Pallopurje

Genaakkeria kutsutaan persespinaakkeriksi.

Laitetaan tänne nyt vielä vähän minunkin mielipidettä. Tosin kokemusta ei ole Seppomartin rullattavasta genaakkerista, mutta kaikista muista on. Tuo rullattava kuulostaa helpolta eli sen voi vaikka jiipissä rullata ja avata uudellen, kun jiippi on tehty. Toisaalta ongelmana on, että rullattavan genaakkerin on oltava sen verran lattea, ettei se oikein sovi kovin myötäisiin tuulikulmiin.
Asymmetristä spinaakkeria voi käyttää myös genaakkerina. Puomilta ajettaessa jiippi on aika hankala Assylla. Genaakkerina jiippi tapahtuu etustaagin ja liikin välistä, joka vaatii sekin aika nopeaa toimintaa, ettei saa aikaiseksi sotkua. Swan regatassa jiippasimme assyn siten, että siirsimme kuorman tacklanelle (onko se tamppi suomeksi?) ja jiippasimme kuten genaakkerin. Sen jälkeen siirsimme kuorman takaisin gaijaköydelle (tuulen puolen skuutille) ja löysäsimme tacklineköyden.
Jos jiippaa ns. purjelautatyyliin kuljettaen skuuttikulman etukautta, onnistuu sotkeutumatta, mutta löysä skuutti on todennäköisesti veneen alla ja tuo vie aikaa ainakin isommissa genaakkereissa.
Symmetrisen spinnun etu on eittämä se, että sillä voi ajella ihan täys myötäistä ja kiemurrella väylän mukaan jopa välillä negatiivista kulmaa. Ei haittaa, vaikka hetken olisi ison puomi samalla puolella, kuin spinnun puomi. Haittana on se, että jiipissä on jonkun käytävä keulakannella puomi siirtämässä toiselle puolelle. Spinnun käsittelyä helpottaa kovasti, kun opettelee ajamaan ilman puomia. Tällöin spinnunpuomin siirtokin jiipissä on helppoa, kun aikaa on 'määrättömästi' spinnunn koko ajan vetäessä. Tämä vaatii barberit tai sitten käyttää hetken aikaa kummallakin puolella gaijaköysiä. (itselläni on heittoplokit eli gaija on heittoplokissa ja skuutti irti. Jiipissä miolemmat heittoplokeissa ja jiipin jälkeen taas skuuttipuoli irti). Spinnu-/genaakkerisukat on oman kokemukseni mukaan aiheuttaneet enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Lähinnää jumittumisen merkeissä ja ongelmat olleet aina laskuoperaatiossa ei nostossa, missä sukka on kätevä. Kaiken lisäksi sukkaan pujottaminen laskussa vaatii jonkun menemistä kannelle, kun spinnun tai genaakkerin voi laskea luukusta sisään, ison puomin alta kenenkään menemättä kannelle. Päästää vain koko gaijaköyden juoksemaan läpi, (tai kyllähän laskun jälkeen spinnnunpuomi pitää käydä poistamassa).
Mikä sitten on helpoin tai paras tapa kullekin retkipurjehduksessa, niin en ota kantaa. Itse suosittelisin ihan tavallista spinnua. Niitä saa edullisesti käytettynä, tosin puomejä on harvemmin kaupan ja sen tekeminen maksaa jonkun verran, (lähinnä pään helat).

Antilla 36 kirjoitti:

Laitetaan tänne nyt vielä vähän minunkin mielipidettä. Tosin kokemusta ei ole Seppomartin rullattavasta genaakkerista, mutta kaikista muista on. Tuo rullattava kuulostaa helpolta eli sen voi vaikka jiipissä rullata ja avata uudellen, kun jiippi on tehty. Toisaalta ongelmana on, että rullattavan genaakkerin on oltava sen verran lattea, ettei se oikein sovi kovin myötäisiin tuulikulmiin.
Asymmetristä spinaakkeria voi käyttää myös genaakkerina. Puomilta ajettaessa jiippi on aika hankala Assylla. Genaakkerina jiippi tapahtuu etustaagin ja liikin välistä, joka vaatii sekin aika nopeaa toimintaa, ettei saa aikaiseksi sotkua. Swan regatassa jiippasimme assyn siten, että siirsimme kuorman tacklanelle (onko se tamppi suomeksi?) ja jiippasimme kuten genaakkerin. Sen jälkeen siirsimme kuorman takaisin gaijaköydelle (tuulen puolen skuutille) ja löysäsimme tacklineköyden.
Jos jiippaa ns. purjelautatyyliin kuljettaen skuuttikulman etukautta, onnistuu sotkeutumatta, mutta löysä skuutti on todennäköisesti veneen alla ja tuo vie aikaa ainakin isommissa genaakkereissa.
Symmetrisen spinnun etu on eittämä se, että sillä voi ajella ihan täys myötäistä ja kiemurrella väylän mukaan jopa välillä negatiivista kulmaa. Ei haittaa, vaikka hetken olisi ison puomi samalla puolella, kuin spinnun puomi. Haittana on se, että jiipissä on jonkun käytävä keulakannella puomi siirtämässä toiselle puolelle. Spinnun käsittelyä helpottaa kovasti, kun opettelee ajamaan ilman puomia. Tällöin spinnunpuomin siirtokin jiipissä on helppoa, kun aikaa on 'määrättömästi' spinnunn koko ajan vetäessä. Tämä vaatii barberit tai sitten käyttää hetken aikaa kummallakin puolella gaijaköysiä. (itselläni on heittoplokit eli gaija on heittoplokissa ja skuutti irti. Jiipissä miolemmat heittoplokeissa ja jiipin jälkeen taas skuuttipuoli irti). Spinnu-/genaakkerisukat on oman kokemukseni mukaan aiheuttaneet enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Lähinnää jumittumisen merkeissä ja ongelmat olleet aina laskuoperaatiossa ei nostossa, missä sukka on kätevä. Kaiken lisäksi sukkaan pujottaminen laskussa vaatii jonkun menemistä kannelle, kun spinnun tai genaakkerin voi laskea luukusta sisään, ison puomin alta kenenkään menemättä kannelle. Päästää vain koko gaijaköyden juoksemaan läpi, (tai kyllähän laskun jälkeen spinnnunpuomi pitää käydä poistamassa).
Mikä sitten on helpoin tai paras tapa kullekin retkipurjehduksessa, niin en ota kantaa. Itse suosittelisin ihan tavallista spinnua. Niitä saa edullisesti käytettynä, tosin puomejä on harvemmin kaupan ja sen tekeminen maksaa jonkun verran, (lähinnä pään helat).

