Eikö olisi edullisempaa maksaa noita tukiaisia suoraan valtion
varoista, tuo kierrätys EU:n kautta maksaa melkein miljardin?
Ja sitten sieltä tulee kaikenlaisia määräyksiä joitten täyttämiseen
kuluu aukaa ja rahaa,
Minulla ei ole mitään noita tukiaisia vastaan,saammehan me
niiden avulla halvempaa ruokaa pöytäämme,
mutta tuo kierrättäminen menee yli ymmärrykseni.
varoista, tuo kierrätys EU:n kautta maksaa melkein miljardin?
Ja sitten sieltä tulee kaikenlaisia määräyksiä joitten täyttämiseen
kuluu aukaa ja rahaa,
Minulla ei ole mitään noita tukiaisia vastaan,saammehan me
niiden avulla halvempaa ruokaa pöytäämme,
mutta tuo kierrättäminen menee yli ymmärrykseni.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eivät niin sanotut EU-tuet oikeasti kierrä EU:n kautta niin, että Suomen valtio lähettäisi ensin rahaa Brysseliin ja sieltä taas joku yo-merkonomi tilittäisi samat rahat takaisin tänne suomalaisille viljelijöille. Käytännössä homma menee yksinkertaistetusti ilmaistuna niin, että Suomen valtiolla on pankissa kaksi tiliä. Niistä ensimmäinen on varattu kansalliselle rahoitusosuudelle ja toinen EU-osuudelle, mutta niin, että EU määrää, paljonko Suomen täytyy pitää rahaa jälkimmäisellä tilillä. Ihan suomalaiset yo-merkonomit tekevät sitten tilisiirtoja viljelijöille kummaltakin tililtä.
Brysseliin Suomi lähettää rahaa vain lähinnä vain EU:n keskushallinnon pyörittämistä varten. Onko se sitten tuo mainitsemasi lähes miljardi? Jos on, niin onhan se paljon rahaa.
Kepun kantaa kysymääsi asiaan en tunne, mutta omalta osaltani kyllä luotan, että viljelijöiden tuet ovat varmemmalla pohjalla, kun niiden suuruudesta määrätään Brysselissä sen sijaan, että asia annettaisiin Kataisen ja Urpilaisen päätettäväksi. Jos asia tulee tuolla ylimääräisellä hallintomiljardilla turvatuksi, summa ei tunnukaan enää niin suurelta.
Se että Suomi lähettäisi EUhun rahaa vain Brysselin hallinnon pyörittämistä varten, ei pidä lainkaan paikkaansa. EUn hallintokulut ovat kokonaisuudessaan vain 6 % koko budjetista eli sitä varten Suomi ei maksa mitään miljardia EU:lle. Suomi rahoittaa myös muiden maiden maataloustukia, koska olemme rikkaana maana nettomaksajan osassa.
Kannattaa tutustua EU-budjetin sisältöön. Siitä löytyy tietoa kyllä ihan suomenkielelläkin EU-tiedotuksesta.
Niinon. Ja jos Suomen tuet lopetetaan maksamme edelleen täsmälleen sman rahan mutta sillä eriotuksella että emme sieltä saa mitään takaisin.
HUOM: Jos Suomen valtion Omaa kansallista tukiosuutta pienennetään PIENENEE myös EU:n maksama tukiosuus. Koska Eu:ssa katsotaan että Suomi Ei tarvitse krokeampia tukia jos sillä on varaa pienentää omaa kansallista tukiosuuttaan.
Maataloustuet on kokonaisuus.
En jaksa tutustua EU:n budjettiin, mutta voin kyllä uskoa hyvin muutenkin tuon, minkä totesit. Olin selityksessäni turhan yksioikoinen, mutta itse pääpointtiini voit kai yhtyä eli ei millään jäsenmaalla ole tarvetta siirtää Brysseliin säilytettäväksi sitä summaa, joka tulee jaettavaksi jäsenmaan itsensä sisällä.
Emme saa maataloustukien avulla yhtään sen halvempaa ruokaa pöytään kuin ilman tukia. Ruokamaksu vain jakautuu veroilla kustannettaviin ja kaupassa maksettaviin maksuihin. Jos väite halvemmuudesta pitäisi paikkansa, voisimme sanoa, että saamme katsella YLEn televisiolähetyksiä ilmaisiksi ja monet muutkin asiat ovat ilmaisia.
