1. askel: Pakkoruotsi voimaan ainoastaan muutamassa rannikon maakunnassa. Muualla Suomessa ruotsin opiskelu TÄYSIN VAPAAEHTOISTA kaikissa oppilaitoksissa. Askel on otettava nopeasti.
2. askel: Ruotsin opiskelu vapaaehtoista koko maassa.
Panostetaan VAPAUTUVILLA resursseilla täysillä saksaan, espanjaan, ranskaan ja venäjäänkin. Englantia opiskellaan tietenkin nykyiseen tapaan. Suomalaisten voimavarat keskitetään kansan menestyksen kannalta välttämättömiin kielten opintoihin.
2. askel: Ruotsin opiskelu vapaaehtoista koko maassa.
Panostetaan VAPAUTUVILLA resursseilla täysillä saksaan, espanjaan, ranskaan ja venäjäänkin. Englantia opiskellaan tietenkin nykyiseen tapaan. Suomalaisten voimavarat keskitetään kansan menestyksen kannalta välttämättömiin kielten opintoihin.
Vastaukset 87
Vanhimmat
KUN siirrytään todelliseen eli alueelliseen kaksikielisyyteen, pakkoruotsi pysyy selvästi kaksikielisissä kunnissa. Muista kunnista se poistuu.
Tuo selvästi-sana viittaa siihen, että nykyisiä kohtuuttoman tai jopa naurettavan alhaisia kuntien vähemmistörajoja pitää muuttaa.
Etenkin 3000 vähemmistökielisen asukkaan lukumääräraja ja ns. vapaehtoinen kaksikielisyys pitää poistaa.
Vapaaehtoinen kaksikielisyys kuulostaa vähän samalta kuin peräkammarin vapaaehtoinen kaksireikäisyys:
"Vedä vaan kuivana kakkoseen. Joo, ihan oikeasti, anna tulla vaan. Joo, mä oon tässä ihan vapaaehtoisesti."
"KUN siirrytään todelliseen eli alueelliseen kaksikielisyyteen, pakkoruotsi pysyy selvästi kaksikielisissä kunnissa. Muista kunnista se poistuu."
Tällöin rajan tulisi olla vähintään 30%.
Uskon kuitenkin, etteivät kaikki koe tätä oikeaksi, sillä kaksi vierasta kieltä peruskoulussa (englanti ja ruotsi) on osalle liikaa. Ainakin vapautuksia tulisi olla riittävästi tarjolla.
Parempi olisi, että ruotsinkielisissä tai voimakkaasti kaksikielisissä kunnissa (siis ruotsinkielisiä yli 30%) olisi tarjolla ruotsin kielikylpyä tai kaksikielistä koulutusta halukkaille. Samoin jos suomenkielisiä on kunnassa paljon (taas yli 30%), tarjolla olisi suomikylpyä tai kaksikielistä koulutusta halukkaille (tosin tällä ei samaa suosiota ole, mutta aina joku kuitenkin).
...
Koulujen pakkoruotsin poisto on hyvä alku, mutta vasta alku pakkoruotsituksen laajassa systeemissä. Sinänsä pakkoruotsin poisto ei vielä muuta nykyistä kieleen perustuvaa etuilusysteemiämme. Etuoikeudet ovat muissa lain kohdissa.
Mutta tottakai jostain pitää etuilusysteemin purkaminen aloittaa ja koulujen pakkoruotsi on paras tapa aloittaa. Oikeaan demokratiaan ja tasavaltaan ei voi kuulua minkäänlainen etuilu minkään perusteen varjolla.
Tala on aloittanut pakkoruotsin poistamisen jo vuonna 1990 ja työ jatkuu yhtä tuloksettomana.
"Koulujen pakkoruotsin poisto on hyvä alku, mutta vasta alku pakkoruotsituksen laajassa systeemissä."
Nyt Terho suuttuu, koska hän on kieltänyt teitä sanomasta ääneen että pakkoruotsin poisto on vasta alku. Juuri se antaa nimittäin nykyjärjetelmän muutenkin aika laajalle kannattajakunnalle valtavsati vettä myllyyn.
Terho on tietysti teidän kansanne täysin samaa mieltä, mutta hänellä on enemmän pelisilmää.
"Etuoikeudet ovat muissa lain kohdissa."
Tätä jankutetaan yhtä hartaasti kuin Freudenthalin rasimista. Kummastakaan ei kuitenkaan koskaan esitetä ensimmäistäkään näytettä. Niitä kun ei ole. Siksi on luotettava toistojen aivopesevään voimaan. Netissä toistot eivät maks mitään.
Näin nimimerkki "toistoilla todistelu": "Tätä [etuoikeuksista] jankutetaan yhtä hartaasti kuin Freudenthalin rasimista. Kummastakaan ei kuitenkaan koskaan esitetä ensimmäistäkään näytettä. Niitä kun ei ole. Siksi on luotettava toistojen aivopesevään voimaan. Netissä toistot eivät maks mitään."
Freudenthal ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota, hän ajoi kaksikielistä valtiota, jossa "Suomen ruotsalaisten tuli puolustaa, maksoi mitä maksoi, ruotsin kielen ylivaltaa maassa. - - sillä maan oikeat edut vaativat uskomaan sen tulevaisuuden ruotsinkielisen yläluokan päteviin käsiin." Sellaista valtiota Freudenthal ajoi suomalaisille. (Suomalaisuuden historia, suom. E. F. Rautela. WSOY, 1935, s. 112, 113; alkuteos: Nationalism in Modern Finland, Columbia University Press. New York, 1931; http://fi.wikipedia.org/wiki/John_H._Wuorinen)
Ruotsin kielen ylivallan ajaminen oli Freudenthalin mitä rasistisin tavoite. RKP ajaa pakkoruotsivaatimuksellaan miedompaa versiota. Sillä sidotaan 5-miljoonainen suomenkielinen Suomi riippuvaiseksi pienen vähemmistön kielestä.
Tehkääpä ajatuskoe siitä, mitä merkitsisi Ruotsissa noin 9-miljoonaisen ruotsinkielisen enemmistön pakkosuomi valtion hallinnossa. Suomen kieli saisi siellä uskomattoman vahvan niskalenkin ruotsinkielisestä enemmistöstä. Ruotsin kielen vastaavasta huikean ylikorostuneesta asemasta Suomessa RKP pitää kynsin hampain kiinni.
Kultaseni, pakkoruotsi on jatkumo. Koulujen pakkoruotsin poistaminen on vasta alkua, sillä on poistettava myös korkeakoulujen ja yliopistojen pakkovirkaruotsi sekä järkeistettävä virkojen kielitaitovaatimukset.
Luonnollisesti näin.
Typerää leikkiä ikään kuin Terho olisi pakkoruotsin vastustajien harvalukuisen joukon diktaattori. Pakkoruotsin vastustajia on enemmistö joka puolueessa RKP:tä ja Vihreitä lukuunottamatta.
"Suomalaisuuden historia, suom. E. F. Rautela. WSOY, 1935, s. 112, 113; alkuteos: Nationalism in Modern Finland, Columbia University Press. New York, 1931"
Joojoo. Ja "alkuperäisteos" oli patamustan fannomaanin tutkimus 1930-luvulla jossa hän Freundentahlista lausui omia mielipiteitä vailla viitteitä.
Auteenttisia lähteitä nettifennot eivät ole koskaan pystyneet tuottaa. Siksi heillä on ollut kolme toinen toistaan heikompia tapoja näyttää valheensa toteen:
1) Pitää kyseistä 1930-luvun tutkijan mielipidettä totena
2) Ovat hilanneet nettiin erään hörhön ruotisnkielisten kirjoituksia roduista 1800-luvulta. Kirjoittaj tosin ei ollut F
3) Muutama kuukausi Tala spammasi tänne otteita vahasta ajatustenvaihdosta joissa Freukkaa analysoitiin, mutta tämä oli tarkemman lukemisen jälkeen osoitus siitä että meiän muiden näkemykset miehestä oli paljon lähempänä totuutta kuin nettifennojen (jolloin Tala lopetti sen spammaamisen.
""jossa "Suomen ruotsalaisten tuli puolustaa, maksoi mitä maksoi, ruotsin kielen ylivaltaa maassa. - - sillä maan oikeat edut vaativat uskomaan sen tulevaisuuden ruotsinkielisen yläluokan päteviin käsiin." Sellaista valtiota Freudenthal ajoi suomalaisille."
Ensimmäinen osa tuosta on totta. Toki meillä oli maassamme niitäkin jotka ajoivat ruotsinkielen ylivaltaa. Enemmän meillä kluitenkin oli niitä yläluokan hurreja jotka ajoivat suomenkieen yksinvaltaa.
Freukka ei kuulunut kumpaankaan. Freukka vastusti yksikielistämisajatusta ja ajoi kaksikielisyyttä. Siis sitä mitä valtaosa suomalaisista edelleenkin tukee ja puolustaa.
Eli vain valhetta toistamalla aisa on pysynyt hengissä! Oletko sinä valehtelija vai helposti hujattava?
"Tehkääpä ajatuskoe siitä, mitä merkitsisi Ruotsissa noin 9-miljoonaisen ruotsinkielisen enemmistön pakkosuomi valtion hallinnossa"
Jos historiallinen polku olisi samankaltainen kuin täällä se tarkoiottaisi sitä että sielläkin enemmistö haluaisi säilyttää vallitsevan tilan. Ja sielläkin olisi muutama hassu nettisvekoimaani räyhäämässä älyttömyyksiään netissä. Kenties nimimerkki "nettisuom. (fenno)" serkku tai kaksoisolento.
"Tehkääpä ajatuskoe siitä, mitä merkitsisi Ruotsissa noin 9-miljoonaisen ruotsinkielisen enemmistön pakkosuomi valtion hallinnossa"
Ruotsissa naurettaisiin kippurassa, jos joku esittäisi pakkosuomea maahan.
Näin "ei vieläkään!" väittää: "Ja "alkuperäisteos" oli patamustan fannomaanin tutkimus 1930-luvulla jossa hän Freundentahlista lausui omia mielipiteitä vailla viitteitä."