Lue lisää

luin tuon ja yksi selventävä kysymys koskien: "tai sitten käyttää hetken aikaa kummallakin puolella gaijaköysiä. (itselläni on heittoplokit eli gaija on heittoplokissa ja skuutti irti. Jiipissä miolemmat heittoplokeissa ja jiipin jälkeen taas skuuttipuoli irti)". Ymmärtääkseni käytät siis tuplaskuutteja spinnussa? Muuten en tuota oikein ymmärrä.

http://www.youtube.com/watch?v=QFAzEc1UTaw&feature=related

piNNuilija kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=QFAzEc1UTaw&feature=related

FE83 foorumilla on spinnupurjehduksen opettelumateriaalia.

5+11 kirjoitti:

FE83 foorumilla on spinnupurjehduksen opettelumateriaalia.

Kysyjää ei kiinnostanut spinnut ja geneaakkeri oli kyseessä seuraavssta kuvasta voi pohtia mihinkähän suuntaa sitä tuulen suhteen genaakkerilla kannataa purjehtia
http://www.fi.northsails.com/Purjeet/Myötätuulipurjeet/Suorituskykytaulukko/tabid/28797/language/en-US/Default.aspx

5+11 kirjoitti:

FE83 foorumilla on spinnupurjehduksen opettelumateriaalia.

genaakkerin käytöstä erinomainen kirjoitus tässä ketjussa http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=3066

Aloittaja kyselee genaakkerin käyttöohjeita. Northin sivuilla esitetään 12 lentävää asymmetristä purjetta. Ei taida olla aloittajalle paljoa iloa kaaviosta ja kokeneemmallakin purjehtijalle veneen ja lompakon tilavuus asettaa rajoituksia.
"344" ei suosittele asymmetristä. Itse kallistuisin päinvastaiselle kannalle. Rullagenaakkeri on helppo vaihtaa fokkaan tai genoaan laskematta purjetta kun kurssi muuttuu. Olen itse pitänyt yhteensä muutaman tuhannen mailin verran genaakkereita rullattuna kun olen ajanut muilla keulapurjeilla. Platlenssiin symmetrinen on parempi muttei mikään estä asymmetristä spiiraamasta kuin genoaa. Itse asiassa se on varsin tehokas myötätuuleen silloin kun symmetristä spinnua ei uskalla enää nostaa. Neliöitä on kuitenkin 2-3x genoan verran fokasta puhumattakaan.
Symmetrisen spinnun vetämineen sukkaa ja avaaminen on kurssin muuttuessa suurempi hässäkkä. Varsinkin aloittelijalle.

seppomartti kirjoitti:

Aloittaja kyselee genaakkerin käyttöohjeita. Northin sivuilla esitetään 12 lentävää asymmetristä purjetta. Ei taida olla aloittajalle paljoa iloa kaaviosta ja kokeneemmallakin purjehtijalle veneen ja lompakon tilavuus asettaa rajoituksia.
"344" ei suosittele asymmetristä. Itse kallistuisin päinvastaiselle kannalle. Rullagenaakkeri on helppo vaihtaa fokkaan tai genoaan laskematta purjetta kun kurssi muuttuu. Olen itse pitänyt yhteensä muutaman tuhannen mailin verran genaakkereita rullattuna kun olen ajanut muilla keulapurjeilla. Platlenssiin symmetrinen on parempi muttei mikään estä asymmetristä spiiraamasta kuin genoaa. Itse asiassa se on varsin tehokas myötätuuleen silloin kun symmetristä spinnua ei uskalla enää nostaa. Neliöitä on kuitenkin 2-3x genoan verran fokasta puhumattakaan.
Symmetrisen spinnun vetämineen sukkaa ja avaaminen on kurssin muuttuessa suurempi hässäkkä. Varsinkin aloittelijalle.

Lue lisää

Suosittelet siis rullalla olevaa genaakkeria. Minulla on genaakkeri, mutta vain genualle rulla eikä pikkuveneeseen (31 ft) viitsi tai ole järkeä toista rullaa keulalle väsätä. Siksi olen 344:n kanssa täysin samaa mieltä. Spinnussa ei myöskään ole sukkaa, joten sukkaan vetämisessä ei ole hässäkkää. Spinulla voi ajella mukavasti myötäseen, genaakkerilla pitää leikata vähintään parikytä astetta.