Jos ruokaamme ei kustannettaisi veroilla, on todennäköistä, että ruokalaskumme pienenisi. Se johtuu siitä, että kilpailu ja kustannustehokkuus lisääntyisivät.
Rahan kierrättäminen EUn kautta johtuu solmimastamme EU-sopimuksesta. Kepulaiset pääneuvottelijat Haikki Haavisto ja Esa Härmälä ovat Suomen puolelta tämän systeemin luojia. Kierrättämisen idea on siinä, että maataloustuet eivät siltä osin enää ole kansallisesti päätettävissä. Tähän kepulaiset halusivat tietysti pyrkiä, koska silloin ei tarvitse kotimaassa kinastella poliittisesti tuen suuruudesta. Jos päätökset olisivat kotimaisen politiikan puntarissa, vaikeina aikoina ne joutuisivat samanlaisen leikkausuhan alaisiksi kuin muutkin. EU-tuki on siis jussin näkökulmasta huomattavasti turvallisempi kuin kansallinen tuki. Siinä on se kepulaisten suosiman kierrätyksen idea.
Siis jos raaka-aine maksaisi enemmän valmiin tuotteen hinta laskisi??
Nyt sinulla on näytön paikka. Esitä laskelma jolla todistat väitteesi!!!
Ainakin liikelaskemakaavoilla laskettuna käy aina niin että kun tuoitantokustannukset nousee, nousee myös tuotteen loppuhinta. Tukien poisto nostaa tuotatokustannuksia.
Sitten esitä laskemilla myös väitteesi mikä vaikutus tuolla sinun tuotannon tehostamisella asiaan. Mistä tehotettaisi? Lisää kasvuaikaa? Eli lyhennetäänkö talvea?
Se sinun väitrteesi alueelliseta viljelyaluepakosta ei päde.
Etelä.-Suomessa ei riitä peltoala eikä resurssit lisätä tuotantoa. Etelä-Suomessa on nytkin pulaa opelloista täll'äkin tuotantotasolla. Peltopinta-alaa siellä ei voi lisätä'.
Eli ne tuotannon tehostamiskeinot pöytään, siis ne REALISTISET. Ei mitään haahuilua vaan faktaan perustuvat!!!
Jos nyt et noita faktoja lyö pöyttään, olet pelkkä tyhjä tynnyri joka kolisee ainaostaan tyhjyyttään.
Kaksi ensimmäistä kappaletta ovat täyttä potaskaa, viimeinen siltä osin totta, ettei kepu ole päättänyt yksin mistään, aina on tarvittu muita apupuolueita päätösten taakse.
Ruuan hinta koostuu kuluttajan näkökulmasta vähittäishinnan ja maataloustukiin maksettujen verojen summana. Jos raaka-aine kallistuisi veron määrän verran, hinta kokonaishinta siis pysyisi samana. Ei ole mitään syytä olettaa, että tukien poistaminen nostaminen kohottaisi lopputuotteen hintaa enemmän kuin mitä edellä mainittu kokonaishinta on.
Todennäköisintä olisi kokonaishinnan laskeminen. Se johtuu siitä, että kotimainen maatalous altistuu yhä voimakkaamme ulkomaiselle kilpailulle. Tarjonnan lisääntyminen tiputtaa yleensä hintaa. Kilpailukyvyn parantamiseksi tuottajat joutuvat tehostamaan toiminaansa. Tehostamisen pääväline on se, että muutetaan tuotannon painopistettä. Tuotetaan enemmän sitä, mistä saadaan paras hinta markkinalla ja vähemmän sitä, mistä on saatu parhaat tuet. Osa tuotannosta korvaantuu tuonnilla. Kolmas hintaa pudottava tekijä on tukihallinnon poistuminen, mikä näkyy sekä verojen vähentymisenä ja tuottajan meneoerien vähentymisenä.
Markkinataloudessa tuotanto keskittyy sinne, missä on parhaat luontaiset tuotanto-olosuhteet ja logistiikka eikä sitä ohjata tukipolitiikalla. Jos viljely on kannattavaa pohjoisessa, niin silloin viljellään myös siellä, muuten ei.