Miten tämän John Henry Wuorisen ( http://fi.wikipedia.org/wiki/John_H._Wuorinen ), amerikansuomalaisen historioitsijan, Columbia-yliopiston professorin ja historian osaston esimiehen patamusta fennomaanisuus ilmeni Amerikassa? Suomessa? Missä lähteissä?
Alkukielinen teos on täynnä lähdeviitteitä, jotka tosin suomennoksesta on jätetty pois. Käännöksenkö vain tunnet?
"Toki meillä oli maassamme niitäkin jotka ajoivat ruotsinkielen ylivaltaa."
Keneltä he ajatuksen ylivallasta nappasivat. Freudenthalilta?
"Jos historiallinen polku [Ruotsissa] olisi samankaltainen kuin täällä [Suomessa] se tarkoittaisi sitä että sielläkin enemmistö haluaisi säilyttää vallitsevan tilan."
Ruotsissakin enemmistö pohtisi pakkosuomen moraalisen oikeutuksen perusteita ja havaitsisi historiallisella polulla perustelun köykäiseksi.
"Ja sielläkin [Ruotsissa] olisi muutama hassu nettisvekoimaani räyhäämässä älyttömyyksiään netissä."
Älyttömyyksiäkö, jos siellä Ruotsissa tuolloin kaksi kolmasosaa kansasta kyselytutkimusten mukaan vastustaisi pakkosuome, kuten nyt Suomessa pakkoruotsia?
""Suomen ruotsalaisten tuli puolustaa, maksoi mitä maksoi, ruotsin kielen ylivaltaa maassa. - - sillä maan oikeat edut vaativat uskomaan sen tulevaisuuden ruotsinkielisen yläluokan päteviin käsiin.""
Suomi oli kiinteästi ruotsinkielisen yläluokan käsissä. 1860-luvulla suomenkieli oli vielä sensuurissa, suomenkielinen koulujärjestelmä vielä täysin hakusessa, ja koko suomenkielisyysprojekti vain epävarma sarastus tulevaisuudessa.
Mäissä oloissa fennomaanien, hekin siis pääosin ruotsinkieliseen yläluokkaan kuuluvia, yksikieliistaämispyrkimys oli sekä fanaattinen että uhkarohkea.
Myös ulkopoliittisesti fennomania oli hankala. Siihen liittyi liki fanaattinen Ruotsin bvastustaminen, joka käytännössä tarkoitti venäläistymissuuntausta.
Freudenthal siis painotti kaksikielisyyttä (mutta siten että ruotsi oli virallinen kieli koska hänen aktiiviaikanaan muuta realistista ei ollut), länsimaisuutta ja itsenäisyyttä.
Fennomaanit painotti länsivatsaisuutta ja suomenkielisyyttä. Juuri ulkopoliittisista syistä fenomaanit hajosi vanhoollisiin ja nuorsuomalaisiin. Nuorsuomalaiset vastusti venäläistymistä ja piti länsimaasuuntausta tärkeänä. Tänään heidät tunnetaan nimellä Kokoomus.
Änkyröiden freukkapropaganda on siis tekaistua sontaa alusta loppuun
Tuo olisi sangen vaarallista suomenkielisille nuorille. Jos joku jättää ruotsinopiskelun pois se saattaa estää pääsyn yliopitoihin ja ammattikorkeakouluihin. Sellaista lakia kukaan kansanedustaja ei kertakaikkiaan voi puoltaa. Ja siksi epäonnistunut kansanaloite luultvasti ei edes siirry suureen saliin äänestettäväksi.
Ongelma on se että meidän virastojemme palveluvastuu molemmilla kieleillä tänä päivänä perustuu virkamieskielipätevyysmalliin. Ja tämä taas suoritetaan yliopsitojen ja ammattikorkeakoulujen pakollisella kielikursilla.
Ennen kuin voidaan harkita valinnaisuutta on siis muutettava sitä mallia jolla me kielipalveluvelvoitetta hoidetaan.
Malli on joka tapauksessa tullut tiensä päähän. Se ei enään toimi. Pakkoruotsikysymys ei siis ole suinkaan ainoa, tai edes tärkein syys, muuttaa mallia.
Mutta sen on tapahduttava ennen kuin pakolisuudesta voidaan luopua.
Sen ymmärtää erkkikin, ja jopa PS. Miksi eivät nettifennot sitä halua myöntää?
JOS haluamme pakkoruotsin pois meidän täytyy ensin raivata esteet. Tätä teidän höyrypäänne eivät ymmärtäneet ja siksi projekti itse asiassa viivästyy!
Fenno jarruttaa itse kirjoitti :"JOS haluamme pakkoruotsin pois meidän täytyy ensin raivata esteet. Tätä teidän höyrypäänne eivät ymmärtäneet ja siksi projekti itse asiassa viivästyy!"
Höpö, höpö! Ensin pitää poistaa se, mikä on suhteessa vihatuin, ja se on nimenomaan peruskoulujen pakkoruotsi. Mielestäni on täysin selvää, että siinä vaiheessa, kun pakkoruotsi poistetaan (ja se kyllä poistetaan, se on aivan varmaa), niin sekä virkamiesruotsi että korkeakoulujen kielitaitovaatimukset pannaan uuteen uskon. Koska peruskouluista siirrytään korkeakouluihin vasta vuosien kuluessa, niin se antaa kyllä aikaa noiden kahden muun asian hoitamiseen pakkoruotsin poiston jälkeenkin. Uskon, että nuo kaikki kolme asia tullaan ratkaisemaan vielä saman vaalikauden aikana.
"Höpö, höpö! Ensin pitää poistaa se, mikä on suhteessa vihatuin, ja se on nimenomaan peruskoulujen pakkoruotsi."
Mistä lähtien vihan määrällä on ollut osuutta politiikassa tai järjenjouksussa?
Koululaiset pitävät tutkimuksen mukaan ruotsia aineena muiden joukossa, ja lisäksi aika helppona. Tämä siitäkin riippumatta että tietty klikki on tehnyt kaikkensa netissä myrkyttääkseen heidän mielensä. Sinun sinänsä järjetön lähtökohta muutosten järkevälle järjestykselle on siis kaiken kukkuraksi vailla pohjaa.
" Mielestäni on täysin selvää, että siinä vaiheessa, kun pakkoruotsi poistetaan (ja se kyllä poistetaan, se on aivan varmaa), niin sekä virkamiesruotsi että korkeakoulujen kielitaitovaatimukset pannaan uuteen uskon. "
Jep. Ja ennen kuin mikään noista voidaan toteuttaa virastojen kielivelvollisuusmallia on muutettava. Tänään se nojaa pakkoruotsiin. Kielivelvollisuus tulee perustuslaista, mutta kielivelvoitteen malli on normaalin lainsäädännön alainen asia. Kun mallia muutetaamn esimerkiski virastolähtöiseksi sen sijaan että se on virkamieslähtöinen, niin käytännön kytkentä perustsulain ja pakkoruostin välillä poistuu.
Eli: Kielivelvoitemallia on muutettava ennen kuin voidaan äänestää pakkoruotsista. Tämä on itsetäänselvää täysin riippumatta paljonko se joihinkin sattuu.
"Koska peruskouluista siirrytään korkeakouluihin vasta vuosien kuluessa, niin se antaa kyllä aikaa noiden kahden muun asian hoitamiseen pakkoruotsin poiston jälkeenkin."
Tänään seiskalla oleva nuori sattaa jo kahden vuoden kuluttua olla ammattikorkeakouluputkessa, josta pakkoruotsia ei voida poistaa enen kuin on varmuutta siitä ettei virastojen kielivelvoite enään nojaa virkamisten kielitaitoon.
Ja vaikka sinusta tuntuu varmalta että velvoitemallia saadaan muutettua, kukaan ei voi sitä taata. Siksi asiat on tehtävä oikeassa järjestyksessä
Vänkäämisesi tässä saattaa jopa hidastaa aisoiden muuttumista. Mutta ehkä sinä pohjimiltaan juuri sitä haluat.
"Koululaiset pitävät tutkimuksen mukaan ruotsia aineena muiden joukossa, ja lisäksi aika helppona."
Koululaiset pitävät ruotsia yhtenä kielenä muiden kielten joukossa ja kyselevät hämmästellen, miksi kaikista tarjolla olevista kielistä ruotsi ainoana on lailla säädetysti pakollinen. Miksi ruotsille annetaan sellainen monopoliasema? Sanopa se.
totta!
Ote aiemmasta kirjoituksestani:"Ensin pitää poistaa se, mikä on suhteessa vihatuin, ja se on nimenomaan peruskoulujen pakkoruotsi."
Väärässä oot :"Mistä lähtien vihan määrällä on ollut osuutta politiikassa tai järjenjouksussa?"
Viha on maailmanhistoriassa ollut hyvinkin merkittävä tekijä monessa tapahtumasarjassa. Älä yhtään aliarvioi sen merkitystä. Selvää tietenkin on, ettei Suomessakin viha on lähinnä katalysaattorina. "Ammativihaajat" tuskin ovat eduskunnan ja hallituksen tasolla poistamassa pakkoruotsia, vana sen tekevät muut voimat. Osin kuitenkin vihaisten kieliaktivistien painostamina.
Väärässä oot :"Koululaiset pitävät tutkimuksen mukaan ruotsia aineena muiden joukossa, ja lisäksi aika helppona. Tämä siitäkin riippumatta että tietty klikki on tehnyt kaikkensa netissä myrkyttääkseen heidän mielensä. Sinun sinänsä järjetön lähtökohta muutosten järkevälle järjestykselle on siis kaiken kukkuraksi vailla pohjaa."
Olet väärässä. Mielipidetutkimusten mukaan ruotsi on peruskoulun vihatuin aine, vieläpä melko selvällä marginaalilla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki sitä kieltä vihaisivat, ei toki. Mutta sangen merkittävä osa kuitenkin. Itse en ole koskaan vihannut ruotsin kieltä. Suhtaudun siihen täysin neutraalisti. En kuitenkaan halua puhua sitä, koska se omalta osaltaan vahvistaisi ruotsin asemaa Suomessa. En halua ruotsin aseman romahtavan Suomessa, mutten halua vahvistaakaan sitä.