Joten, "Jos aiot purjehtia Itämeren saaristoissa, symmetrinen spinaakkeri on genaakkeria järkevämpi vaihtoehto. Kapeilla saaristoväylillä genaakkerilla leikkaaminen ei ole järkevää saatika mukavaa ja täysimyötäisessa symmetrinen spinaakkeri toimii parhaiten."

Siis, spinnu cruisailuun jos kahden hengen perhemiehistö, genaakkerilla voi leikkiä jos sattuu osallistumaan purjehduskisaan jolloin myötätuuleen siksakkailu ja sen tuoma lisäpuuha ei haittaa.

Tässä syyt miksi perhepurjehtijat kutsuvat genaakkeria persespinnuksi...

seppomartti kirjoitti:

Aloittaja kyselee genaakkerin käyttöohjeita. Northin sivuilla esitetään 12 lentävää asymmetristä purjetta. Ei taida olla aloittajalle paljoa iloa kaaviosta ja kokeneemmallakin purjehtijalle veneen ja lompakon tilavuus asettaa rajoituksia.
"344" ei suosittele asymmetristä. Itse kallistuisin päinvastaiselle kannalle. Rullagenaakkeri on helppo vaihtaa fokkaan tai genoaan laskematta purjetta kun kurssi muuttuu. Olen itse pitänyt yhteensä muutaman tuhannen mailin verran genaakkereita rullattuna kun olen ajanut muilla keulapurjeilla. Platlenssiin symmetrinen on parempi muttei mikään estä asymmetristä spiiraamasta kuin genoaa. Itse asiassa se on varsin tehokas myötätuuleen silloin kun symmetristä spinnua ei uskalla enää nostaa. Neliöitä on kuitenkin 2-3x genoan verran fokasta puhumattakaan.
Symmetrisen spinnun vetämineen sukkaa ja avaaminen on kurssin muuttuessa suurempi hässäkkä. Varsinkin aloittelijalle.

Lue lisää

"Symmetrisen spinnun vetämineen sukkaa ja avaaminen on kurssin muuttuessa suurempi hässäkkä."

Kyllä genaakkeritkin menevät rintsikoille, joten tarkkana niidenkin kanssa pitää olla. Meillä symmetrisen koko on 80m2 ja ei ole tullut edes mieleen käyttää sukkaa.

Pussi keulaan ja fokan/genoan takaa nostetaan, tuulen puolen skuuttaus valmiina. Alas symmetrisen spinnun saa helposti isopurjeen takaa vetämällä sivukannelle ja siitä purje suoraan pussiin tai kajuttaan myöhempää selvitystä varten.

Tietenkin jos suurikulmaisia kurssimuutoksia on luvassa paljonkin niin ei ole mieltä nostaa mitään avotuulipurjetta.

Niin, eihän tuolla itämeren saaristoissa ole genaakkerilla purjehtivia veneitä ja ei näe, miten ne käyttäytyvät. Käsittääkseni jotkut täällä purjehtivat vain valtamerillä, joten ovat siksi melko jäävejä kommentoimaan kotimaista purjehdusskeneä.

344 kirjoitti:

Niin, eihän tuolla itämeren saaristoissa ole genaakkerilla purjehtivia veneitä ja ei näe, miten ne käyttäytyvät. Käsittääkseni jotkut täällä purjehtivat vain valtamerillä, joten ovat siksi melko jäävejä kommentoimaan kotimaista purjehdusskeneä.

Lue lisää

"joten ovat siksi melko jäävejä kommentoimaan kotimaista purjehdusskeneä. "
Suomessa purjehdin 35 ft veneelläni, jossa on 2 asymmetristä ja 1 symmetrinen.
Isommilla vesillä on hieman isompi vene, missä on 3 symmetristä ja 3 asymmetristä.
Rullalaitteita lentäville on kaksi ja sukkia ainakin 6..
Purjehdusmaileja kertyy 2014 liki 10000.
Saanko puheoikeuteni takaisin vai olenko edelleen jäävi kommentoimaan spinnu- ja genaakkeriasioita?

seppomartti kirjoitti:

"joten ovat siksi melko jäävejä kommentoimaan kotimaista purjehdusskeneä. "
Suomessa purjehdin 35 ft veneelläni, jossa on 2 asymmetristä ja 1 symmetrinen.
Isommilla vesillä on hieman isompi vene, missä on 3 symmetristä ja 3 asymmetristä.
Rullalaitteita lentäville on kaksi ja sukkia ainakin 6..
Purjehdusmaileja kertyy 2014 liki 10000.
Saanko puheoikeuteni takaisin vai olenko edelleen jäävi kommentoimaan spinnu- ja genaakkeriasioita?

Lue lisää

"Suomessa purjehdin 35 ft veneelläni, jossa on 2 asymmetristä ja 1 symmetrinen."

Edes kilpaveneissä ei ole usein noin monta avotuulipurjetta. Matkaveneilijälle 1 symmetrinen spinnu riittää mainiosti alle 12 m/s tuuliin. Jos tulee kovempaa, niin avotuulipurjeille on vähemmän tarvetta.

Genaakkerin sijaan hehkuttaisin code zeroa, moni matkapursi on sellaisen tarpeessa. Suomalaisten matkapursien kevyen tuulen suorituskyky on yleisesti huono.

