Kirkkoherra ehdottomasti suoralla vaalilla

Kyllä kirkon jäsenillä pitää olla oikeus äänestää kirkkoherraa. Mitä demkratiaa se on jos pieni klikki äänestää seurakunnalle paimenta. Politiikka pois seurakunnista.

Kukahan se oli joka äänesti Apostolit virkaansa ?

Senaattiko se lie ollut vaiko ne viistuhatta jota saivat leipää ja kalaa eräässä tilanteessa.

on se hassua että jumalattomat valitsevat itselleen pappia hah !

Seurakunta harkitsee, kumpaa vaalitapaa se haluaa käyttää.
Seurakunta tekee esityksen siitä tuomiokapitulille, joka päättää.
Tiettävästi ainakin Joensuussa suunnitellaan välillisen vaalin käyttöä.

Uudella lailla kai varmistetaan se, että kirkon pienen sisäpiirin tahto menee läpi kaikissa asioissa. Hankala kirkkoherra saattaisi puuttua asioihin ja aiheuttaa ongelmia.

Kirkkoherralla on kaupungissa muutakin valtaa kuin jumalanpalveluselämä ja muut kirkon sisäiset asiat. Seurakunnat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa - myös kuntien. Siksi myös uskonnottomat kirkon jäsenet ovat oikeutettuja äänestämään kirkkoherrastaan.

Itse iloitsen siitä, että omassa seurakunnassani on kirkkoherra, joka tulee toimeen myös muiden kuin luterilaisten kanssa. Rasismiin ja vihaan yllyttävät tahot on kuitenkin karsittu pois ja Pirkko Jalovaaralle on annettu porttikielto jo ennen MOT:n dokumenttia.

Käyn kirkossa noin joka toinen viikko, vaikka en ole varsinaisesti uskossa. Pidän omaa seurakuntaani kuitenkin kohtauspaikkana ja olen kiinnostunut uskonasioista ilmiönä. Keskustelen usein pappien kanssa ja käyn seurakunnan retriiteillä jne. Olen siis aktiiviseurakuntalainen, mutta en uskossa. Sekin on mahdollista! Kirkolla on resurssit järjestää toimintaa ja tarjota ihmisille keskusteluapua. Niihin osallistuminen ei edellytä uskoa. Jokaisella kirkon jäsenellä tulisi kuitenkin olla mahdollisuus äänestää kirkkoherranvaaleissa. Ehdottomasti.

Ai,vai et ole uskossa. Sitä epäuskoako sinun piti oikein korostaa - miksi ? Etkö tahdo taivaaseen tämän elämän jälkeen? Vain uskon kautta Jeesukseen syntiesi sovittajana on sinulla mahdollisuus sinne päästä.
Suurin osa kirkon jäsenistä taitaa olla sinunlaisia. Hyvä rikas kirkko, johon tyhmät maksavat veronsa.

Kalajumala Daagon on valinnut kalanpäähattuiset seuraajikseen.

Kirkossakin mennään kohti diktatuuria. Kun maallisella puolella ei enää pystytä kaatamaan toimimatonta hallitusta presidentin valatoikeuksien kaventamisen vuoksi, niin kirkossa pieni klikki valitsee tulevaisuudessa seurakuntaan paimenen eli kirkkoherran.
Poliittista pelleilyä sano minä ja rotestiksi tästä en äänestä kirkollisvaaleissa enää ketään. Se vain tiedän että kirkossa luikertelee jo nyt melkoinen boa-käärme.
Eipä nykyisiä luottamushenkilöitä juuri kirkossa näy. Siksi kirkko menee jyrkästi alamäkeen että kolisee vain.

Vapaamuuraleille hankkivat lisää jalansijaa!
Naapurimaan kirkon palveluksessa olevista piispoista ja papeista on avoimesti ilmoitettu että noin 50% ovat vapaamuurareita. Mutta tieto siitä, että kuinka monella heistä on 33 asteen vapaamuurarilaisuus tiedot puuttuvat.

Lusiferin palveljoita ovat kaikki vapaamuurarit. Näennäisesti muka käydään kirkossa veisaamassa ja sitten mennään palvelmaan Lusiferia tuota eksyttäjää.
Siitä on entinen vapaamuurari tiedottanut ennen kuolemaansa ja uskoon tulooonsa,miten hän palvoi sielunvihollista siihen saakka kunnes hänelle asia selvesi.

Tämä kirkkoherran valinta on omasta mielestäni todella kinkkinen juttu, ja aika vasta näyttää, onko nyt tehty muutos ollut viisas.

Mikä valinnasta sitten tekee haastavan? Olen periaatteessa ehdottomasti sitä mieltä, että seurakunnalla on oikeus valita itselleen paimen, koska kirkkoherra on hengellinen johtaja, lauman paimen. Eli tämä perinteinen välitön vaalitapa. Mikä tämän sitten toisaalta tekee ongelmalliseksi? Kirkkoherran työ on nykyään hyvin monitahoista ja vaativaa, ja erityisesti korostuu henkilöstöjohtaminen. Työssä tarvitaan taitoja, joiden arvioimiseen näytejumalanpalvelus ja mahdolliset lehtihaastattelut tai vaalipaneelit eivät välttämättä anna riittävästi informaatiota äänestäjille. He joutuvat tekemään päätöksensä osin vajailla tiedoilla. Lisäksi äänestysprosentti saattaa jäädä kolmeen, jolloin voi kysyä, miten hyvin tässä on tapahtunut seurakuntalaisten valinta.