Vaikken itse vihaa ruotsia, niin suhtaudun varsin myötämielisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa kritikoiviin voimiin. Mielestäni media ja aivan erityisesti Yle ja Helsingin Sanomat (Hesari tosin viime aikoina aiempaa pienemmässä määrin) ovat kuluttaneet melkoisesti resursseja tuputtaakseen ruotsin kielen hyödyllisyyttä ja jopa välttämättömyyttä koko kansalle. Kyse on ollut laaja-alaisesta indoktrinaatiosta. Suomalaisuuden Liitto ja Vapaa Kielivalinta ovat tehneet voitavansa esiintyäkseen vastavoimana tuolle tuputukselle, ja siinä ne ovat melko pitkälle onnistuneetkin.
Ote aiemmasta kirjoituksestani :"Mielestäni on täysin selvää, että siinä vaiheessa, kun pakkoruotsi poistetaan (ja se kyllä poistetaan, se on aivan varmaa), niin sekä virkamiesruotsi että korkeakoulujen kielitaitovaatimukset pannaan uuteen uskon. "
Väärässä oot:"Jep. Ja ennen kuin mikään noista voidaan toteuttaa virastojen kielivelvollisuusmallia on muutettava. Tänään se nojaa pakkoruotsiin. Kielivelvollisuus tulee perustuslaista, mutta kielivelvoitteen malli on normaalin lainsäädännön alainen asia. Kun mallia muutetaamn esimerkiksi virastolähtöiseksi sen sijaan että se on virkamieslähtöinen, niin käytännön kytkentä perustuslain ja pakkoruotsin välillä poistuu.
Eli: Kielivelvoitemallia on muutettava ennen kuin voidaan äänestää pakkoruotsista. Tämä on itsetäänselvää täysin riippumatta paljonko se joihinkin sattuu."
Ei ole. Olemme kyllä itse asiasta oikeastaan samaa mieltä, mutta minusta kyse on jatkuvasta prosessista, missä sillä, mistä kohdasta tuo prosessi aloitetaan, ei ole merkitystä. Minustakin on toki aivan selvää, että kielivelvoitemallia on muutettava, mutta se voi tapahtua myös pakkoruotsin poistamisen jälkeen, kunhan ajallinen etäisyys ei ole useita vuosia. Eli siis periaatepäätös kielivelvoitemalin muuttamisesta täytyy olla sovittuna, ennenkuin koko prosessi lainsäädännöllisesti aloitetaan. Mutta se, missä fyysisessä järjestyksessä lakeja muutetaan, ei ole kovin tärkeää. Siihen on kuitenkin muutama vuosi aikaa.
Väärässä oot :"Tänään seiskalla oleva nuori sattaa jo kahden vuoden kuluttua olla ammattikorkeakouluputkessa, josta pakkoruotsia ei voida poistaa enen kuin on varmuutta siitä ettei virastojen kielivelvoite enään nojaa virkamisten kielitaitoon.
Ja vaikka sinusta tuntuu varmalta että velvoitemallia saadaan muutettua, kukaan ei voi sitä taata. Siksi asiat on tehtävä oikeassa järjestyksessä."
Kaksi vuotta on lainsäädännön kehittämisessä huomattavan pitkä aika. Se kyllä riittää. Nämä asiat voivat nimittäin olla poliittisesti vaikeita, mutta ne eivät ole sitä lainsäädäntöteknisesti. Homma kyllä hoituu muutamassa kuukaudessa. Velvoitemallin muutoksesta sovitaan tietysti poliittisesti ensin, muttei sitä tarvitse juridisesti hienosäätää ennen pakkoruotsin poistamista. Ei nyt tehdä tikusta asiaa.
Väärässä oot :"Vänkäämisesi tässä saattaa jopa hidastaa asioiden muuttumista. Mutta ehkä sinä pohjimiltaan juuri sitä haluat."
Sina suomenruotsalaisena pilkunviilaajana voisit ensin hieman miettiä, mitä ongelmia tulee siitä, että itsestään selvästä asiasta kehitetään draama maxima. Siitä voi nimittäin tulla TODELLA suuria ongelmia.
Kuten olen monesti todennut, pakkoruotsin, korkeakoulujen tutkintovaatimusten pakollisen ruotsinkokeen ja virkamiesruotsin poistaminen on keskeisin poliittinen tavoitteeni. Mutta siellä, missä ruotsia aidosti tarvitaan, sitä on myös osattava. En usko ruotsin kielen kitkemisen avaavan Suomelle porttia Paratiisiin.
Kiitos Kaitera, hyvä vastaus!
Myös minä olen sitä mieltä, että pakkoruotsi lähtee..........aivan varmasti pois riesaamasta suomenkielisiä kansalaisia.
"miksi kaikista tarjolla olevista kielistä ruotsi ainoana on lailla säädetysti pakollinen. Miksi ruotsille annetaan sellainen monopoliasema? Sanopa se. "
En tiedä. Kysy eduskunnan suomenkieliesltä enemmistöltä miksi heidän mielestään heidän lapsensa pitää lukea maan toista virallista kieltä. Mitä se minulle kuuluu? Minulle kuuluu pakkosuomi. Kuuletko minun kiljuvan sinulle siitä?
Sitäpaitsi myös äidinkieli luetaan pakollisena, joten tuo väite ei edes oikein pidä kutinsa.
"Ei ole. Olemme kyllä itse asiasta oikeastaan samaa mieltä, mutta minusta kyse on jatkuvasta prosessista, missä sillä, mistä kohdasta tuo prosessi aloitetaan, ei ole merkitystä."
Minustakin on kyse prosessista ja juuri SIKSI on tärkeää aloittaa oikeasta päästä, koska muuten prosessi ei lähde liikkeelle. Ensin raivataan siis prosessin esteet.
"Kuten olen monesti todennut, pakkoruotsin, korkeakoulujen tutkintovaatimusten pakollisen ruotsinkokeen ja virkamiesruotsin poistaminen on keskeisin poliittinen tavoitteeni."
Onko sinulla muíta keskeisiä tavoitteita. Valtakunnantasolla kun tuo kuitenkin on kohtalaisen marginaalinen tavoite
Kyllä, mutta keskeisimmältä osalta hän on väärässä. Prosessin esteet pitää raivata muuten prosessi tyssää jo ennen alkamistaan.
Tätä samaa on todennut Tom Packalén, joka siis vastustaa pakkoruotsia henkeen ja vereen.
Kumpi oli ensin muna vaiko kana?
Virkamiesruotsi oli ensin ja sitten vasta tuli pakkoruotsi opiskelijoille.
Pakkoruotsin voi poistaa ilman että vedotaan virkamiesruotsiin.
Miksi ette poista pakkoruotsia vaan jauhatte jaskaa vuosikymmeniä?
"Virkamiesruotsi oli ensin ja sitten vasta tuli pakkoruotsi opiskelijoille."
Virkamiehet tulivat oppikouluista eikä kansalaiskouluista. Oppikouluissa oli nykyistä huomattavasti tiukempi pakkoruotsi. Pakkoruotsi höllentyi peruskouluun siirtymisen yhteydessä. Ja sitä on sen jälkeen edelleen rajoitettu sillä seurauksella että nykyinen kielivelvoitemalli ei enään tuota ruotsinkielistä palvelua.
"Pakkoruotsin voi poistaa ilman että vedotaan virkamiesruotsiin. "
Toki. Jos sallitaan tilanne jossa joiltakin, etupäässä suomenkielisiltä, ovet korkeakouluihin suljetaan jo peruskoulun seiskalla.
Nimimerkki "Helppoako?" miksi vastustat vapaata kielivalintaa?
Mikä on motiivisi?
Minä kannatan molempien kansalliskieliemme tasavertaista opetusta kaikille peruskoulussa ja lukiossa. Sen jälkeen voi jokainen sitten valita haasteensa oman tasonsa mukaan.
Suurin osa suomalaisista ei kannata pakkoruotsia - ja ruotsi on entisten siirtomaaisäntien kieli, eikä mikään todellinen kansalliskieli - muuta kuin ruotsalaisille tietysti...
Eiköhän se johtaisi kovaan muuttoliikkeeseen, jos joillekin alueille jäisi siis pakkoruotsi, kun se muualta Suomesta poistettaisiin - ja tämä edelleen lisäisi RKP:läisiä separatistisia pyrkimyksiä entisestään, kun suomalaiset muuttaisivat pois koko ns. svenskfinlandista..
- ja eiköhän jossakin Närpiössä asuva suomenkielinen opettele ruotsia ihan vapaaehtoisestikin, pakkoa ei tarvita lainkaan!
Miksi?
Mihin minä tarvitsen ruotsia valmistuttuani ammattiin?
Ruotsalaisten kanssa käyn keskustelut englanniksi. Suurin osa suomenruotsalaisista osaa paitsi englantia, myös suomea.
Mihin siis tarvitsen ruotsia sen kummemmin kuin saamea?
"Nimimerkki "Helppoako?" miksi vastustat vapaata kielivalintaa?"
En minä sitä vastustan, vaan kerron höyrypäille miten se tehdään. Nyt höyrypäät ovat nouseet perse edellä puuhun, joka hidastaa muutosta.
Miksi "vapaakielivalinta.net" vastustaa kielivalintaa? Mikä on heidän motiivinsa? Vihakierjoitteluverukeko?
"Nimimerkki "Helppoako?" miksi vastustat vapaata kielivalintaa?"
Verukeko (näköjään muuttaa nimimerkkiä lennosta) kommentoi:" En minä sitä vastustan, vaan kerron höyrypäille miten se tehdään. Nyt höyrypäät ovat nouseet ***** edellä puuhun, joka hidastaa muutosta."
Me "höyrypäät" olemme kuitenkin ainoita, jotka ihan tosissaan olemme tehneetkin jotain vapaan kielivalinnan mahdollistamiseksi. Ilman meitä muutosta ei olisi tulossa ainakaan lähimpään viiteenkymmeneen vuoteen. Mutta tarvitsemme liittolaisia, jotta asiat etenisivät eduskunnan tasolla.