Keep it simple kirjoitti:

"Suomessa purjehdin 35 ft veneelläni, jossa on 2 asymmetristä ja 1 symmetrinen."

Edes kilpaveneissä ei ole usein noin monta avotuulipurjetta. Matkaveneilijälle 1 symmetrinen spinnu riittää mainiosti alle 12 m/s tuuliin. Jos tulee kovempaa, niin avotuulipurjeille on vähemmän tarvetta.

Genaakkerin sijaan hehkuttaisin code zeroa, moni matkapursi on sellaisen tarpeessa. Suomalaisten matkapursien kevyen tuulen suorituskyky on yleisesti huono.

Lue lisää

Miksi code 0 eikä light genoa? Spinnua en genaakkeriin vaihtaisi. Lännestä kun palaa Helsinkiin on vallitsevilla lounaistuulilla tuuli varsin myötäinen ja välillä on tullut ajettua lyhyitä pätkiä negatiivisillakin kulmilla kun ei ole jaksanut jiipata.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Miksi code 0 eikä light genoa? Spinnua en genaakkeriin vaihtaisi. Lännestä kun palaa Helsinkiin on vallitsevilla lounaistuulilla tuuli varsin myötäinen ja välillä on tullut ajettua lyhyitä pätkiä negatiivisillakin kulmilla kun ei ole jaksanut jiipata.

Lue lisää

Code 0 ja genoa1 olipa light tai heavy ovat kovin eri asioita. Minulla Code on 66m2 eli tasan 2x isompi kuin rullagenoa. Ero on tuntuva käytännössä. Arvauksena 5-10 astetta alemmaksi liki tuplanopeudella. Vielä suuremmankin saisin rikatuksi genaakkeripuomin päästä maston huippuun. Nykyisen Code 0:n toppi on spinnufallin heloissa n. 60 cm maston huipusta genaakkeripuomin päähän, mikä vastaa 80 cm pitempää J-mittaa. Vaikka purje on tarkoitettu kapealle alueelle luovipurjeeksi on se ollut huomattavasti monikäyttöisempi. Oikeastaan erityinen suosikkini. Sopii muita lentäviä asymmetrisiä paremmin rullattavaksi kun yläosassa on paljon vähemmän kangasta verrattuna tavalliseen genaakkeriin. Puhumattakaan assy running spinnusta, mitä ei saa mitenkään rullalle ja huonosti sukkaankin kovassa tuulessa pullean yläosan vuoksi. 1.5 oz spinnukankaasta tehty Code O on laminaattia helpompi säilöä. Sopii latteana hyvin myös reippaaseen sivutuuleen kun reivaa ison niin balanssi säilyy. On myös ollut käyttökelpoinen myötäisillä kun kovan tuulen spinnua ei enää voi nostaa 25-30 kys TWS. Aivan tiukassa kryssissä paksukin spinnukangas hieman skuuttikulmasta venyy ja tässä kohdassa laminaatti olisi varmaan parempi. Code O on matkaveneissä sen verran harvinainen, että usein pääsee nauttimaan isompia veneitä paremmasta boatspeedistä. Ja hetkessä pystyy vetämään pois rullalle ja genoan/ fokan auki rullalta. Makkara on sen vertan pieni, että voi jättää ylös odottamaan seuraavaa käyttöä. Code 0 ei yllä esitetystä epäilystä huolimatta ole koskaan ollut rintsikoilla. Suosittelen lämpimästi, jos haluaa lisää tehoa.

Tosi kätevän näkösesti ruottalaisten lepattelevat genaakkerit rullautuivat Hangon läntisellä, kun toistakytä jalkaa lyhyemmällä paatilla spinnu nätisti pullistuen paineltiin ohi. Tehokas tuo rullattu genaakkeri, iso skuutattuna keskelle veneet alkoivat liikkua samaa vauhtia kuin me :-o

Pitäsköhän minunkin hankkia genaakkerirulla 26 ft matkapurteeni???

Rullaatirulla kirjoitti:

Tosi kätevän näkösesti ruottalaisten lepattelevat genaakkerit rullautuivat Hangon läntisellä, kun toistakytä jalkaa lyhyemmällä paatilla spinnu nätisti pullistuen paineltiin ohi. Tehokas tuo rullattu genaakkeri, iso skuutattuna keskelle veneet alkoivat liikkua samaa vauhtia kuin me :-o

Pitäsköhän minunkin hankkia genaakkerirulla 26 ft matkapurteeni???

Lue lisää

Genaakkerirulla ja puomi ovat hyvä sijoitus muttei ihan halpa. Ostaisin puomin kärjestä maston huippuun eli hyvin ison mutta lattean muistuttaen Code 0:aa. Tavallinen genaakkeri on niin pullea, että rullautuu huonosti ellet osta ylhäältä alas tai keskeltä purjetta rullautuvaa systeemiä. Lihavan genaakkerin saa kyllä makkarana ylös/alas ja auki/kiinni muttei tiukaksi makkaraksi. Ei voi siis säilyttää rullattuna. Sääli, etten osaa pistää kuvia veneestäni liitteeksi niin asia selviäisi.

seppomartti kirjoitti:

Genaakkerirulla ja puomi ovat hyvä sijoitus muttei ihan halpa. Ostaisin puomin kärjestä maston huippuun eli hyvin ison mutta lattean muistuttaen Code 0:aa. Tavallinen genaakkeri on niin pullea, että rullautuu huonosti ellet osta ylhäältä alas tai keskeltä purjetta rullautuvaa systeemiä. Lihavan genaakkerin saa kyllä makkarana ylös/alas ja auki/kiinni muttei tiukaksi makkaraksi. Ei voi siis säilyttää rullattuna. Sääli, etten osaa pistää kuvia veneestäni liitteeksi niin asia selviäisi.

