" Noita todellisuudesta vieraantuneita talousoppineita poliitikkomme kuulevat asiantuntijoina ministeriöissä ja eduskunnan valiokunnissa. Köyhyyttä pohditaan, mutta siitä puhuvat ne, jotka eivät koskaan ole kokeneet mitään sellaista. Keskustelua käyvät ja päätöksiä tekevät ihmiset, joille köyhät ovat vain lukuja. "
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talta-tuntuu-olla-koyha/?shared=4771-2a1cd335
Köyhyys rajataan usein muiden ongelmaksi. ”Muut” ovat syrjäytyneitä, sairaita ja alkoholisteja, joihin kukaan tavallinen ihminen ei voi samaistua. Heidän köyhyytensä ei ole sen hyväksyttävämpää, mutta siitä on helpompi puhua, sillä ”muiden” köyhyys ei koskaan todella kosketa ”meitä”.
http://www.youtube.com/watch?v=5e7viBZ4_5g
" Jos köyhät eivät ole sairaita tai muuten surkeita, he ovat eläneet vastuuttomasti yli varojensa, ostelleet kalliita vaatteita ja käyneet lomamatkoilla, vaikkei moiseen olisi ollut varaa. He ovat olleet vastuuttomia tai vain tyhmiä. Moni uskoo, että köyhyys on tavalla tai toisella itse aiheutettua. Julkinen keskustelu on kovaa ja syyllistävää. Puhutaan tuhlaamisesta, ajattelemattomuudesta, holtittomasta ylivelkaantumisesta, jopa leppoistelusta. "
" Tämän päivän Suomessa köyhyys kuitenkin koskee tavallisia lapsiperheitä, joiden koulutetut, aktiiviset vanhemmat on saneerattu pois halvempien työntekijöiden tieltä. Suuri osa nykyisistä vähävaraisista on tavallisia ihmisiä, jotka ovat vähävaraisia globaaleista syistä. Köyhyys voi tulla yllättäen ja se voi koskea yhtä hyvin entistä koneasentajaa kuin entistä toimitusjohtajaakin.
Köyhyys on määrittelykysymys. EU:ssa on päätetty, että pienituloinen on henkilö, jonka vuositulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta keskitulosta. Suomessa vuonna 2010 pienituloisuusraja oli 14 741 euroa / kulutusyksikkö / vuosi. Pienituloisia suomalaisia on Tilastokeskuksen mukaan noin 700 000."
"Koska lapset ja puolisot kuluttavat vähemmän kuin yksin elävä aikuinen, lasketaan kulutusyksikkö siten, että perheen yksi aikuinen muodostaa yhden yksikön, muut 14 vuotta täyttäneet 0,5 yksikköä ja alle 14-vuotiaat 0,3 yksikköä. Perhe, jossa on kaksi aikuista ja kaksi pientä lasta, on siis yhteensä 2,1 yksikköä. Perheen yhteiset tulot jaetaan yksikköjen määrällä. Tästä seuraa, että kaksilapsisen perheen pienituloisuusraja on 30 956 euroa vuodessa."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talta-tuntuu-olla-koyha/?shared=4771-2a1cd335
Köyhyys rajataan usein muiden ongelmaksi. ”Muut” ovat syrjäytyneitä, sairaita ja alkoholisteja, joihin kukaan tavallinen ihminen ei voi samaistua. Heidän köyhyytensä ei ole sen hyväksyttävämpää, mutta siitä on helpompi puhua, sillä ”muiden” köyhyys ei koskaan todella kosketa ”meitä”.
http://www.youtube.com/watch?v=5e7viBZ4_5g
" Jos köyhät eivät ole sairaita tai muuten surkeita, he ovat eläneet vastuuttomasti yli varojensa, ostelleet kalliita vaatteita ja käyneet lomamatkoilla, vaikkei moiseen olisi ollut varaa. He ovat olleet vastuuttomia tai vain tyhmiä. Moni uskoo, että köyhyys on tavalla tai toisella itse aiheutettua. Julkinen keskustelu on kovaa ja syyllistävää. Puhutaan tuhlaamisesta, ajattelemattomuudesta, holtittomasta ylivelkaantumisesta, jopa leppoistelusta. "
" Tämän päivän Suomessa köyhyys kuitenkin koskee tavallisia lapsiperheitä, joiden koulutetut, aktiiviset vanhemmat on saneerattu pois halvempien työntekijöiden tieltä. Suuri osa nykyisistä vähävaraisista on tavallisia ihmisiä, jotka ovat vähävaraisia globaaleista syistä. Köyhyys voi tulla yllättäen ja se voi koskea yhtä hyvin entistä koneasentajaa kuin entistä toimitusjohtajaakin.