Maatalouden tuilla turvataan kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat
Maataloutta harjoitetaan Suomessa varsin erilaisissa olosuhteissa kuin monissa muissa EU -maissa. Pohjoisen sijainnin, tärkeimpiä kilpailijamaita pienemmän tilakoon ja muiden suomalaisen maatalouden erityispiirteiden vuoksi maataloustuotteiden tuotantokustannukset muodostuvat meillä korkeiksi. Markkinoilta saatavat maataloustuotteiden myyntitulot kattavat vain osan tuotantokustannuksista.
EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Monien maataloustuotteiden hinnat EU:ssa ovat lähellä keskimääräisiä maailmanmarkkinahintoja ja hintataso on yhteismarkkinoilla lähtökohtaisesti sama eri osissa EU:ta. Keskeisten maataloustuotteiden tuotanto, hintataso huomioon ottaen, ei ilman yhteiskunnan tukea olisi mahdollista Suomessa, eikä läheskään nykyisessä laajuudessa muissakaan EU-maissa. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa budjettivaroin. Tuet voivat olla EU:n kokonaan rahoittamia, EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja.
Euroopan unionin maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perusperiaate on se, että asetettuihin tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa parlamentin ja neuvoston tai komission hyväksymin kansallisin erityisjärjestelyin.
Kullakin tukimuodolla on omat tavoitteensa ja syntyhistoriansa. Yhteisen maatalouspolitiikan tukimuotoja ovat EU:n suorat tuet, maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus, joilla ei ole kuitenkaan riittävästi pystytty huomioimaan Suomen maatalouden erityisolosuhteita. Tästä syystä Suomessa maksetaan EU:n tukimuotoja täydentävää kansallista tukea.
EU:n suorien tukien tavoitteena alun perin on ollut korvata hallinnollisten hintojen laskusta viljelijöille aiheutuneita tulonmenetyksiä. Nykyisin EU:n suorien tukien saamiseksi on asetettu ehtoja maan kasvukunnon ylläpitämiseen, ympäristönhoitoon, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä elintarviketurvallisuuteen liittyen. Luonnonhaittakorvauksella korvataan luonnonolosuhteista syntyvää olosuhdehaittaa. Ympäristötuki on korvausta viljelijöiden tulonmenetyksistä ja lisääntyneistä tuotantokustannuksista, jotka syntyvät ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta viljelykäytännöissä.
Suomen liittymisneuvotteluiden yhteydessä sovittiin kansallisen tukijärjestelmän perusrakenteesta, jota on täydennetty myöhemmin käytyjen neuvotteluiden perusteella. Kansallisen tukijärjestelmän osat ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki sekä luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa. Lisäksi maksetaan eräitä muita kansallisia tukia. Kansallisten tukien käyttöönotto tai niiden ehtojen muutokset edellyttävät aina komission ennakkohyväksyntää tai tiettyjen niille asetettujen ennakkoehtojen täyttämistä (esim. maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset tuet ja vähämerkityksiset tuet).
Tukien alueelliseksi porrastamiseksi Suomi on jaettu seitsemään päätukialueeseen. Esimerkiksi maidon ja naudanlihan tuotannon tuissa tuki on porrastettu alueiden välillä siten, että tukitaso kas-vaa etelästä pohjoiseen. Kasvinviljelyssä tuki hehtaaria kohti on kuitenkin koko maassa likimain sama, kun otetaan huomioon kaikki pinta-alatukimuodot.
Vuotuisten viljelijätukien lisäksi maksetaan myös rakennetukia. Niiden tavoitteena on parantaa maatalouden tuottavuutta, kehittää maatalouden rakennetta sekä edistää sukupolven vaihdoksia.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys.html
Politiikka on sitä varten, että voidaan tehdä tarpeellisia muutoksia ja kehittää yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Maataloustuet eivät ole mikään kiveen hakattu totuus kuten ei mikään muukaan asia. Suurin muutosvoima on ollut ja tulee olemaan markkinaliberalsimin leviäminen. Tätä varten on olemassa järjestelmä, jota kutsutaan Maailman kauppajärjestöksi WTOksi (World Trade Organisation). Maataloustukien poistaminen ovat järjestön ylläpitämien neuvottelujen yksi pääaihe. Kehitysmaat ovat yleisesti asettaneet tällaisten tukien poistamisen sen ehdoksi, että ne voivat avata markkinoitaan vapaalle kilpailulle. Yhdysvalloissa ja EUssa on paljon voimakkaita intressitahoja, jotka haluavat edistää vapaakaupan laajentumista ja voivat on halukkaita maksamaan siitä kehitysmaiden vaatiman hinnan. Suomelle tästä olisi erityistä hyötyä, koska Suomen talous on poikkeuksellisen vientipainotteinen.