Lue lisää

Eikö systeemisi muistuta mitään niistä, joita youtubessa on videoina. Tässä Northin esitys:
http://www.youtube.com/watch?v=CHh0ySnu7RQ

Minullakin ollut harkinnassa, mutta hinta liiallinen. Pärjään perinteisellä spinnulla, jota myös käytän!

seppomartti kirjoitti:

Genaakkerirulla ja puomi ovat hyvä sijoitus muttei ihan halpa. Ostaisin puomin kärjestä maston huippuun eli hyvin ison mutta lattean muistuttaen Code 0:aa. Tavallinen genaakkeri on niin pullea, että rullautuu huonosti ellet osta ylhäältä alas tai keskeltä purjetta rullautuvaa systeemiä. Lihavan genaakkerin saa kyllä makkarana ylös/alas ja auki/kiinni muttei tiukaksi makkaraksi. Ei voi siis säilyttää rullattuna. Sääli, etten osaa pistää kuvia veneestäni liitteeksi niin asia selviäisi.

Lue lisää

No vitsi, vitsi... etkö tota hokannu? En tietenkään hommaa mitään genaakkeria, en rullalla enkä ilman koska pärjään spinnulla ihan hyvin. Eikä 50 neliöisen spinnun käsittely vaadi myöskään sukkaa. Kaikki kunnia seppomartille saavutuksistaan, mutta voisit yrittää ymmärtää myös meitä köyhempiä, ei minulla ole mitään tarvetta todeta miten kehitys kehittyy :)

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Miksi code 0 eikä light genoa? Spinnua en genaakkeriin vaihtaisi. Lännestä kun palaa Helsinkiin on vallitsevilla lounaistuulilla tuuli varsin myötäinen ja välillä on tullut ajettua lyhyitä pätkiä negatiivisillakin kulmilla kun ei ole jaksanut jiipata.

Lue lisää

Genaakkeri on hieman suuremmilla veneillä vajaalla miehistöllä ajettaessa spinaakkeria vaivattomampi. Ei tarvitse puljata puomin, ylä- ja alagaijan, eikä tuplaskuuttien kanssa. Jiippi hoituu helposti sitloodasta käsin. Huonona puolena sitten tuulikulma n. 150-170 apparenttia, jossa genaakkeri jää ison taakse. Ihan plattista voi ajaa virsarilla. Omasta venestä löytyy molemmat. Sivutuulivoittoiselle legille nousee helposti genaaakkeri, myötätuuleen taas spinaakkeri jos ei laiskota...

Seppomartti kirjoitti:

Code 0 ja genoa1 olipa light tai heavy ovat kovin eri asioita. Minulla Code on 66m2 eli tasan 2x isompi kuin rullagenoa. Ero on tuntuva käytännössä. Arvauksena 5-10 astetta alemmaksi liki tuplanopeudella. Vielä suuremmankin saisin rikatuksi genaakkeripuomin päästä maston huippuun. Nykyisen Code 0:n toppi on spinnufallin heloissa n. 60 cm maston huipusta genaakkeripuomin päähän, mikä vastaa 80 cm pitempää J-mittaa. Vaikka purje on tarkoitettu kapealle alueelle luovipurjeeksi on se ollut huomattavasti monikäyttöisempi. Oikeastaan erityinen suosikkini. Sopii muita lentäviä asymmetrisiä paremmin rullattavaksi kun yläosassa on paljon vähemmän kangasta verrattuna tavalliseen genaakkeriin. Puhumattakaan assy running spinnusta, mitä ei saa mitenkään rullalle ja huonosti sukkaankin kovassa tuulessa pullean yläosan vuoksi. 1.5 oz spinnukankaasta tehty Code O on laminaattia helpompi säilöä. Sopii latteana hyvin myös reippaaseen sivutuuleen kun reivaa ison niin balanssi säilyy. On myös ollut käyttökelpoinen myötäisillä kun kovan tuulen spinnua ei enää voi nostaa 25-30 kys TWS. Aivan tiukassa kryssissä paksukin spinnukangas hieman skuuttikulmasta venyy ja tässä kohdassa laminaatti olisi varmaan parempi. Code O on matkaveneissä sen verran harvinainen, että usein pääsee nauttimaan isompia veneitä paremmasta boatspeedistä. Ja hetkessä pystyy vetämään pois rullalle ja genoan/ fokan auki rullalta. Makkara on sen vertan pieni, että voi jättää ylös odottamaan seuraavaa käyttöä. Code 0 ei yllä esitetystä epäilystä huolimatta ole koskaan ollut rintsikoilla. Suosittelen lämpimästi, jos haluaa lisää tehoa.

Lue lisää

Kannattaa varmistaa, että masto on suunniteltu kestämään toppi Code 0 ennenkuin sellaisen laittaa. 19/20 takilalla tuskin ongelmia tulee, mutta 7/8 ei varmasti kestä. Code 0:lla saa aikaan todella suuret voimat. Sama koskee myös genaakkeripuomia. jonka pitää olla huomattavasti tukevampi kuin tavelliselle genaakkerille.