Köyhyys on määrittelykysymys. EU:ssa on päätetty, että pienituloinen on henkilö, jonka vuositulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta keskitulosta. Suomessa vuonna 2010 pienituloisuusraja oli 14 741 euroa / kulutusyksikkö / vuosi. Pienituloisia suomalaisia on Tilastokeskuksen mukaan noin 700 000."
"Koska lapset ja puolisot kuluttavat vähemmän kuin yksin elävä aikuinen, lasketaan kulutusyksikkö siten, että perheen yksi aikuinen muodostaa yhden yksikön, muut 14 vuotta täyttäneet 0,5 yksikköä ja alle 14-vuotiaat 0,3 yksikköä. Perhe, jossa on kaksi aikuista ja kaksi pientä lasta, on siis yhteensä 2,1 yksikköä. Perheen yhteiset tulot jaetaan yksikköjen määrällä. Tästä seuraa, että kaksilapsisen perheen pienituloisuusraja on 30 956 euroa vuodessa."
Vastaukset 5
Vanhimmat
" Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräiset kuukausitulot olivat vuonna 2010 noin 3000e ja heitä oli noin 1,4 miljoonaa, joten heidän ansaitsema kokonaispalkkasumma oli noin 42 000 000 000e eli 4,2 miljardia euroa kuukaudessa, joka teki noin 50,4 miljardia euroa vuonna 2010.
Kotitalouksien keskimääräiset bruttotulot vuodessa vuonna 2011 olivat noin 51 000e. Kotitalouksien lukumäärä on noin 2,5 miljoonaa, joka tekee kotitalouksien vuosittaisiksi bruttotuloiksi noin 127,5 miljardia euroa.
Palkkojen osuus kotitalouksien vuosittaisesta bruttotulosta on 56 prosenttia, joten kaikkien työllisten palkkatulojen kokonaissumman osuus oli noin 71,4 miljardia euroa. Osa-aikaisia tai muita valtion virallisen määritelmän täyttäviä huonompiosaisia työntekijöitä on noin miljoona ja heidän ansaitsema kokonaispalkkasumma on noin 21 miljardia vuodessa. Tämä tekee osa-aikaisten eli miljoonan suomalaisen työntekijän keskimääräiseksi vuosittaiseksi palkaksi 21000e, joka tarkoittaa noin 1750e brutto- tai 1350e nettopalkkaa per osa-aikainen nenä per kuukausi.
Loput suomalaisista, jotka eivät kuulu palkansaajiin, voivat tuudittautua siihen tosiasiaan, että kun kotitalouksien kokonaistuloista vähennetään palkka, yrittäjä- ja omaisuustulot, niin lopun 31,875 miljardin jakaa noin 3 miljoonaa suomalaista, jolloin kokonaistuloksi tulee 10 625 e per lärvi per vuosi, joka ei ole kovin kaukana pienituloisten palkansaajien vuosittaisesta keskipalkasta.
Miten se olikaan, Suomessa köyhyysraja oli se 14 740e, mutta joka toiselle suomalaiselle rahaa ei olekaan tarjolla niin paljoa vaikka miten päin laskisi. Onko siis suomalaisten tulot arvioitu yläkanttiin? "
.
.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2856
.
Lähde unhottui..oleppa hyvä.
" Vuoden 2010 tilaston mukaan yhteisasumisessa saatavat hyödyt vastaavat kuitenkin parhaimmillaankin vain noin 15-20 prosenttia kulutuksesta per henkilö.
Virallinen laskentatapa nykyisen taulukon mukaan kuitenkin tarkoittaa sitä, että nelihenkisen perheen pitää tilastollisesti pärjätä 2,1 henkilön tuloilla ja kaksihenkisen perheen 1,47 henkilön tuloilla, jotta nykyinen pienituloisten henkilöiden määrä voisi pitää paikkansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että köyhyysrajaa vähemmän tienaavia henkilöitä on Suomessa vähintään 1,47 kertaa enemmän kuin virallinen tilasto antaa olettaa.