Pakkoruotsin poisto on ykkösteema, koska sitä todistettavasti vastustaa huomattava enemmistö suomalaisista. Virkamiesruotsin poisto liittyy tähän, mutta sen vastustus on suhteessa vähäisempää, koska se ei koske niin suurta osaa suomalaista kuin peruskoulujen kieltenopetus. Sitten on tietnkin myös korkeakoulujen pakollinen ruotsinkoe, jolla ei ole mitään järkevää funktiota. En sinänsä vastusta kielikoetta, mutta kylläkin sitä, että se on suoritettava nimenomaan ruotsiksi.
Moni ymmärtää, että et tarvi ruotsia etkä saamea. Ymmärrän senkin, että et tarvi englantia, kiinaa etkä venäjääkään missään. Saati sitten hindiä tai espetantoa. Minä ymmärrän sinua.
Jos olisin ollut opettajasi koulussa olisin antanut sinulle taputuksen päähän ja vapautuksen biologiasta, maantiedosta ja matematiikasta. Et tarvi niitäkään mihinkään. Lukemisesta olisit saanut vapautuksen kuten kirjoittamisestakin. Sinun ei olisi tarvinnut opiskella yhtään mitään.
Nimimerkkille "on helppoa" .
Pakkoruotsi jatkuu myöskin peruskoulun ja lukion jälkeen seuraavilla oppiasteilla,
ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin.
Missään muussa maassa kuin Suomessa, ei pakoteta väestön enemmistöä opiskelemaan maan 5% vähemmistön kieltä.
Ammattiopistojen ruotsinopetus (1ov, 40 tuntia) ei liene ongelma edes nefelle.
Ammattikorkeaan ja yliopistoon vaaditaan muutakin kuin pakkoruotsista vinkumista jos tutkinnon aikoo saada suoritetuksi. Ei kenekään ole pakko oppia mitään.
Minkä ammattiopiston? On ammattikouluja, ammattikouluissa ammattilukioita ja on ammattikorkeita. Mitä tarkoitat?
Ammattikouluilla moni pyrkii suorittamaan myös lukion (eli ammattilukion), joten heitä koskee sama pakkoruotsi kuin lukiolaisiakin.
Käytännössä kaikista ammattikouluista on päästävä myös ammattikorkeisiin ja tätä linjaa käytetään paljon. Tällöin lävähtää taas opiskelijalle riemuruotsia saman pitkän kaavan mukaan kuin lukion käyneillekin virkaruotsin kursseilla.
Moni joutuu korkeakouluopintojen lomassa käymään jopa lukioruotsin uudestaan aikuislukiossa tai roikkumaan jopa kolmella valmennuskurssilla ennen varsinaisia virkaruotsiopintoja.
Kyllä kai jokainen oppii vaikka päällään seisoen pianoa soittamaan, mutta maksaako vaivan? Olisiko kalliilla koulutuksella jokin muukin merkitys kuin kiusanteko?
...
Helpottaako? kirjoitti :"Ammattiopistojen ruotsinopetus (1ov, 40 tuntia) ei liene ongelma edes nefelle."
On se silloin, jos se on pakollinen kurssi, jonka mielekkyyttä opiskelijat eivät sisäistä. Kyse ei ole siitä, viekö se vain hieman vai todella paljon aikaa, vaan koko sen olemassaolon mielekkyydestä. Tämä on periaatteellinen kysymys.
Helpottaako?: "Ammattikorkeaan ja yliopistoon vaaditaan muutakin kuin pakkoruotsista vinkumista jos tutkinnon aikoo saada suoritetuksi. Ei kenenkään ole pakko oppia mitään."
Emme me fennomaanit ole suinkaan vastustamassa sitä, että ammattiin opiskeleville ja korkeakouluopiskelijoille opetetaan niitä aineita, joiden hallitseminen on välttämätöntä tai ainakin hyvin hyödyllistä myöhemässä työelämässä. Ruotsin kielen opiskelu voi toki olla sangen hyödyllistä, ja siksi ruotsin opetus ja kielikoe kannattaa säilyttää niin korkeakouluissa kuin tavallisissa korkeakouluissakin, muttei pakollisena vaan vaihtoehtoisena. Ruotsin sijasta kielikokoe tulisi voida suorittaa myös englanniksi tai sillä kielellä, jonka opiskelija oli peruskoulussa valinnut ruotsin asemesta. Se olisi suhteessa elegantein ja toimivin ratkaisu.
Se, että pakkoruotsi tulee Suomessa jokaisella opiskeluhaaralla vastaan, antaa signaalin siitä, ettei suomalainen ole täysivaltainen kansalainen, ennen kuin hän osaa ruotsia. Tämä on minusta hyvin outo lähtökohta, ja sitä voi syystäkin pitää suomenkielistä väestöä nöyryyttävänä. Ihmisten nöyryyttäminen ei ole pitkässä juoksussa voittava strategia.
Vapaan kielivalinnan palstalta
JV Lehtonen kirjoitti:
--- paine nimenomaan yliopistojen virkaruotsin poistamisen ensisijaisuuteen kasvaa.
Täysi-ikäinen kyllä osaa itse päättää, opiskeleeko alkeellisen ruotsin vai jonkin hyötykielen!
Valtionhallinnon kielitaidonhan voi osoittaa valtion kielitutkinnolla, joka mainitaan asetuksessa
ensisijaisena varmistuskeinona yksittäisen kansalaisen valtionhallintokelpoisuuden todistamiseen.
NRR jatkoi:
Tämä on selkein ja helpoin ensiaskel.
Sen jälkeen poistuu se pakkoruotsin ketjuperuste, jossa muka kaikilla täytyy olla pohjana peruskoulun ja ammattikoulun/lukion ruotsinopinnot, jotta he voivat jatkaa ammattikorkeissa ja yliopistoilla. Virkamiesuran mahdollisuuden ja vaatimusten huomioiminen on osa sitä korkeakoulututkinnon muovaamista, jota aikuiset opiskelijat tekevät.
Emmehän vaadi kaikilta opettajaopintojakaan sillä perusteella, että osa korkeakoulutetuista voi myöhemmin päätyä opettajiksi. Opettajaopinnot suoritetaan joko omavalintaisesti osana opintoja tai myöhemmin monimuotoisesti työn ohessa. Nyt pakkoruotsin opinnot rasittavat turhaan opiskelijoita, pitkittävät opintoaikoja ja joustamattomina johtavat jopa opintojen katkeamiseen. Puhumattakaan siitä, että korkeakoulujen kieltenopetus näivettyy ruotsinopiskeluksi tarpeellisempien kielten tarjoamisen sijaan.
Toisaalta on paikallaan pohtia, missä viroissa ruotsin (tai jonkin muuan kielen) taito on välttämätön, Mikäli päteviä kielitaitoisia hakijoita ei ole, voidaan tarjota virkaa sillä ehdolla, että toivottu kielitaito hankitaan työuran alussa osana työhön perehtymistä. Mikäli ruotsi on niin helppo kieli kuin on annettu ymmärtää, tässä tuskin on ongelmia.
Muistetaan myös, ettei tällaista pakkovirkavähemmistökieltä ole missään, ei edes Sveitsissä, jota yleensä nostetaan Suomelle esimerkiksi. Muistetaan, että opiskelijamme valmistuvat samoista monen ulkomaisen yliopiston yhteistyönä rakentamista koulutusohjelmista sillä lisävaatimuksella, että heillä on pakkovirkaruotsi, kun muut voivat rakentaa tutkintonsa itselleen mielekkäällä tavalla.
Kyseessä ei myöskään ole laki, vaan asetus, joka on kaiken lisäksi varsin tuore ja pelkkä poliittinen päätös.
Tämän jälkeen ollaan vapaampia suunnittelemaan kielten opetusta eri tasoilla. Tosin yhtä aikaa pakkovirkaruotsin kanssa voidaan jo nostaa vapautukset ja kotikielten opetus toimiviksi ratkaisuiksi. Oppilaat, joilla on kielten oppimisessa ongelmia ja/tai jokin muu kotikieli kuin suomi, voisivat saada koulun rehtorin ja erityisopetuksen ja vanhempien yhteispäätöksellä vapautuksen ruotsista. Kotikielten ylläpito-opetus nostettaisiin yhdeksi monikielistyvän Suomen kehityskohteeksi.
Näiden askelten jälkeen kaikkien olisi sekä helpompi hengittää että helpompi pohtia kieltenopetusta todellisten tarpeiden pohjalta.
"Emmehän vaadi kaikilta opettajaopintojakaan sillä perusteella, että osa korkeakoulutetuista voi myöhemmin päätyä opettajiksi."
Emme myöskään vaadi poliisopintoja kaikilta vaikka joku nefe putkaan joutuisikin!
Oliko liian hyvä ja hyvin perusteltu ehdotus, kun tilulilu ei tohdi vastata vaan heittäytyy rasistiseen höpötykseen?
Huuhaata ja valehtelua koko höpötys. Esim:
"Muistetaan myös, ettei tällaista pakkovirkavähemmistökieltä ole missään, ei edes Sveitsissä, jota yleensä nostetaan Suomelle esimerkiksi. "
Kielet
Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa, ranska, italia ja retoromania. Äidinkielenään saksaa puhuu 63,9 prosenttia, ranskaa 19,5 prosenttia, italiaa 6,6 prosenttia ja retoromaniaa 0,5 prosenttia väestöstä. Muita kieliä eli lähinnä englantia puhuvia on 9,5 prosenttia väestöstä. Saksankielisten sveitsiläisten äidinkieli ei ole kuitenkaan perinteinen kirjasaksa vaan erityinen murre, jota kutsutaan sveitsinsaksaksi.
Viralliset kielet ovat jakautuneet enimmäkseen maantieteellisille alueille (esimerkiksi saksankielinen Sveitsi pohjoiseen), joilla on kaikilla myös oma kulttuurinsa, joka on saanut vaikutteita naapurimaista (esimerkiksi ranskankielisen alueen kulttuuriin on vaikuttanut naapurimaa Ranskan kulttuuri). Siksi ei myöskään voida puhua yhdestä yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista.