Code 0:n hyöty on hyvin venekohtaista, mutta yleisesti olisin aikalailla eri mieltä. Riippuu tietysti myös siitä mihin vertaa. Ihan puhtaasti vauhdin kannalta Code 0:n käyttöalue on äärimmäisen pieni, sanoisin n. 20 asteen tuulisektori. Kryssillä se ei koskaan pärjää fokalle/genualle ja symmetrinen spinnu (tai leveämpi genaakkeri) on nopeampi tuulikulman hiukankin auetessa.

Reilusti isompi, melkein spinnun kokoinen, asymmetrinen on mielestäni paljon käyttökelposempi. Varsinkin spinnupuomin kanssa, jolloin sillä pääsee käytännössä samaa tai parempaa vauhtia kaikkiin suuntiin kuin Code 0 spinnulla. Ainoa vika tuossa on jiippaaminen, joka on hyvin vaikeaa halutessa kääntää purjekin. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos tarkoitus on ajaa kutakuinkin myötätuulta. Tuolloin purjeen voi ihan OK jiipata kuten spinnunkin eli purje jää väärinpäin.

Tuollaista genaakkeria tuskin voi kunnolla rullata (ei kokemusta), mutta sukka toki toimii, jos sellaista kaipaa.

Laiskajaakko_ kirjoitti:

Genaakkeri on hieman suuremmilla veneillä vajaalla miehistöllä ajettaessa spinaakkeria vaivattomampi. Ei tarvitse puljata puomin, ylä- ja alagaijan, eikä tuplaskuuttien kanssa. Jiippi hoituu helposti sitloodasta käsin. Huonona puolena sitten tuulikulma n. 150-170 apparenttia, jossa genaakkeri jää ison taakse. Ihan plattista voi ajaa virsarilla. Omasta venestä löytyy molemmat. Sivutuulivoittoiselle legille nousee helposti genaaakkeri, myötätuuleen taas spinaakkeri jos ei laiskota...

Lue lisää

Jos genaakkeri ei ole optimoitu myötatuulelle ja varustettu melko reilulla keulapuomilla, ongelmallinen tuulikulma-alue on kyllä huomattavan paljon laajempi. 150-170 apparentti on tosituuleen käytönnässä suoraa myötätuulta. Ei tavallisella genaakkerilla pysty ajamaa läheskään tuollaista. Ongelmat alkaa viimeistää 120 asteen apparentilla (tosituuli 140-160 astetta veneestä ja tuulenvoimmakkuudesta riippuen). Spinnu on nopeampi viimeistään 70 asteen apparentista (100-120 tosi), jos vene vain sen kantaa (70 asteen apparentilla kantaa yleensä ~7 m/s saakka)..

Joakim_ kirjoitti:

Jos genaakkeri ei ole optimoitu myötatuulelle ja varustettu melko reilulla keulapuomilla, ongelmallinen tuulikulma-alue on kyllä huomattavan paljon laajempi. 150-170 apparentti on tosituuleen käytönnässä suoraa myötätuulta. Ei tavallisella genaakkerilla pysty ajamaa läheskään tuollaista. Ongelmat alkaa viimeistää 120 asteen apparentilla (tosituuli 140-160 astetta veneestä ja tuulenvoimmakkuudesta riippuen). Spinnu on nopeampi viimeistään 70 asteen apparentista (100-120 tosi), jos vene vain sen kantaa (70 asteen apparentilla kantaa yleensä ~7 m/s saakka)..

Lue lisää

Oikeassa olet, kiireessä kirjoitin apparenttia, kun piti laittaa tosituulta.

Joakim_ kirjoitti:

Jos genaakkeri ei ole optimoitu myötatuulelle ja varustettu melko reilulla keulapuomilla, ongelmallinen tuulikulma-alue on kyllä huomattavan paljon laajempi. 150-170 apparentti on tosituuleen käytönnässä suoraa myötätuulta. Ei tavallisella genaakkerilla pysty ajamaa läheskään tuollaista. Ongelmat alkaa viimeistää 120 asteen apparentilla (tosituuli 140-160 astetta veneestä ja tuulenvoimmakkuudesta riippuen). Spinnu on nopeampi viimeistään 70 asteen apparentista (100-120 tosi), jos vene vain sen kantaa (70 asteen apparentilla kantaa yleensä ~7 m/s saakka)..

Lue lisää

Samaa mieltä tuulikulma-alueista kuin Joakim.
Nykyisin, kun olen kisaamisen ja kilpahenkisyyden jättänyt taakse ja seilaan vain reissupurjehdusta, olen palannut perinteiseen symmetriseen spinnuun. Genaakkeria en enää ole ottanut edes mukaan. (Kisavuosina oli eri vene ja monenlaisia keulapurjeita ja spinnuja).
Täysmyötäisillä, joissa matkapurjehtija kuitenkin virittelee spinnupuomin genuan tai genaakkerin spiiraamiseen, spinnu on tehokkaampi vaihtoehto eikä juurikaan työläämpi. Yksinpurjehtijana käytän spinnusukkaa, joka keveissä tuulissa toimii hyvin 85m2 spinnussani. Tuulen navakoituessa sukka voi olla hankala spinnun alasotossa, mutta alasoton voi tarvittaessa tehdä perinteisesti antaen sukan jäädä spinnun toppiin.

Tietysti ne, joilla veneen varustebudjetin yläraja on korkealla, voivat harkita kallista rullagenaakkeria ja genaakkeripuomin asentamista… mutta spinnulla on puolensa..