Suomalaisten hyvinvointia mitattaessa yleensä käytetään kotitalouden keskimääräistä bruttotuloa, joka oli noin 51 000e vuonna 2010. Tämä tekisi keskimäärin noin 25 000 euroa per henkilö vuodessa.
Suomalaisten kotitalouksien bruttotulot koostuvat palkkatuloista 56 %, yrittäjätuloista 4,5%, omaisuustuloista 14,5% ja tulonsiirroista 25%, joihin kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, sosiaalietuudet ym. hyvinvointipalvelut. Suomalaisten palkansaajien ansiot kattavat siis ainoastaan noin 56 prosenttia kotitalouksien kaikista tuloista. "
Niin verovirasto on se joka tietää oikeat keskimääräiset tulot..
" Palkkojen osuus kotitalouksien vuosittaisesta bruttotulosta on 56 prosenttia, joten kaikkien työllisten palkkatulojen kokonaissumman osuus oli noin 71,4 miljardia euroa. Osa-aikaisia tai muita valtion virallisen määritelmän täyttäviä huonompiosaisia työntekijöitä on noin miljoona ja heidän ansaitsema kokonaispalkkasumma on noin 21 miljardia vuodessa. Tämä tekee osa-aikaisten eli miljoonan suomalaisen työntekijän keskimääräiseksi vuosittaiseksi palkaksi 21000e, joka tarkoittaa noin 1750e brutto- tai 1350e nettopalkkaa per osa-aikainen nenä per kuukausi.
Loput suomalaisista, jotka eivät kuulu palkansaajiin, voivat tuudittautua siihen tosiasiaan, että kun kotitalouksien kokonaistuloista vähennetään palkka, yrittäjä- ja omaisuustulot, niin lopun 31,875 miljardin jakaa noin 3 miljoonaa suomalaista, jolloin kokonaistuloksi tulee 10 625 e per lärvi per vuosi, joka ei ole kovin kaukana pienituloisten palkansaajien vuosittaisesta keskipalkasta.
Miten se olikaan, Suomessa köyhyysraja oli se 14 740e, mutta joka toiselle suomalaiselle rahaa ei olekaan tarjolla niin paljoa vaikka miten päin laskisi."
Mielestäni köyhyys pitäisi arvioida koko taustaa vasten.
Köyhä 1800-luvulla olisi tänä päivänä jo kuollut köyhyyteensä.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#kotitalouksienmenot
Menojen suhteesta pikemminkin vosi arvoida tulotasoa.
Vaatteet ja jalkineet 4,9 %
Asuminen 27,1 %
Ruoka 12,5%
1000 € /kk nettotulolla ei yksin asuva saa enää asumistukea.
Mutta 1000 €/kk
Jakautuu yhden ihmisen taloudessa
25 % ruoka
30 % asuminen
sitten on pakollisia menoja, joita ei lasketa tilastoihin, vakuutukset jopa vuokra-asuntoon on oltava, puhelin ja netti, yritykset ja yhteisö on näiden kautta yhdistettävissä/asioitava..
Jos köyhyys ottasi huomiion myös talouden perusvarustuksen joka on huikeasti muutunut vaikka esimerkiksi 1976-2006
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tavaroidenomistus
http://www.stat.fi/til/vtutk/2009/vtutk_2009_2011-12-21_tie_001_fi.html
Julkaistu: 21.12.2011
Velkaantuminen kasvatti hieman varallisuuseroja
Kotitalouksilla oli bruttovarallisuutta vuonna 2009 keskimäärin 192 000 euroa ja nettovarallisuutta 157 000 euroa kotitaloutta kohden. Bruttovarallisuus oli reaaliarvoltaan viidenneksen (21 %) suurempi kuin edellisenä tutkimusvuonna 2004. Nettovarallisuus on samalla ajanjaksolla kasvanut 14 prosenttia. Velkaantumiskehitys on kasvattanut brutto- ja nettovarallisuuden eroa viime vuosina. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreimmasta kotitalouksien varallisuustutkimuksesta.
.
Henkilö jolla on varallisuutta 157 000 € edestä, ei varmasti osaa/kykene elätymään tyhjän päällä istuvan elämää, jolla tulot alle 500 €/kk
.