaluston. Myös siinä yrityksessä, jolta ostajakapitalisti ostaa koneet ja laitteet.
Koko ketju hamaan menneisyyteen on työläisten työllä luotu.
hömötiainen kertoi miten laiskalle tuottajalle käy. Yritä edes kumota se.
hömötiainen 18.1.2014 18:54" Jokaisessa yrityksessä työläiset työllään kustantavat tuotantokaluston."
Sisältyykö työkalujen koneiden kuluminen työpalkkaan v vai lisäarvoon m?
Kallen käsityksen mukaan se sisältyy pääomakuluihin c.
Marx sanoo nimittäin näin:
"Tavaran vaihtoarvoa laskiessamme meidän täytyy tuotannon viimeisessä vaiheessa käytettyyn työmäärään lisätä se työmäärä, joka aikaisemmin oli sijoitettu tavaran raaka-aineeseen, samoin kuin se työ, joka on käytetty työn suorittamiseen tarvittaviin työvälineisiin, työkaluihin, koneisiin ja rakennuksiin. Esim. tietyn puuvillalankamäärän arvossa on kiteytynyt se työmäärä, joka lisättiin puuvillaan kehruuprosessissa, ja lisäksi puuvillaan aikaisemmin sijoitettu työmäärä, kivihiileen, lyijyyn ja muihin työnteossa käytettyihin apuaineisiin sekä höyrykoneeseen, värttinöihin, tehdasrakennukseen ym. sijoitettu työmäärä. Varsinaisia tuotantovälineitä, kuten työkaluja, koneita, rakennuksia, käytetään yhä uudelleen pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluessa kertaantuvissa tuotantoprosesseissa. Jos ne kulutettaisiin kerralla, kuten raaka-aine, niiden koko arvo siirtyisi silloin heti tavaroihin, joiden tuottamisessa niitä on käytetty. Mutta koska esim. värttinä kuluu vain vähitellen, niin tehdään keskimääräinen laskelma, jonka perustaksi otetaan värttinän keskimääräinen kestoaika ja keskimääräinen kuluminen tietyssä ajassa, sanokaamme päivässä. Tällä tavalla laskemme, kuinka paljon värttinän arvosta siirtyy kehrättyyn lankaan päivittäin ja kuinka paljon siis esimerkiksi lankanaulaan sijoitetusta työn kokonaismäärästä tulee värttinään aikaisemmin sisällytetyn työmäärän osalle. Nyt tarkasteltavanamme olevaa kysymystä varten meidän on tarpeetonta selittää yksityiskohtaisemmin tätä seikkaa."
Kyllä se siltä näyttäisi, että työkalujen kuluminen sisältyy tekijään "c" eikä kumpaankaan tekijään "v" tai "m".
Tässä se sanotaan:
" Tällä tavalla laskemme, kuinka paljon värttinän arvosta siirtyy kehrättyyn lankaan päivittäin ja kuinka paljon siis esimerkiksi lankanaulaan sijoitetusta työn kokonaismäärästä tulee värttinään aikaisemmin sisällytetyn työmäärän osalle."
Värttinän kuluminen sisältyy kehrätyn langan arvoon. Ja myytäessä lanka arvostaan kapitalisti saa myös korvauksen värttinän kulumisesta eikä se ole poissa maksetuista palkoista eikä lisäarvosta.
Annahan sinä nyt puolestasi marx-lainaus, joka puhuu sinu asiasi puolesta.
......................
- hömötiainen
Siehän kumma vänkylä olet. Kerroin sulle kuinka laiskan miehen tai kyvyttömän yrittäjän käy.
Kerroit tuotantokaluston arvon siirtymisen vähitellen uuteen tavaraan. Kerroit sen olevan Marxin näkemys. Kerroit senkin, ettei tuotantokaluston arvo tule työläiselle palkkana. Se ei tule myöskään omistukseen. Kerrot totuuksia.
Kuka sitä tuotantokalustoa käyttää, jotta se loisi uutta arvoa? Onko sulla mitään käsitystä. Mulla on. Työläiset niiden avulla työtä tekevät ja se kalusto on toisten työläisten työn luomuksia. Osoita mulle, käyttääkö koneita joku muu kuin työläinen tai ovatko tehdasrakennukset muiden kuin työläisten rakentamia.
vastaa äläkä vänkylöi.Niin, tehtaan laajennukset ja tuotannon uudenaikaistaminen maksetaan lisäarvosta. Mutta työkalujen ja koneiden kulumista ei makseta lisäarvosta vaan se sisältyy tavaran arvoon.
........................
Haloo, toveri s.partacus.
Kerrohan nyt, että mistä tulee lisäarvo jos työstä maksetaan palkkana koko sen arvo??
Tosin lisäarvon suuruutta et osaa laskea mutta ei se haittaa sillä et tunnu ymmärtävän edes sen lähdettä.
Mutta ei se kuitenkaan estä sinua puhumasta suu vaahdoten marxista.
.............
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2082072
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,491237Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1851130- 81976
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56871- 71803
- 100792
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77737Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.348695- 33685