Joakim_ kirjoitti:

Kannattaa varmistaa, että masto on suunniteltu kestämään toppi Code 0 ennenkuin sellaisen laittaa. 19/20 takilalla tuskin ongelmia tulee, mutta 7/8 ei varmasti kestä. Code 0:lla saa aikaan todella suuret voimat. Sama koskee myös genaakkeripuomia. jonka pitää olla huomattavasti tukevampi kuin tavelliselle genaakkerille.

Code 0:n hyöty on hyvin venekohtaista, mutta yleisesti olisin aikalailla eri mieltä. Riippuu tietysti myös siitä mihin vertaa. Ihan puhtaasti vauhdin kannalta Code 0:n käyttöalue on äärimmäisen pieni, sanoisin n. 20 asteen tuulisektori. Kryssillä se ei koskaan pärjää fokalle/genualle ja symmetrinen spinnu (tai leveämpi genaakkeri) on nopeampi tuulikulman hiukankin auetessa.

Reilusti isompi, melkein spinnun kokoinen, asymmetrinen on mielestäni paljon käyttökelposempi. Varsinkin spinnupuomin kanssa, jolloin sillä pääsee käytännössä samaa tai parempaa vauhtia kaikkiin suuntiin kuin Code 0 spinnulla. Ainoa vika tuossa on jiippaaminen, joka on hyvin vaikeaa halutessa kääntää purjekin. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos tarkoitus on ajaa kutakuinkin myötätuulta. Tuolloin purjeen voi ihan OK jiipata kuten spinnunkin eli purje jää väärinpäin.

Tuollaista genaakkeria tuskin voi kunnolla rullata (ei kokemusta), mutta sukka toki toimii, jos sellaista kaipaa.

Lue lisää

" mutta 7/8 ei varmasti kestä. Code 0:lla saa aikaan todella suuret voimat. "

Code 0 on tarkoitettu lähinnä alle 4 m/s tuuliin joten voi kestää ja jolloin

" Kryssillä se ei koskaan pärjää fokalle/genualle"

lause on epätosi ja koska kevyessä tuulessa apparentti on melkein sama kuin tws.

http://www.uksailmakers.com/Sails/Type-of-Sail/Code-Zero-Sails.html
"
Modern Code Zeros can be used from 40°-120° apparent angle.
"

23322 kirjoitti:

" mutta 7/8 ei varmasti kestä. Code 0:lla saa aikaan todella suuret voimat. "

Code 0 on tarkoitettu lähinnä alle 4 m/s tuuliin joten voi kestää ja jolloin

" Kryssillä se ei koskaan pärjää fokalle/genualle"

lause on epätosi ja koska kevyessä tuulessa apparentti on melkein sama kuin tws.

http://www.uksailmakers.com/Sails/Type-of-Sail/Code-Zero-Sails.html
"
Modern Code Zeros can be used from 40°-120° apparent angle.
"

Lue lisää

Code 0 ei todellakaan ole tarkoitettu lähinnä alle 4 m/s tuuliin ja jo 4 m/s tuulessa siitä tulee hyvin suuret kuormat. Tuossa tuulessa ajettaessa 60-90 asteen tosituuleen veneet kallistuvat ~15 astetta, vaikka laidalla on miehistö. Tuosta 6 m/s puuska, niin vene kallistuu jo ~30 astetta ja rikissä on kutakuinkin maksimikuormat.

Juuri kevyessä tuulessa apparentti ja tosituuli ovat hyvin erilaisia, koska veneen vauhti on suuri suhteessa tuuleen. 3 m/s tuulessa 40 asteen apparentti vastaa n. 80 asteen tosituulta eli on hyvin kaukana kryssimisestä, jossa apparentti on alle 25 astetta noin kevyellä tuulella. Hyvällä Code 0:lla voi päästä alle 35 asteen apparentiinn, mutta edelleen ollaan 60-70 asteen tosituulikulmissa, kun kryssillä mennään 45 asteen paikkeilla noin kevyessä.

Vastaavasti 120 asteen apparentti on tosiaan vain "can be used" eli purje kyllä vetää, mutta on todella hidas verrattuna muihin avotuulipurjeisiin ellei tuulta ole niille liikaa. 3 m/s tuulesssa 120 asteen apparentti tarkoittaa yli 150 asteen tosituulikulmaa, jollaista ei kannata koskaan ajaa edes symmetrisellä spinnulla.

10 m/s tuulessa Code 0 voi olla mielekäs purje 120 asteen apparentilla. Tällöin tosituuli on ~140 astetta ja muut avotuulipurjeet voivat olla turhan vaativia eikä kovin paljon nopeampiakaan.

Joakim_ kirjoitti:

Code 0 ei todellakaan ole tarkoitettu lähinnä alle 4 m/s tuuliin ja jo 4 m/s tuulessa siitä tulee hyvin suuret kuormat. Tuossa tuulessa ajettaessa 60-90 asteen tosituuleen veneet kallistuvat ~15 astetta, vaikka laidalla on miehistö. Tuosta 6 m/s puuska, niin vene kallistuu jo ~30 astetta ja rikissä on kutakuinkin maksimikuormat.

Juuri kevyessä tuulessa apparentti ja tosituuli ovat hyvin erilaisia, koska veneen vauhti on suuri suhteessa tuuleen. 3 m/s tuulessa 40 asteen apparentti vastaa n. 80 asteen tosituulta eli on hyvin kaukana kryssimisestä, jossa apparentti on alle 25 astetta noin kevyellä tuulella. Hyvällä Code 0:lla voi päästä alle 35 asteen apparentiinn, mutta edelleen ollaan 60-70 asteen tosituulikulmissa, kun kryssillä mennään 45 asteen paikkeilla noin kevyessä.