Lapset opiskelevat koulussa äidinkielensä lisäksi myös VÄHINTÄÄN jotakin toista maan virallisista kielistä. Monet pystyvät siten kommunikoimaan vähintään kahdella maan kielellä. Tämän lisäksi etenkin saksankieliset sveitsiläiset osaavat englantia yleensä hyvin. Etenkin suurimmissa kaupungeissa pärjää hyvin englannilla.
http://www.finlandia.ch/public/default.aspx?nodeid=42243&contentlan=1&culture=fi-FI
Koko Suomea ja Sveitsiä ei voi verrata toisiinsa, koska suurinosa Suomesta on yksi kielistä suomea puhuvaa aluetta.
Missään maassa ei ole näin järjetön kielipolitiikka kuin Suomessa.
Haloo, puhumme nyt pakkovirkaruotsista.
Sveitsissä ei ole mitään pakkovirkasaksaa tai pakkovirkaranskaa korkeakouluopiskelijoille!
Kyllä, voit tarkistaa asian paikallisista korkeakouluista!!!
Tietenkään Sveitsin saksa-ranska -yhdistelmää ei voi verrata meidän suomi-ruotsi -yhdistelmään. Sveitsissä kyse on maailmankielistä. Samoin Kandassa, niissä harvoissa paikoissa, joissa kaikki opiskelevat jonkun verran ranskaa, pakollisuutta perustellaan sillä, että ranska on MYÖS maailmankieli, joten kyse ei ole vain vähemmistökielen opiskelusta.
Herätys!
Sveitsissä ovat yliopistot erikseen ranskan kielelä, saksan kielellä ja italian kielellä. Miten nyt vikistään Suomen ruotsinkielisistä kiintiöistä?
"
Korkeakoulut
Sveitsissä on mahdollisuus akateemisen tutkinnon suorittamiseen 12 oppilaitoksessa. Sveitsin saksankielisessä osassa on viisi yliopistoa. Yliopistokaupunkeja ovat Basel, Bern, Zürich, Luzern ja St. Gallen. Ranskankielisellä alueella sijaitsevat yliopistot Genevessä, Lausannessa ja Neuchâtelissa. Fribourgin yliopisto on kaksikielinen eli saksan- ja ranskankielinen. Lisäksi italian kielisessä Ticinossa on yksi yliopisto. Liittovaltion teknillisiä korkeakouluja on kaksi, joista toinen on Zürichissä (ETHZ) ja toinen Lausannessa (EPFL). Kahta liittovaltion teknillistä korkeakoulua sääntelee keskushallinto, ja muita niin sanottuja tavallisia yliopistoja säännellään asianomaisen kantonin tasolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Sveitsissä kantonit rahoittavat yliopistot ja korkeakoulut. Ainoita poikkeuksia ovat Lausannen ja Zürichin teknilliset korkeakoulut, jotka ovat liittovaltion vastuulla.
Zürichin yliopisto on 24 000 opiskelijallaan Sveitsin suurin yliopisto, ja se kuuluu Euroopan johtaviin tutkimusyliopistoihin. Zürichin teknillinen korkeakoulu ETHZ on arvostettu oppilaitos, joka on listattu maailman parhaimpiin tutkimus- ja opetusyliopistoihin. Geneven yliopisto on Sveitsin toiseksi suurin yliopisto, jolla niin ikään on hyvä kansainvälinen maine. Myös Lausannessa sijaitseva liittovaltion teknillinen yliopisto EPFL on kansainvälisesti korkeasti rankattu yliopisto, joka on myös tunnustettu "maailman kansainvälisimmäksi yliopistoksi".
Yliopistot perivät lukukausimaksuja, mutta maksut eivät kansainvälisesti verrattuina ole suuria."
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31078&contentlan=1&culture=fi-FI
Nythän ei puhuta kiintiöistä vaan siitä, että korkeakouluissa ei Sveitsissä eikä missään muussakaan maassa ole kaikille pakollista virkakielikoetta jossakin vähemmistökielessä tai virallisessa kielessä.
Ymmärsitkö "uskonto"? Missään ei ole pakkovirkaruotsin kaltaisia pakollisia kieliopintoja korkeakouluissa!!!
Sveitsissä on kolmen kielisiä yliopistoja, kolmelle kansalliskielelle omat yliopistot. Kaikki joutuvat lukemaan vähintään kahta kansalliskieltä. Kantonista riippuen virkamiesten on osattava Ranskaa, Saksaa tai Italiaa. Nämä ovat pakkoja.
"Tämä on selkein ja helpoin ensiaskel."
No mutta kun ei ole! Jos ei yliopistossa suorita pakkoruotsia = virkamiesruotisa, niin missään elämän vaiheessa ei sitten pidä haaveilla virasta.
Ensimääinen askel on muuttaa kielivelvoitemallia virastoja velvoittavaksi eikä virkamiehiä velvoitavaksi. Sen jälkeen koko vyyhti on helppo purkaa. Ja siinä yhteydessä ruotsin opiskelun arvo nousee koska mitä ilmeisimmin virastomalli edellyttäisi kielilisien maksamista varmistaakseen kielivelvoitteen toteutumista.
Nykyinen malli on suomenkielisten etu. He saattavat saada virkamiespätevyyden näennäisellä pätevyydellä. Ruotsinkielisillä olisi oikea pätevyys! Lisäksi ruotsinkieliset eivät käytännössä enään saa ruotsinkielistä palvelua koska virkamiehet eivät sitä osaa vaikka heille siitä maksetaan.
En oikein ymmärrä miksi nettifennot meuhkaavat virkamiesruotsista. Sehän on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten haitta.
"Ensimääinen askel on muuttaa kielivelvoitemallia virastoja velvoittavaksi eikä virkamiehiä velvoitavaksi."
Velvoite on jo virastolla ei virkamiehelle. Virastoille on vain tarjoiltu malliksi, että velvoitteen hoitamiseksi riittää ylläpitää pakkovirkaruotsin vaatimusta virkamiehille. Tästä voidaan nyt oitis luopua.
"Nykyinen malli on suomenkielisten etu. He saattavat saada virkamiespätevyyden näennäisellä pätevyydellä. Ruotsinkielisillä olisi oikea pätevyys!"
Kuules nyt kulta kukka pieni, kun selitämme:
1. Kaikkialla maailmassa kielivähemmistö opiskelee enemmistön kielen vaatimatta, että vastineeksi enemmistön on opiskeltava heidän kielensä. Vähemmistö ui yleensä jatkuvassa kielikylvyssä pääkielen suhteen, nykyisin isolla osalla ns. ruotsinkielisiä on suomenkielinen isä tai äiti ja lisäksi suomen opiskelu on meidän ruotsinkielisillemme niin tarpeellista, ettei mitään motivaatio-ongelmia ole. On aivan turha väittää, että jokin pakkovähemmistökieli olisi maan enemmistön etu. Näin ei ole. Tällainen väite sisältää äärimmäisen suuren virhearvioinnin: vähemmistökielen puhujan pitäisi voida elää ikään kuin hän puhuisi maan pääkieltä - absurdi lähtökohta.
2. Turhan pitkän kielen lukeminen peruskoulusta korkeakouluun on valtava panostus - mihin, siihen että muka palvellaan niitä ruotsinkielisiä ystäviä ja tuttuja ruotsiksi, jotka muutenkin puhuvat suomea äitiensä tai isiensä kanssa. Todellisuudessa valtosa ihmisistä ei tarvitse ruotsia mihinkään. On kohtuutonta väittää, että tällainen panostus ruotsiin olisi siis enemmistön etu. Enemmistön etu olisi vaihtaa ruotsi espanjaan tai tietotekniikkaan juuri nyt!
3. Virkamiehiä koulutetaan erikseen. Kaikkien korkeakoulutettujen ei tarvitse valmistautua virkamiehiksi. Mikäli joihinkin virkoihin halutaan pitää ruotsin tai saamen tai vaikka venäjän taito ehtona, voidaan paras hakija valita ilman tätä kieltäkin, kunhan työuran alkuun sijoitetaan osana työtä hoidettavat kieliopinnot. Panostus olisi samaa luokkaa kuin kouluruotsi, mutta silloin osaaminen olisi hankittu juuri ja olisi vielä muistissa - ja jos työssä tarvitsisi aikuisten oikeasti ruotsia, se vieläpä pysyisi mielessä, toisin kuin nykyinen kouluruotsi, joka katoaa käyttämättömänä.
Siis millään mittarilla pakkoruotsi ei ole suomenkielisten etu. Tuollainen puhe on päätöntä ja kertoo, että olet vieraantunut suomenkielisten elämästä ja katsot asioita liturgian, et todellisuuden näkökulmasta.
Rakas kulta pieni mussukka, nyt puhutaan pakkovirkakielestä osana korkeakoulututkintoa.
Suomessa tämä on, ei muualla maailmassa.
Sveitsiläisellä korkeakouluopiskelijalla ei ole minkään valtakunnan pakkovirkakieltä ellei hän halua erikseen lukea kieliä.
Ymmärrätkö?
" Virastoille on vain tarjoiltu malliksi, että velvoitteen hoitamiseksi riittää ylläpitää pakkovirkaruotsin vaatimusta virkamiehille. Tästä voidaan nyt oitis luopua."
Kun virastoille tarjotaan malliksi, se yleensä kirjataan laiksi tai asetukseksi. Ja vaikka kyseessä olios vain "malli" niin tarkoittaa että virasto voi kieltäytyä pestaamasta virkamiestaä joka ei "malliin" sovi.
"Kuules nyt kulta kukka pieni, kun selitämme:"
Ja sitten valtava litania miksi sinä olet tärkeämpi kuin minä. Mutta meidän perustuslakimme antaa tältä osille minulle samat oikeudet ja velvoittett ja sillä sipuli.
"Virkamiehiä koulutetaan erikseen. "
Aijaa. Missä? Virkamisesyliopistossako?
Eli et sinäkään ratkaissut ongelmaa miten luoda tilanne jossa pakkoruotsin poisto ei olisi ansa suomenkielisille. Kummallista ettei nettifennot piittaa edes omistaan.
Minusta pakkoruotsi joutaa, mutta teidän toimillanne se ei onnistu.