Euroopassa tukien poistaminen on myös poliittinen kysymys EU:ssa jo nyt. Euroopan liberaalidemokraattisen ryhmän keskeinen poliittinen tavoite on ollut jo pitempään maataloustukien poistaminen.
Abstrakti ajattelu on tietenkin sallittua mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole yhtymäkohtia.
Todellisuus siitä, että poistamalla julkisen liikenteen tuet itseasiassa lippujen hinnat laskee kuluttajalle.
Perusteluina kaikille tuille on ollut palvelun tai tavaran hinnan alentaminen, jossa julkinen toimija vastaa tukien maksatuksesta ja asettaa niille ehdot.
Aina näyttää löytyvän joku myytinmurtaja, joka kumoaa tämän teorian.
Mistä keksit kaiken tuon sonnan? WTO:n jäsenyys tuo nimenomaan velvoitteita tullien ym. poistamiseen. Venäjä esimerkkinä.
"Maataloustukien poistaminen ovat järjestön ylläpitämien neuvottelujen yksi pääaihe. Kehitysmaat ovat yleisesti asettaneet tällaisten tukien poistamisen sen ehdoksi, että ne voivat avata markkinoitaan vapaalle kilpailulle. Yhdysvalloissa ja EUssa on paljon voimakkaita intressitahoja, jotka haluavat edistää vapaakaupan laajentumista ja voivat on halukkaita maksamaan siitä kehitysmaiden vaatiman hinnan. Suomelle tästä olisi erityistä hyötyä, koska Suomen talous on poikkeuksellisen vientipainotteinen."
WTO-jäsenyys rajoittaa maataloustukia Venäjällä
Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat maatalouden sitoumukset ja maataloustuen määrä puhuttavat tällä hetkellä hallitusta, duumaa ja maatalouden toimijoita. Maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset ja alan kannattavuuden huononeminen. Hallitus on käynnistänyt keskustelut maataloustukien tulevaisuudesta.
Erityisesti maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset. Toimijoiden mukaan erityisesti siankasvatus kärsii WTO-jäsenyydestä. Alan toimijoiden mukaan tuontitullien lasku tekee siankasvatuksesta kannattamatonta ja investoinnit alalla tulevat tyrehtymään.
Kärsijöiksi ovat ilmoittautuneet myös maatalouskonevalmistajat. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä uusien maatalouskoneiden tuontitullit ja myös käytettyjen koneiden tullit alenevat. Maatalouskonevalmistajien yhdistys ehdottaakin kotimaisen maatalouskonetuotannon tukemista lähes 400 miljoonalla eurolla.
WTO tuo rajoitteita tukiin
WTO-sopimuksen mukaan Venäjän suorat maataloustuet voivat nousta 9 miljardiin dollariin (6,3 miljardia euroa) vuonna 2013, minkä jälkeen niiden on laskettava vähitellen vuoteen 2018 mennessä 4,4 miljardiin dollariin (3,1 miljardia euroa). Tänä vuonna maataloustuen arvioidaan olevan 5,7 miljardia dollaria.
Rajoitus koskee kuitenkin vain kilpailua rajoittavia tukimuotoja, joihin kuuluvat suorat tuet ja maatalouden tukiaiset. Maatalousministeriö etsii keinoja kasvattaa sellaisten tukien osuutta, joiden määrää ei rajoiteta, Näihin kuuluvat muun muassa infrastruktuurin kehittäminen, teiden ja asuntojen rakentaminen, työntekijöiden koulutus, tiede ja vakuuttaminen.