Paljon siis haasteita. Mutta niitä on myös välillisessä vaalitavassa. Kuten kirjoitit, äänestysikäinen, tämä saattaa vähentää seurakuntalaisten aktiivisuutta. Uusi kirkkoherra ei ehkä tunnukaan enää "omalta". Kirkkovaltuustolla ei välttämättä ole sen suurempaa ymmärrystä tehdä hyvä valinta, tosin mahdollisuuksia enemmän, kun voidaan enemmän haastatella, käyttää erilaisia testauksia yms. Ja koska luottamushenkilöt on valittu välittömissä vaaleissa, he tehtävänsä myös edustavat koko seurakuntaa.

Seurakunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan muun muassa äänestysaktiivisuuden osalta, eikä sama vaalitapa sovellu yhtä hyvin käytettäväksi kaikissa seurakunnissa. Vaihtoehtoisten vaalitapojen avulla voidaan paremmin ottaa huomioon seurakuntien erilaiset tarpeet ja harkita, mikä palvelee parhaiten seurakunnan etua.

Olipa valintatapa kumpi tahansa, monenlaiset väärinkäytökset ovat mahdollisia. Luottamushenkilöt saattavat "vehkeillä", mutta myös suorassa vaalissa saatetaan tehdä vaikka mitä koplauksia ja kärrätä "omaa porukkaa" äänestämään. Kaikenlainen rekrytointi on aina haastavaa. Olipa tapa mikä tahansa, toivon että aina on myös heitä, jotka ristivät kätensä ja rukoilevat Jumalalta viisautta ja siunausta tähän valintaan.

Kuten ketjussa jo tuli ilmi, tätä välillistä vaalitapaa pitää seurakunnan anoa. Oma veikkaukseni on, että harvempi seurakunta tätä tulee pyytämään kapitulilta. Aika näyttää. Päätös vaalitavasta tulee tehdä ennen kuin paikka julistetaan auki. Seurakuntalaisilla on aloiteoikeus vaalitavasta kun sitä lähdetään pohtimaan. Tässäkin on mahdollista siis vaikuttaa, joten äänestysikäinen, mieti vielä sitä eroamista. Mutta toki ymmärrän, jos päätöksesi on tämä.

Mitä selkeästi hyvää tässä uudessa laissa sitten on? Vaaliehdotukseen voi hakea muutosta vasta vaalin toimittamisen jälkeen osana vaalin lopputulosta koskevaa muutoksenhakua. Vaaliehdotusta koskevan erillisen muutoksenhaun poistamisesta aiheutuva vaalin lyhentyminen ja muutoksenhaun yksinkertaistuminen merkitsisivät selkeää etua sekä seurakunnalle että viran hakijoille.

Lisäksi säädökset ylimääräisen vaalisijan vaatimuksista poistui. Enää tämän "ylimääräisen" ehdokkaan ei tarvitse saada sekä yli puolta annetuista äänistä ja vähintään 10% äänestyoikeutettujen määrästä. Tämä on ehdottomasti hyvä muutos.

Monimutkaista ja paljon miettimistä.

Aija-pappi

Ottaen huomioon, että kirkkovaltuustot lähinnä koostuvat vanhoista fundamentalisteista niin tällä menettelyllä taataan se, että kaikkea kehitystä voidaan jatkossakin yhä tehokkaammin jarruttaa. Ei kyllä hyvältä näytä koko instituution tulevaisuus...

Paras tapa vaalikäytännön uusimiseksi olisi mm. se että esimerk. myös neljäneltä, tai miltä tahansa vaalisijalta pääsisi virkaan, jos hän voittaa kaikki muut vaalisijoilla olevat.
Miksi vaalitapa on tehty niin vaikeaksi, vaikka siellä kirkolliskokouksessa pitäisi istua viisaat ja sivistyneet ihmiset? Onko siellä samanlaisia toimettomia tomppeleita, kuin eduskunnassakin, jotka eivät saa mitään aikaan?
Käytännön seurakuntalainen yksinkertaistasi siten, että jokaisella ehdokkalla olsi samat mahdollisuudet tulla valituksi.
Ajatella, jos vaikka olis 5-6 hakijaa ja saman verran vaalisaarnoja, niin joka pyhä olisi kirkko täysi. Seurakuntalaiset saisivat todellisen tuntuman hakijoista.

Ottaen huomioon, että noin 17% (2010) ihmisistä yleensäkään vaivautuu äänestämään niin onkohan sillä nyt oikeasti mitään merkitystä miten kirkkoherra valitaan? Toisaalta tuo 17% antaa aika hyvää osviittaa siitä, kuinka suurta taikka tässä tapauksessa pientä osaa nämä kirkolliset valtataistelut yleensäkään jaksavat kiinnostaa...

Kyllä seurakuntalaisen pitää saada kirkkoherra äänestää suoralla vaalilla. Jotain oikeuksia pitää olla, ei vain veronmaksuja.