Kun evlut. kirkon jäsenosuus kansasta ja kirkon yhteiskunnallinen merkitys ja arvostus laskevat kuin lehmänhäntä, niin on entistä vaikeampi perustella kirkon etuoikeuksia. Mutta kyllä kirkko aina ketun häntä kainaloossaan keksii typeriä näennäisperusteluita perustettomien etuoikeuksiensa voimassa pitämiseksi.
Kun kirkon etuoikeuksia yhä useammin ja enemmän kyseenalaistetaan, niin kirkon resepti yhdenvertaisuuden tasa-arvoisuuden oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on se ,että kirkko saa säöilyttää etuoikeutensa mutta annetaan muutamalla muulle, pienemmälle, uskonyhteisölle, kirkolle joitain samoja etuoikeuksia kuin mistä kirkko on jo vuosikymmeniä, vuosisatoja nauttinut.
Koska muut usk.yhteisöt ovat kuitenkin aika pieniä, niin se ei ihan hirveästi valtiolle ja kunnille maksasi. Se helpottaa poliittisten päätäjien hyväksynnän saamista tuollaiselle kirkon omahyväiselle idealle "yhdenvertaisuuden lisäämiseksi".
Tuossa on vain se huono puoli että silloin lisätään hieman etuoikeutettujwen määrää, mutta uskonnottomat jäävät edelleen syrjityiksi. Miten uskonnottomille taataan annetaan vastaavat, esim. taloudelliset edut?
Alennetaanko vaikkapa heidän verotustaan muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä? (Tuo on vain hatusta tempastu luku, en tiedä paljonko veronalennusta pitäisi antaa uskonnottomille, jotta se korvaisi uskovaisten, evlut kirkon valtiolta ja kunnilta saamat edut.
Suurin osa uskonnottomista ei kuulu mihinkään ateistiseen järjestöön joten sitä kautta, niille annettavilla yht.kunnan tuilla, ei tasa-arvoa voida tässä asiassa saavuttaa.
Kun kirkon etuoikeuksia yhä useammin ja enemmän kyseenalaistetaan, niin kirkon resepti yhdenvertaisuuden tasa-arvoisuuden oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on se ,että kirkko saa säöilyttää etuoikeutensa mutta annetaan muutamalla muulle, pienemmälle, uskonyhteisölle, kirkolle joitain samoja etuoikeuksia kuin mistä kirkko on jo vuosikymmeniä, vuosisatoja nauttinut.
Koska muut usk.yhteisöt ovat kuitenkin aika pieniä, niin se ei ihan hirveästi valtiolle ja kunnille maksasi. Se helpottaa poliittisten päätäjien hyväksynnän saamista tuollaiselle kirkon omahyväiselle idealle "yhdenvertaisuuden lisäämiseksi".
Tuossa on vain se huono puoli että silloin lisätään hieman etuoikeutettujwen määrää, mutta uskonnottomat jäävät edelleen syrjityiksi. Miten uskonnottomille taataan annetaan vastaavat, esim. taloudelliset edut?
Alennetaanko vaikkapa heidän verotustaan muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä? (Tuo on vain hatusta tempastu luku, en tiedä paljonko veronalennusta pitäisi antaa uskonnottomille, jotta se korvaisi uskovaisten, evlut kirkon valtiolta ja kunnilta saamat edut.
Suurin osa uskonnottomista ei kuulu mihinkään ateistiseen järjestöön joten sitä kautta, niille annettavilla yht.kunnan tuilla, ei tasa-arvoa voida tässä asiassa saavuttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vastaava esimerkki on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden prof. Jukka Kekkonen.
Puolustusministeri Haglund asetti Kekkosen selvittäämään totaalikieltäytyjä jehovantodistajien ongelmaa. Heidät on kokonaan vapautettu asevelvollisuudesta, kun eivät suostu sivariinkaan menemään vaan heidät Suomen lain mukaan tuomittaisiin 6kk:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ellei heille olisi räätälöity omaa etuoikeutta, totaalista vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta.
Käsittääksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kritisoi aikanaan Suomea totaalijehovien vankilaan passittamisesta. Minun mielestäni on syytä moittia totaalikieltäytymisestä Suomessa annettavaa kohtuuttoman kovaa rangaistusta, Jos tutkailtaisiin rankimmasta päästä muita rikoksia, joista saa yhtä ankaran tuomion, 6kk ehdotonta, niin ei totaaliaseistakieltätyminen ole mitään niihin verrattuna!
Minun mielestäni ei voida antaa erikoiskohtelua uskonnollisen vakaumuksen perustella. Kaikille sama kohtelu. Jos jehovatotaaleja ei panna vankilaan, ei sitten ketään muutakaan totaalia pidä panna.
Kekkosen esitys ongelman ratkaisuksi on kuin aloituksessa kuvaamani kirkon edusmiesten kieroilu.
Kekkonen esitti, että annetaan sama vapautus asevalvollisuudesta muutaman muunkin pienen uskonyhteisön miesjäsenille. Silloin ei suosittaisi vai jehovia, mutta ei se lisää, toteuta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, että lisätään jonkin verran pientä uskonnollisen vakaumuksen perusteella etuoikeutettujen määrää, niin että suosiminen ei rajoitu vain yhteen uskonlahkoon. Edelleen syrjittäisiin muita, muista syista totaalikieltäytyviä. Hieman suurempi joukko vain olisi etuoikeutetumpi kuin muut nuoret suomalaismiehet.
Sekin on pohtimisen arvoinen asia onko kohtuullista että naisilla ei ole asevelvollisuutta pakollista palvelusta intissä tai sivarissa. Mutta en nyt siihen mene tässä.
Miten voi oikeustieteen proffa olla noin kuutamolla oikeudenmukaisuudesta, kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä? Ei niin että professori-titteli olisi tae henkilön järkevyydestä. Mutta kuitenkin jotain luulis omasta alastaan tajuavan, (ehkä teologeja lukuunottamatta).
Se on jännää muuten, että niin kovasti jäsentensä ja omista eduistaan kinnipitävä evlutikkakirkko ei tässä asiassa nosta mekkalaa omiensa puolesta. Se kertoo omaan selvää kieltä armeisja ja kirkon läheisistä suhteista, 5. käsky älä tapa on paperia sen rinnalla että ollaan hyvää pataa armeijan kanssa kuin paita ja perse.
Summa summarum. Selostamissani asioissa ainoa tapa saavuttaa oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus on että evlut. kirkon ja jehovien on luovuttava etuoikeuksistaan. Tai ehkä pitää sanoa että ne onotettava pois, ei ne niistä hevillä/vapaaehtoisesti luovu.
Asevelvollisuus on vain muutamien velvollisuus. Kasarmejakaan ei ole enää entiseen malliin ja juuri jostain luin että vain runsaat 60% ikäluokasta joutuu armeijaan. Loput ovat sitten kuka mistäkin syystä vapautettuja niin armeijasta kuin siviilipalveluksestakin.