Lakiin maataloudesta ehdotetaan muutosta, jonka mukaan tiettyjen kriteerien perusteella voidaan määrittää maatalouden harjoittamisen kannalta epäsuotuiset alueet. Näiden alueiden maatalouden toimijoille voidaan maksaa tukiaisia ilman WTO:n rajoitteita.
http://formin.finland.fi/public/Print.aspx?contentid=251851&nodeid=15260&culture=fi-FI&contentlan=1
Aika omituinen tuon kommenttisi alku jatkoon nähden. WTO tuo nimenomaan rajoitteita maataloden kansallisiin suojauskeinoihin. Sitähän minä kirjoituksessani painotinkin.
Kuluttajahinnat voivat tukien ansiosta laskea, mutta kokonaishintoihin tuilla on korottava vaikutus. Tukipolitiikka on sosialismin ujuttamista markkinatalouteen. Sosialismi osoitti tehottumuutensa. Se laiskistaa kilpailua ja nostaa hintoja. Ei ole olemassa ilmaita lounaita. Aina joku maksaa ne muodossa tai toisessa.
Jos hintoja haluaa vertailla, on järkevää vertailla kokonaishintoja eikä pelkästään kuluttajahintoja. Muuten voisi luulla, että esim. kouluttautuminen ja terveydenhoito ovat lähes ilmaisia.
Jotkut perustehtävät kuten peruskoulutopetus ja perusterveydenhoito on minustakin hyvä pitää sosialisoituna, mutta tavarantuotannossa sosialismi alkaa olla nykyaikana turhaa.
Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat todenneet lauantain aikana, että ilman sopua koko sopimusjärjestelmä olisi romahtanut. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää sopimusta hyvänä asiana.
"Jos nyt olisi epäonnistuttu, niin saattohoidossa olevalta Doha-kierrokselta olisi vedetty letkut irti."
EU on sallinut köyhien eli niin sanottujen LDC-maiden tuoda maataloustuotteita alueelleen ilman tulleja vuodesta 2001 lähtien. Samalla EU:n maataloustuet läpäisevät WTO:n tarkastelun.
http://www.hs.fi/talous/a1386384882627
EWi muuten pidä paikkaansa.
Sinun on ilhan turha alkaa taas venkaamaan tuosta asiasta.
Kun Et TIEDÄ, pidä suusi kiiinni,
Tai ota vaihtoehtoisesti selvää asioista ja tule sitten tänne uudelleen selittelemään, nimittäin jos sen jälkeen tunnet tarvetta mihunkään muuhun kuin pötypuheiden anteeksipyyntöön:D
Si8nun no0n paras uskoa. Kun raaka-aineen hiunta nousee se nousee tuiotantoalitoksessa tämälleen samassa SUHTEESSA! Jos nyt ruoka maksaa 1 euron kilola. Jos raaka aineen hinta nousee 2 sentillä, tuotantoprosessin jälkeen hinta nousee 2 sentin sijasta 10 senttiä. Eli tuote maksaa tuen poiston jälkeen 10 senttiä ja tuen osuus pienenee 2senttiä. Eli maksat 8 senttiä enemmän nettona kuin tuettua ruokaa syödessä.
Koskia kauppa toimii VOITOLLA. Teollisuus ostaa 1 eurolla. myyntihiunta on 130 senttiä ilman jalostuskustannuksia. Tukku ostaa tuotteen 130 sentillä ja myy sen 2 euroa. kauppa ostaa 2:lla eurolla ja myy sen 3,5 eurolla.
Tämä matematiikka hinnoittelussa pitää riippumatta nouseeko raaka-aineen hinta tuen lopettamisen tai muun syyn vuoksi. Ei teollisuus hinnoittele myyntihintaansa raaka-aineen hinnan nousun syyn perusteella. Kun Hinta nousee niin hinta nousee ja myyntihinta perustuu siihen korkeampaan hintaa riippoumatta hijnan nousun syystä
Ei raaka-aine mene teollisuudelta läpi ilman myyntivoittoa.
Tässäpä sinulle opiskeltavaa.D'
www.yritystulkki.fi/files/yt20_hinnoittelu_josek.pdf
Toimisko tämä
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0CDUQFjAB&url=http://www.yritystulkki.fi/files/yt20_hinnoittelu_josek.pdf&ei=f2beUqOQMarO4QSL04DoCw&usg=AFQjCNE8YmeugCoNrUsx2izeOj_V_W4q4w&bvm=bv.59568121,d.bGE&cad=rja
Miksi Suomessa haluttiin liittyä EU:iin?