"valtava litania miksi sinä olet tärkeämpi kuin minä"
Olemmeko me tärkeämpiä kuin romanit tai saamelaiset, koska emme joudu opiskelemaan heidän kieltään?
"Virkamiehiä koulutetaan erikseen.
Aijaa. Missä? Virkamisesyliopistossako?"
Virkamiehiksi haluavat voivat räätälöidä opintonsa sellaisiksi, että ne pätevöittävät virkamieheksi. Ei missään pakoteta kaikille virkamiesopintoja vain siksi, että pieni osa ihmisistä päätyy virkamieheksi.
"Eli et sinäkään ratkaissut ongelmaa miten luoda tilanne jossa pakkoruotsin poisto ei olisi ansa suomenkielisille."
Etkö oikeasti ymmärrä, että pakkoruotsi on ansa ja taakka ja varkaus?
Siinä jokainen ei-ruotsinkielinen jää turhan kielen ansaan.
Siinä jokainen ei-ruotsinkielinen joutuu tekemään todella paljon turhaa työtä ja menettää muuta tärkeämpää osaamista.
Siinä jokaiselta ei-ruotsinkieliseltä viedään aikaa, resursseja, motivaatiota ja oikeus opiskella itselleen mielekkäitä opintoja.
Miksi haluat sulkea silmäsi tältä?
Vaaditaanko Hankkenilla tai Åbo Akademissa pakkoruotsin opiskelua vai riittääkö pelkästään ruotsin taidot?
Meuhkaamista kirjoitti :"No mutta kun ei ole! Jos ei yliopistossa suorita pakkoruotsia = virkamiesruotisa, niin missään elämän vaiheessa ei sitten pidä haaveilla virasta."
Näytät uskovan siihen, että virkamiesruotsi säilyy. Se on minusta kummallista, kun muualla kuitenkin kirjoitat siitä, kuinka virkamiesruotsin voisi korvata toimivammalla mallilla.
Meuhkaamista:"Ensimäinen askel on muuttaa kielivelvoitemallia virastoja velvoittavaksi eikä virkamiehiä velvoitavaksi. Sen jälkeen koko vyyhti on helppo purkaa. Ja siinä yhteydessä ruotsin opiskelun arvo nousee koska mitä ilmeisimmin virastomalli edellyttäisi kielilisien maksamista varmistaakseen kielivelvoitteen toteutumista."
Tuo asia tullaan kyllä pakkoruotsin poistamisen yhteydessä muuttamaan. Ei tämä nyt ihan mitään rakettitiedettä ole. Ruotsin kielen osaamisen arvo voi jatkossa todella nousta, mutta se edellyttää kyllä varsin hyvää operatiivista ruotsin kielen hallintaa.
Meuhkaamista:"Nykyinen malli on suomenkielisten etu. He saattavat saada virkamiespätevyyden näennäisellä pätevyydellä. Ruotsinkielisillä olisi oikea pätevyys! Lisäksi ruotsinkieliset eivät käytännössä enään saa ruotsinkielistä palvelua koska virkamiehet eivät sitä osaa vaikka heille siitä maksetaan."
Minun on äärimmäisen vaikea uskoa sitä, että tämä nykyinen toimimaton malli olisi mitenkään sen paremin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkään etujen mukaista. Ruotsinkielisillä voi hyvinkin olla suurempi pätevyys suomen kielessä kuin suomenkielisillä ruotsin kielessä. Mutta virkamiehen pätevyyteen ja työhön kuuluu paljon muutakin kuin kielitaito.
Meuhkaamista :"En oikein ymmärrä miksi nettifennot meuhkaavat virkamiesruotsista. Sehän on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten haitta."
Nykyinen virkamiesruotsimalli ei toimi. Siinä on homma kiteytettynä. Siksi sitä pitää muuttaa. Teoriassa voit olla väitteessäsi nykyisen mallin edusta suomenkielisille jopa oikeassa, mutta vain teoriassa. Jätät huomaamatta sen tosiasian, ettei meille suomenkielisille ole mitenkään välttämätöntä saada tilanne sellaiseksi, että me hyötyisimme ruotsinkielisten kustannuksella. Ruotsinkielisistä hyvin merkittävä osa (kuten ilmeisesti Sinäkin) ajattelee nykyistä yhteiskuntaa jonkinmoisena kilpailutilanteena suomen- ja ruotsinkielisten välillä, ja siinä kumpikin puoli vetää kotiinpäin. Suomenkielisellä puolella tällainen ajattelutapa on sangen vieras, ja se osittain selittää ruotsinkielisten ylivahvan aseman kielipolitiikassa.
Se, miksi me fennomaanit niin intensiivisesti haluamme pakkoruotsin pois varjostamasta jokaista opiskeluhaaraa, johtuu osittain halusta monipuolistaa kielipalettia, ja osittain halusta lopettaa nöyryytys. Kun nyt minkäänlaista tutkintoa ei voi saada osoittamatta jonkinlaista ruotsin kielen taitoa, niin sehän merkitsee, ettei suomalainen ole täysivaltainen kansalainen, ennen kuin hän on oppinut ruotsia. Monille suomenkielisille kuten minullekin tämä on ollut HYVIN vastenmielinen ja nöyryyttävä havainto.
"Näytät uskovan siihen, että virkamiesruotsi säilyy."
En usko. Se ei ole kenenkään etu. Eikä varsinkaan ruotsinkielisten. Sinä sen sijaan näytät uskovan että sen muuttaminen on helppoa, nopeaa, varmaa, ja että uusi malli ei muodostu esteeksi pakkoruoysin poistolle. Uskosi on aika vahva. Liian vahva ollakseen poliittisesti realistista.
"Siksi sitä pitää muuttaa. Teoriassa voit olla väitteessäsi nykyisen mallin edusta suomenkielisille jopa oikeassa, mutta vain teoriassa."
No sekin on jo jotain.
"ajattelee nykyistä yhteiskuntaa jonkinmoisena kilpailutilanteena suomen- ja ruotsinkielisten välillä"
En näe. En minä kenenkään kanssa kilpaile sen enempää kuin sinäkään. Politiikassa puolueet kilpailevat äänestäjien äänistä, ja sitä kautta mandaatista saada ajaa asioita omaan suuntaansa. Aika outoa väittää että toinen osapuoli kilpailee mutta toinen ei.
"Suomenkielisellä puolella tällainen ajattelutapa on sangen vieras, ja se osittain selittää ruotsinkielisten ylivahvan aseman kielipolitiikassa."
Ei ruotsinkielisillä todellakaan ole mitään ylivahvaa asemaa. Kyllä sinulla on pullat paljon paremmin uunissa kuin minulla. Sehän on selvä. Ainahan vähemmistö tuntee asemansa enemmän nahoissaan kuin enemmistö. Siksi on luonnollista että minä huomaan ja pohdin sitä enemmän kuin sinä.
"Se, miksi me fennomaanit niin intensiivisesti haluamme pakkoruotsin pois varjostamasta jokaista opiskeluhaaraa, johtuu osittain halusta monipuolistaa kielipalettia"
Tuo kullostaisi uskottavammalat jos te toisaalta ette haukkuisi väärää puuta, ja toisaalta keskittýisitte edes hiukan tasapuolisemmin tuon vaihtoehtoisen mallin suunnittelemiseen ja ajamiseen sen sijaan että kaikki paukuit pannaan vain pakkoruotsin poistamiseen usein hyvinkin asenteellisella kielenkäytöllä.
Ei ole raknatvaa hyökätä RKP:n kimppuun. Se on luultavasti viimeinen taho joka teidän kannalle siirtyy. Olisi paljon rakentavaa kerätä muista puolueist tarpeeksi tukea. Kaikista tärkeintä olisi pakottaa sitä puoluetta joka väittää olevan eniten teidän kannalla joskus tekemään asian eteen edes jotakin.
Tässä hallituksessa PS on ylivoimaisesti suurin pakkoruotsittaja. Sillä oli avaimet käsissä kääntää kelkkaa, mutta se antoikin vapaat kädet pahimmille vastustajilleen (vasemmisto, vihreät, RKP) ladata hallkitusohjelma täyteen anti-PS kirjauksia. Maamme poliittinen linja olisi useita piiruja persumaisempi ellei PS olisi tylysti vain kieltäytynyt ajamasta asioitanne.
"Monille suomenkielisille kuten minullekin tämä on ollut HYVIN vastenmielinen ja nöyryyttävä havainto. "
PS:n petos on koko maalle vastenmielinen ja nöyryyttävä havainto.Eniten varmasti heitä äänestäneille, vaikka osa heistä menivätkin Soinin silmänkääntötemppuun eivätkä ymmärrä kuinka pahasti heidät petettiin. PS piti koko järjestelmäämme pilkkanaan, ja pakotti maahan luonnottoman hallituskokoonpanon.
Otetaan ehdotus uusiksi, kun nyt "tiluli" ja "uskonto" ymmärtävät, mistä on kysymys:
JV Lehtonen kirjoitti:
--- paine nimenomaan yliopistojen virkaruotsin poistamisen ensisijaisuuteen kasvaa.
Täysi-ikäinen kyllä osaa itse päättää, opiskeleeko alkeellisen ruotsin vai jonkin hyötykielen!
Valtionhallinnon kielitaidonhan voi osoittaa valtion kielitutkinnolla, joka mainitaan asetuksessa
ensisijaisena varmistuskeinona yksittäisen kansalaisen valtionhallintokelpoisuuden todistamiseen.
NRR jatkoi:
Tämä on selkein ja helpoin ensiaskel.
Sen jälkeen poistuu se pakkoruotsin ketjuperuste, jossa muka kaikilla täytyy olla pohjana peruskoulun ja ammattikoulun/lukion ruotsinopinnot, jotta he voivat jatkaa ammattikorkeissa ja yliopistoilla. Virkamiesuran mahdollisuuden ja vaatimusten huomioiminen on osa sitä korkeakoulututkinnon muovaamista, jota aikuiset opiskelijat tekevät.