Vastaavasti 120 asteen apparentti on tosiaan vain "can be used" eli purje kyllä vetää, mutta on todella hidas verrattuna muihin avotuulipurjeisiin ellei tuulta ole niille liikaa. 3 m/s tuulesssa 120 asteen apparentti tarkoittaa yli 150 asteen tosituulikulmaa, jollaista ei kannata koskaan ajaa edes symmetrisellä spinnulla.

10 m/s tuulessa Code 0 voi olla mielekäs purje 120 asteen apparentilla. Tällöin tosituuli on ~140 astetta ja muut avotuulipurjeet voivat olla turhan vaativia eikä kovin paljon nopeampiakaan.

Lue lisää

"Code 0 ei todellakaan ole tarkoitettu lähinnä alle 4 m/s tuuliin ja jo 4 m/s tuulessa siitä tulee hyvin suuret kuormat. "

http://www.youtube.com/watch?v=DuMHPKTSUu0
"TWS da 2 a 6 nodi di vento reale"
2-6 solmua tuulen todellinen
max 3 m/s TWS

"Mikähän olisi hyvä paikka kysellä esim. messujen aikaan ?"

Eiköhän venemessuilla taas tänäkin vuonna ole purjeneulomoiden "standejä". Kysypä heidän mielipidettään siitä mikä "pallokas" sinun käyttöösi olisi sopivin.

Eikka hei. Kilpapurjehdus on kilpapurjehdusta. Matkapurjehduksessa hajoaa huomattavasti harvemmin kalusto. Epäilemättä kannattaa kuunnella sitä joka todistettavasti edes omistaa veneen.

Voit kokeilla genoalla kiinnittämällä vain halssikulma ja ylin hänksi. Tuskin toimii.
Hieman parempi on kaksi keulastaagia rinnakkain isompaa ja pienempää purjetta varten. Viimeksi käytin v.- 79 mutta kaipa se silloisen standardini mukaan toimi. Staagit venyvät kuitenkin kovin erilailla. Parempi on pistää keulastaagit peräkäin eli kutteritakila. Hankaluus kotivesillä on lyhyet halssit, mikä haittaa genoan käyttöä ellet tee kutteristaagista poistettavaa. Jos teet poistettavan niin harkitse dynemastaagia ja dynemashakkeleita. Ovat helpommat säilöä kuin teräksinen. Ja oikein isoissa veneissä yleisin on pistää monetkin keulapurjeet rullalle ja pyörittää sähkömoottorilla. Lentävistä en viitsi mainita kun edellä on jo turhankin paljon mielipiteitä- osa roskaakin.

seppomartti kirjoitti:

Voit kokeilla genoalla kiinnittämällä vain halssikulma ja ylin hänksi. Tuskin toimii.
Hieman parempi on kaksi keulastaagia rinnakkain isompaa ja pienempää purjetta varten. Viimeksi käytin v.- 79 mutta kaipa se silloisen standardini mukaan toimi. Staagit venyvät kuitenkin kovin erilailla. Parempi on pistää keulastaagit peräkäin eli kutteritakila. Hankaluus kotivesillä on lyhyet halssit, mikä haittaa genoan käyttöä ellet tee kutteristaagista poistettavaa. Jos teet poistettavan niin harkitse dynemastaagia ja dynemashakkeleita. Ovat helpommat säilöä kuin teräksinen. Ja oikein isoissa veneissä yleisin on pistää monetkin keulapurjeet rullalle ja pyörittää sähkömoottorilla. Lentävistä en viitsi mainita kun edellä on jo turhankin paljon mielipiteitä- osa roskaakin.

Lue lisää

Millaisilla hakasilla kutteripurje kiinnitetään dyneemastaagiin? Eivätkö hakaset nirhaa dyneemaa poikki?

9+11 kirjoitti:

Millaisilla hakasilla kutteripurje kiinnitetään dyneemastaagiin? Eivätkö hakaset nirhaa dyneemaa poikki?

Ei ole kuin lyhytaikaista kokemusta eli ei Wichardin yhden käden hela nirhaa ainakaan heti. Perinteinen malli saattaa olla eri juttu. Hankin dyneemashakkeleita mutta toistaiseksi metallisten vaihto niihin on tekemättä. Dyneemastaagi dyneemahänksit on minusta mielenkiintoinen mutta en osaa vielä hetkeen sanoa. Takaisin Atlantin yli tulen ehkä kuitenkin jo narusysteemillä niin sitten on enemmän kokemusta.

9+11 kirjoitti:

Millaisilla hakasilla kutteripurje kiinnitetään dyneemastaagiin? Eivätkö hakaset nirhaa dyneemaa poikki?

Mikäli staagina on jotain tekstiiliä, purjeen hakaset tehdään nauhasta tai köydestä. Variaatioita on lukemattomia. Googlen kuvahaku sanoilla soft hanks tuo esimerkkejä.

Siis nytkö löytyi käyttö purjekahvalle?

Bossu kirjoitti:

Siis nytkö löytyi käyttö purjekahvalle?

Sattuipa löytymään myös video asymmetristen lentävien purjeiden rullaamisesta:
http://www.colligomarine.com/products/category/16-asymmetrical-spinnaker-furlers