Siinä' samalla tuo on päätetty.
Olkohan siinä päätekijöinä juuri nuo eu-tukien vastustjat? Ay-liike oli siinä pääasiassa painostamassa Kokoomuksen kanssa eu:niin liitymisessä.
Sitten työväenliike oli äimän käkenä kun siitä seurasi toinenkin asia. Työvoiman vapaa liikkuminen.
Sittenkin siihen piti väkisin päästä:D
Se on kuule myöhästä pyllistää kun p..kat on housuissa.:D Sit'ä kannattas ajatella asioita etukäteen eikä marista jälkikäteen.
Olet ollut mukana puolustamassa eu:iin liittymistä,,,joten turpa tukkoon sen seurauksista.,
EUhun haluttiin liittyä kahdesta pääsyystä. Toinen ja ehkä se vahvempi alkuaan oli irtipääsy Venäjän vaikutuspiiristä. Syynä oli siis Suomen ulkoisen turvallisuuden parantaminen ja meille suotuisampaan maaympäristöön pääseminen. Tänäkin päivänä näemme millaisen painostuksen kohteiksi ovat jääneet sellaiset maat kuin Ukraina, joka ei ole päässyt EUn kainaloon. Toinen pääsyy oli taloudellinen. Vapaakauppa koettiin mahdollisuutena kasvattaa markkinoita ja edistää edullisempaa kaupankäyntiä. Näin on käynytkin siitä päätellen, miten hyvin suomalaisten elintaso on liittymisen jälkeen kasvanut.
Liittymistämme jarrutti Kepu, puhtaasti itsekkäistä ja epäisänmaallisista syistä. Kepu halusi korvauksena liittymisestä sille mieluisan maataloussopimuksen. Tähän kiristykseen muiden oli pakko suostua, jottemme jäisi ikuisiksi ajoiksi Venäjän vaikutuspiiriin.
Työvoiman vapaa liikkuminen osattiin toki ottaa tuolloin huomioon. Se ei ollut mikään ongelma vaan pikemminkin mahdollisuus. Se mitä ei tuolloin osattu yhtä hyvin ennakoida oli EUn laajentuminen. Tämä laajentuminen on ehkä sitten jossain määrin ongelma myös työvoiman vapaan liikkumisen kanssa, mutta pitemmällä aikavälillä sekin on siunaus meille suomalaisille, kun työvoimasta ja erityisesti matalapalkka-alojen työvoimasta on tullut pulaa. Se ettei olisi liitytty työvoiman vapaan liikkumisen vuoksi, olisi pian näivettänyt maamme kilpailukyvyn ja/tai laskenut elintasoa.
EUhun liittymisen seuraukset eivät ole sellaisia, joita ei politiikan muutoksilla voisi muuttaa. Sitä vartenhan politiikka on, että voidaan tehdä järkeviä suunnan muutoksia. EUssa muutokset ovat välttämättömiä, ellei haluta, että Eurooppa muuttuu maailman reuna-alueeksi. Aletaan ymmärtää, että Euoopan pitää olla teknisen kehityksen kärjessä eikä pysyttäytyä jonain viljapeltona ja sikafarmarina.
Yksi tärkeä osa EU:n budjetista on aluetukien rahoittamien. Suomen osuus seuraavalla seitsemän vuotta kestävällä jaksolla on noin 4 mrd euroa, josta saamme takaisin noin 1,3 mrd euroa.
Vuotta kohden tuo summa on pyöreästi 200 miljoonaa, jolla koko Suomen aluepoliittiset tuet kustannetaan.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksin Vantaa saa tänäkin vuonna suoraa aluepoliittista tukea saman verran kuin koko muu Suomi yhteensä.
Tässäkin EU:lta palautuksena tapahtuvassa maksujärjestelmässä hallitus tyri pahemman kerran, kun Suomen saama osuus pieneni noin 400 miljoonaa euroa butjettijakson aikana, eli nettomaksuosuutemme suureni edelleen.