Emmehän vaadi kaikilta opettajaopintojakaan sillä perusteella, että osa korkeakoulutetuista voi myöhemmin päätyä opettajiksi. Opettajaopinnot suoritetaan joko omavalintaisesti osana opintoja tai myöhemmin monimuotoisesti työn ohessa. Nyt pakkoruotsin opinnot rasittavat turhaan opiskelijoita, pitkittävät opintoaikoja ja joustamattomina johtavat jopa opintojen katkeamiseen. Puhumattakaan siitä, että korkeakoulujen kieltenopetus näivettyy ruotsinopiskeluksi tarpeellisempien kielten tarjoamisen sijaan.
Toisaalta on paikallaan pohtia, missä viroissa ruotsin (tai jonkin muun kielen) taito on välttämätön, Mikäli päteviä kielitaitoisia hakijoita ei ole, voidaan tarjota virkaa sillä ehdolla, että toivottu kielitaito hankitaan työuran alussa osana työhön perehtymistä. Mikäli ruotsi on niin helppo kieli kuin on annettu ymmärtää, tässä tuskin on ongelmia.
Muistetaan myös, ettei tällaista pakkovirkavähemmistökieltä ole missään, ei edes Sveitsissä, jota yleensä nostetaan Suomelle esimerkiksi. Muistetaan, että opiskelijamme valmistuvat samoista monen ulkomaisen yliopiston yhteistyönä rakentamista koulutusohjelmista sillä lisävaatimuksella, että heillä on pakkovirkaruotsi, kun muut voivat rakentaa tutkintonsa itselleen mielekkäällä tavalla.
Kyseessä ei myöskään ole laki, vaan asetus, joka on kaiken lisäksi varsin tuore ja pelkkä poliittinen päätös.
Tämän jälkeen ollaan vapaampia suunnittelemaan kielten opetusta eri tasoilla. Tosin yhtä aikaa pakkovirkaruotsin kanssa voidaan jo nostaa vapautukset ja kotikielten opetus toimiviksi ratkaisuiksi. Oppilaat, joilla on kielten oppimisessa ongelmia ja/tai jokin muu kotikieli kuin suomi, voisivat saada koulun rehtorin ja erityisopetuksen ja vanhempien yhteispäätöksellä vapautuksen ruotsista. Kotikielten ylläpito-opetus nostettaisiin yhdeksi monikielistyvän Suomen kehityskohteeksi.
Näiden askelten jälkeen kaikkien olisi sekä helpompi hengittää että helpompi pohtia kieltenopetusta todellisten tarpeiden pohjalta.
J V Laehtonenkin vain kiukuttelee ja puskee päätä seinään.
JOS haluatte että pakkoruotsi poistuu niin ensin pitää raivata poistamisen esteet! Se on hyvin helppoa logiikkaa.
Niin kauan kuin kielivelvoitetta käytänössä ylläpidetään virkamiesruotsin muodossa pakkoruotsia ei voi poistaa.
Kenen intresseissä on ylläpitää juuri tämä järjestelmä kielivelvoitteelle? Ei se ole ainkaan ruotsinkielisten. Nykymalli kun ei tuota ruotsinkielistä palvelua eikä palkitse niitäö jotka pystyisivät palvelemaan molemmilla kielillä (eli etunenässä ruotsinkieliset).
Nykymalli on siis suomenkiellisten intresseissä. Siksi ei suomenkieliset poliitikot tartu toimeen. Mutta sitäkään eivät nettifennot ole oivaltaneet.
Ei vieläkään kukaan ole pystynyt sanomaan yhtään pätevää perustelua pakkoruotsille.
"Kenen intresseissä on ylläpitää juuri tämä järjestelmä kielivelvoitteelle? Ei se ole ainkaan ruotsinkielisten."
Voi kukkaseni. Ruotsinkielisiltä asiaa ovat kysyneet heidän edustajansa folktingetissä ja RKP:ssä ja ne virkamiehet, jotka on valittu nimenomaan hoitamaan ruotsinkielisten etuja. Nämä tahot ovat olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että pakkoruotsi ja vain pakkoruotsi kelpaa ruotsinkielisten oikeuksien takaajaksi, niin ja tietysti varhennettu pakkoruotsi, lisätty pakkoruotsi, tiukennettu pakkoruotsi...
Folktingetillä, RKP:llä ja ruotsinkielisiä edustavilla virkamiehillä olisi ollut pilvin pimein resursseja ja aikaa rakentaa ruotsinkieliset palvelut toiselle pohjalle. Tätä ei ole suostuttu edes harkitsemaan.
Mene sinä kukka, kullannuppu jonnekin muualle väittämään, ettei pakkoruotsissa kyse olisi nimenomaan ruotsinkielisten edusta.
"Voi kukkaseni. Ruotsinkielisiltä asiaa ovat kysyneet heidän edustajansa folktingetissä ja RKP:ssä ja ne virkamiehet, jotka on valittu nimenomaan hoitamaan ruotsinkielisten etuja."
Minua ei pätkän vertaa kiinnosta kuka on tehnyt mitä tai miksi ei PS koskaan tee yhtään mitään.
Minä vain totean että virkamiesruotsimalli on suomenkielisten etujen mukaista enemmän kuin ruotsinkielisten. Nykymallilla ruotsinkielinen ei saa palvelua omalla kielellään eikä pääse hyötymään virkojen täytöstä paremmasta kielitaisostaan.
Siksi minä yritänkin saada "kielipoliitikkoja" ymmärtämään missä järjestyksessä asiat pitää hoitaa kun pakkoruotsia poistetaan.
Nykyiset höyrypäät valitettavasti vain hidastavat prosessia. Ja siitäkin sitten syyttävät vähemmistöä, joka on täysin syytön.
"Mene sinä kukka, kullannuppu jonnekin muualle väittämään, ettei pakkoruotsissa kyse olisi nimenomaan ruotsinkielisten edusta. "
Kylläpä olette päänne kunnolla sekoittaneet. Pakkoruotsi on kuitenkin suomenkielsille suunnattua opetusta. On hiukan kummallista väittää etteikö tämä juuri suomenkielisten taitoja kartuta. Ruotsinkielsiten etu olisi se että suomenkieliset osaisivat nykyistäkin vähemmän ruotsia. Siksi suomenkielnen poliitikkoenemmistö ei suostu muuttamaan nykyjärjestelmää.
"Folktingetillä, RKP:llä ja ruotsinkielisiä edustavilla virkamiehillä olisi ollut pilvin pimein resursseja ja aikaa rakentaa ruotsinkieliset palvelut toiselle pohjalle."
Heillä ei ole sen enempää resursseja kuin mandaattiakaan rakentaa yhtään mitän. Jos järjestelmää muutettaisiin sellaiseksi että perustulain tarkoitus toteutuisi niin se maksaisi nykyistä mallia enemmän. Järjestelmä jossa yhdelle ryhmälle annetaan huonoa palvelua on halvempi.
"Minä vain totean että virkamiesruotsimalli on suomenkielisten etujen mukaista enemmän kuin ruotsinkielisten."
Täällä on yritetty selittää sinulle, ettei pakkoruotsi ole lainkaan suomalaisten etujen mukaista, koska se vain vie ei ruotsinkielisiltä, ei anna mitään.
Mietipä hetki, mitä tapahtuisi, jos suuri tuuli pyyhkäisisi kaikki pakkovirkaruotsipaperit tästä maasta. Lähes jokainen ei-ruotsinkielinen viranhaltija tulisi ei-päteväksi virkaansa ja pistettäisiin kadulle. Saataisiinko maahan osaavia, kyvykkäitä ja kauniisti ruotsia puhuvia virkamiehiä tilalle? Ei saataisi, ei edes Filippiineiltä eikä Ruotsista. Pistäisi siis Suomi lapun luukulle ja ilmoittaisi, että tämä maa ei voi enää toimia? Ei pistäisi, koska todellisuudessa pakkovirkaruotsipaperilla ei ole mitään merkitystä töiden hoidon kannalta. Kun lumepaperit katoaisivat, olisi todettava, että hoidetaan hommat sitten ilman.
"Pakkoruotsi on kuitenkin suomenkielsille suunnattua opetusta. On hiukan kummallista väittää etteikö tämä juuri suomenkielisten taitoja kartuta. Ruotsinkielsiten etu olisi se että suomenkieliset osaisivat nykyistäkin vähemmän ruotsia."
Ei pelkoa, pakkoruotsihan ei opeta ruotsia. Ei tule tulvia Åbo Akademihin tai muille ruotsinkielisille linjoille ei-ruotsinkielisistä.
Onkin ollut ihmeellistä, miten juuri ruotsinkieliset toimijat (edellä mainitut folktinget, RKP, ruotsia edustavat virkamiehet) ovat niin raivokkaasti pakkoa vaatineet, kun sillä ei riuotsinkielistä palvelua tule eikä sen pitäisi olla siis heidän intresseissään.
Mutta hei, onkohan mahdollista, ettei pakkoruotsilla ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palvelujen kanssa. Mitä hyvää pakkoruotsi tuo ruotsinkielisille:
- se ylläpitää lumekulttuuria, jossa ruotsi on muka yhtä keskeinen kieli Suomessa kuin suomi
- se ylläpitää lumetarinoita, joilla perustellaan ruotsinkielisen kulttuurin tukeminen ikään kuin koko kansan kulttuurina
- se ylläpitää ruotsinkielisten resurssointia ja etuja koulutuksessa, päättävissä viroissa (niihin palveluvirkoihinhan ruotsinkielisiä ei voi pakottaa), päätöksenteossa
Herää nyt viattomasta unestasi.
Pakkoruotsin kriitikot ovat pitkälle koulutettuja ja hyvin asioista perillä. Sinä nukut ruususen unta. Olet antanut valehdella itsellesi, että pakkoruotsi on suomenkielisten etu. Näin ei ole!
"Täällä on yritetty selittää sinulle, ettei pakkoruotsi ole lainkaan suomalaisten etujen mukaista, koska se vain vie ei ruotsinkielisiltä, ei anna mitään."
Minua ei pakkoruotsi kiinnosta pätkääkään. Minua kiinnostaa lähinnä se miten se saataisiin pois. Nyt sitä tehdään väärin ja siksi se ei onnistu.