Itsenäisyyspuolueen suuri kummikeräys eduskuntavaaleihin 2015
Tule mukaan takaamaan suuri voitto koko Suomelle: lue lisää
Eurovaaleja kannattaa käyttää suunnan muutokseen
Äänestysprosentit kolmissa edellisissä eurovaaleissa ovat Suomessa vaihdelleet 30-40 prosentin välillä. Suuri enemmistö äänioikeutetuista ei ole siis pitänyt mielekkäänä äänestää ollenkaan. Se on hyvin ymmärrettävää.
Suomesta valitaan 13 meppiä yli 700 joukkoon. He toimivat omissa
puolueryhmissään. Mepeillä ei ole oikeutta tehdä lakialoitteita EU:n
lainsäädäntöön sen enempää kuin jäsenmaiden kansanedustajillakaan.
Eurobyrokratia ei muutenkaan monia jaksa innostaa. Miksi siis äänestää?
Eurovaaleja voi ja kannattaa käyttää suunnan muutoksen vaatimiseen. Kun suomalaisilta on kysytty, missä tärkeimmät maatamme koskevat päätökset pitää tehdä, noin 70 prosenttia on vastannut, että Suomessa. Eurovaaleissa on mahdollista vaatia päätöksentekovallan palauttamista EU:sta omiin käsiimme.
Eurovaalikampanja tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden keskusteluun Suomen ja EU:n suhteesta ja sen tulevaisuudesta. Moni kansalainen näkisi mielellään keskusteluja Suomen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Niitä vaihtoehtoja nimittäin on muitakin kuin eurossa ja EU:ssa jatkaminen.
Jää nähtäväksi, antaako valtamedia tilaa valtapuolueiden ja haastajien
keskustelulle, vai syrjitäänkö uusia puolueita edelleen.
Itsenäisyyspuoleen eurovaaliteema on ”Omalla rahalla tulevaisuuteen”. IPU:n mielestä oma raha tarjoaa tien ulos nykyisestä umpikujasta. Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta
Puolueiden jako oikeistoon ja vasemmistoon on menettänyt käytännössä
merkityksensä. Puolueiden jakaminen EU-kriittisiin ja muihin ei kerro sen
enempää. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän kriittisiä. Todellinen jakolinja puolueiden välillä kulkee siinä, halutaanko Suomen olevan eurossa ja EU:ssa vai vaaditaanko Suomelle oma raha ja itsenäinen päätösvalta.
Kevään eurovaaleissa on mahdollisuus kannattaa Suomen siirtymistä omaan rahaan ja itsenäisyyteen. Ainakin Itsenäisyyspuolue esittää nämä vaatimukset. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat euron ja EU-jäsenyyden kannalla. Osa kiitellen, osa kritisoiden.
Jos Itsenäisyyspuolueen edustajia valitaan EU-parlamenttiin, puolue käyttää saamansa voimavarat työhön Suomen eurosta ja EU:sta eroamisen puolesta. IPU mm. perustaa Suomeen toimiston jakamaan tietoa nykyisen politiikan vaihtoehdoista.
Päätökset eurosta ja EU:sta eroamisesta täytyy tehdä aikanaan Suomen
eduskunnassa. Eurovaalit ovat kuitenkin tilaisuus, jossa äänellä voi vaikuttaa ja ottaa kantaa Suomen suuntaan. Niitä suomalaisia, jotka kannattavat siirtymistä omaan rahaan ja itsenäisyyteen, on useita kymmeniä prosentteja äänioikeutetuista. Jos heistä huomattava osa äänestää omien tavoitteidensa puolesta, tuloksena eurovaaleissa on jotakin uutta. Silloin veret eivät vaaleissa seisahdu, vaan lähtevät kiertämään entistä rivakammin.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
http://ipu.fi/eurovaaleja-kannattaa-kayttaa-suunnan-muutokseen/
_______________________________________________________
Täällä puhuttiin isänmaallisuudesta, nyt maamme päätösvalta on annettu EU:lle, onko se isämaallista?
Kepu oli mukana tuota päätöstä tekemässä, kuten myös kuntien
liittämistä,miksi sitä ei enää hyväksytä,
http://jormajaakkola.fi/
Täällä asiasta tietoa,kopiot asiakirjoista mukana.
Nyt ollaan tappamassa Venäjänkauppakin USA;n johtamassa
EU;ssa,miksi kepu hyväksyy tämän.