Väite etteikö ruotsinopetus antaisi mitään on tietysti täysin tolkuton ja naivi. Kyse on vain siitä antaako se tarpeeksi vai antaisiko kenties jokin toinen malli enemmän. Siitä saattaisi jo syntyä ihan järjellinen keskustelu, joka tosin ei minua lainkaan kiinnosta kun asia ei minua koske vähimmässäkään määrin.
"Ei pelkoa, pakkoruotsihan ei opeta ruotsia."
Oi näitä ääliömäisiä julistuksia! Toki voidaan keskustella siitä kuinka tehokkaasti se opettaa mutta tuollainen tyhmän jankaaminen ei ole kunniaksi kenellekään.
"Onkin ollut ihmeellistä, miten juuri ruotsinkieliset toimijat (edellä mainitut folktinget, RKP, ruotsia edustavat virkamiehet) ovat niin raivokkaasti pakkoa vaatinee"
Vaatikoot mitä lystäävät, sinua pitäisi minun lailla miettiä että mikjsi pirussa suomenkielinen poliitikkoenbemmistö toimii kuten toimii. Ei ole mitään järkevää syytä olettaa etteikövät he tomisi suomenkielisten intressien mukaiseti. Muut oletukset menee jo salaliittojen puolelle ja ovat täysin arvottomat.
"- se ylläpitää...."
Eduskunnan suomenkielinen enemmistö ylläpitää tasan kaikkea tässä maassa. Sinun kannataisi hyväksyä se ensin. Sen jälkeen saatat päästä jyvälle siitä mistä tässä on kyse. Tosiasioiden tunnustaminen ei ole pelkästään viisauden alku. Se on viisauden edellytys.
"Pakkoruotsin kriitikot ovat pitkälle koulutettuja ja hyvin asioista perillä"
Minuä olen maisterismiehiä ja asiosta perillä. Ja minä yritän auttaa sinua pääsemään eroon pakkoruotsista. Mutta sinä vaan jankkaat vihaatihkuvia julistukisasi jotka jarruttavat kehitystä. Jos sitäkään.
"Väite etteikö ruotsinopetus antaisi mitään on tietysti täysin tolkuton ja naivi."
Kysymys siitä, mitä pakkoruotsi antaa on oleellinen.
Kyselyn mukaan vain 4% suomenkielisistä kokee osaavansa ruotsia hyvin, vaikka jokainen on joutunut opiskelemaan ruotsia läpi kouluaikansa!
Katsos kieli, jolle ei ole käyttöä, katoaa muistista. Se, että on tarvinnut pakkovirkaruotsipaperia saadakseen viran tai on saanut sanoa muutaman sanan ruotsia laivamatkalla Tukholmaan ei ole kielen tarvitsemista tavalla, joka ylläpitäisi ja kehittäisi kielitaitoa.
Voisimme kaikki lukea vaikka pakkourdua ja joku sanoisi sittenkin, että "väite etteikö ruotsinopetus antaisi mitään on tietysti täysin tolkuton ja naivi". Hän voisi väittää, että mikään ei koskaan ole turhaa ja onhan meillä pakkomatematiikkaakin. Hän voisi väittää näin siksi, ettei hän näkisi mitään syytä kysyä suomenkielisiltä itseltään, mitä nämä tarvitsevat ja onko pakkourdu suorastaan heidän kaikkia tarpeitaan vastaan.
Ole sinä viisaampi.
Korjaus edelliseen:
Voisimme kaikki lukea vaikka pakkourdua ja joku sanoisi sittenkin, että "väite etteikö urdunopetus antaisi mitään on tietysti täysin tolkuton ja naivi". Hän voisi väittää, että mikään ei koskaan ole turhaa ja onhan meillä pakkomatematiikkaakin. Hän voisi väittää näin siksi, ettei hän näkisi mitään syytä kysyä suomenkielisiltä itseltään, mitä nämä tarvitsevat ja onko pakkourdu suorastaan heidän kaikkia tarpeitaan vastaan.
Ole sinä viisaampi.
"sinua pitäisi minun lailla miettiä että mikjsi pirussa suomenkielinen poliitikkoenbemmistö toimii kuten toimii"
Juuri tässä piilee vastaus ja se ei ole, että "pakkoruotsi on suomenkielisten etu". Pakko voi olla puolueen etu lehmäbisneksessä, se voi olla politikon oman vaalikassan etu, se voi olla pienin paha verkostossa, jossa ei pidä suututtaa vääriä tahoja...
"minä yritän auttaa sinua pääsemään eroon pakkoruotsista. Mutta sinä vaan jankkaat vihaatihkuvia julistukisasi"
Kuule nyt kullannuppu, jollet suostu kuuntelemaan suomenkielisiä ja arvostamaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan, ylläpidät itse pakkoruotsia.
Pakkoruotsi on juuri sitä, että "rahvas ei osaa päättää, mikä sen lapsille on parasta". Ei vaikka "rahvas" olisi kuinka koulutettua, keskustelukykyistä ja tarkkanäköistä.
Katsos ruotsinkielisten edustajilla ei ole todellakaan pienintäkään aikomusta tinkiä "saavutetuista eduista" eli pakkoruotsista.
Miksi eivät ruotsinkielisten edustajat ole jo ymmärtäneet sinun tapaasi, ettei pakkoruotsi ole ruotsinkielisten etu? Mikseivät suunnitelmat paremmista palveluista ilman pakkoa ole jo pitkällä, kun sekä asiantuntemusta että muita resursseja muutokseen olisi riittävästi? Ovatko ruotsinkielisten edustajat ymmärtämättömiä, kouluttamattomia, tyhmänilkeitä? Vai luotatko salaliittoteoriaan: fennot ovat hypnotisoineet hyväntahtoiset ruotsinkielisten edustajat, jotta voivat jatkaa vihapuheitaan pakkoruotsista?
Etkö ymmärrä että kysymyksessä on taloudellinen etu suruille? Pakko-virkamiesruotsi korreloi keskenään. Niin kauan kun pakkoruotsi on olemassa niin virkamiesruotsi on myös olemassa. Virkamiesruotsi työllistää suruja valtion ja kuntien virkoihin. Ja yleensäkin joka paikkaan missä kielilait vaativat ruotsin osaamista. Suomenkielisen kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen. Kun pakkoruotsi poistuu niin silloin poistuu myös virkamiesruotsi ja ruotsin kieli ei tule työllistämään suruja samassa mittakaavassa miten tänään. Tämän takia raivoisa pakkoruotsin puolustus.
"Pakko voi olla puolueen etu lehmäbisneksessä, se voi olla politikon oman vaalikassan etu, se voi olla pienin paha verkostossa, jossa ei pidä suututtaa vääriä tahoja... "
Niinpä, jos uskoo salaliittoihin. Mutta muuten ei.
Tälle keskustelulle on ominaista ruotsinkielisten ylimielisyys. He kuvittelevat, että kielivapauden kannattajat ovat vain niin tyhmiä, etteivät ymmärrä, että heidän on ensin kiltisti anottava folktingetiä, RKP:tä ja ruotsinkielisten edustajia virkamiehissä keskustelemaan siitä, miten ruotsinkielisten asema turvataan ilman ihan joka ikiseen kohdistuvaa pakkoa. Sitten kun kielivapauden kannattajat ovat osoittaneet riittävästi nöyrää ja aitoa kiinnostusta nimenomaan ruotsinkielisten oikeuksiin, voivat nyt hyvästä syystä jarruttavat folktinget, RKP ja ruotsinkielisiä edustavat virkamiehet kertoa, missä määrin jos missään pakkoruotsista voidaan luopua ehkä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Yritys tuosta noin vain poistaa pakkoruotsi ja ohittaa ruotsinkielisten ikiaikaiset oikeudet on useimpien ruotsinkielisten mielestä silkkaa ruotsivastaisuutta ja tyhmyyttä, mitä nyt tuollaisilta persuvetoisilta kielivapausfanaatikoilta voi odottaa.
Ja niin kuin ei tässä olisi jo tarpeeksi. Urheat ruotsinkieliset yrittävät "valistaa" meitä kielivapauden kannattajia kertoen, että pakkoruotsi on muka suomenkielisten etu. Että tässä maassa voisi hyvin käydä niin, ettei kukaan suomenkielinen enää pääsisi virkamieheksi ja mites sitten suu pannaan. Hetkinen. Olisiko vaara, että ruotsinkieliset veisivät kaikki hoiturien, palomiesten, poliisien, lääkäreiden ja virastoissa työskentelevien virat suomalaisten nenän edestä? Eihän ruotsinkielisiä löydy edes halukkaaksi palveluammatteihin kenties lääkärinammattia lukuunottamatta mutteivät ruotsinkieliset lääkäritkään suostu edes palvelemaan omankielisiään, vaikka heillä juuri sen takia on oma kiintiökoulutuksensa. Olisikohan niin, että kun suomenkieliset eivät opiskele ruotsia, koko virkamieskunta pitää lakkauttaa ja kenties samantien koko Suomi? Vai muuttuisivatko vaatimukset nopeasti todellisuutta vastaaviksi? Aivan käsittämätöntä ylimielisyyttä nähdä pakkoruotsi, joka aiheuttaa ongelmia ja turhaa rasitusta, suomenkielisten "etuna" ja väittää vielä, että siitä on suomenkielisille runsaasti hyötyä. Joku jossain joskus lienee pakkoruotsinsa kanssa muuttanut ruotsiin, saanut ruotsinkielisen puolison tai innostunut käymään ruotsinkielisessä teatterissa - onhan tuo hienoa - mutta aivan vastaavia onnellisia tarinoita löytyisi muiden kielten opiskelijoilta ja ihmeellisesti onnensa löytävät nekin, joilla ei englannin ohella ole muuta kielitaitoa.
Onko vaikea tunnustaa, että suomenkieliset kyllä tietävät, mikä tässä tilanteessa on heille parasta? Ruotsinkieliset rakentakoot omia palvelujaan realismille, ei pakkoruotsille.
"pakko ei ole etu"
Pakollinen matematiikka on kyllä mielestäni etu. Oikeassa elämässä pakko on välillä etu ja välillä ei. Riippuu ihan tilanteesta.
"Tälle keskustelulle on ominaista ruotsinkielisten ylimielisyys"
Raju väite. Vaatisi perusteluja tai edes esimerkkejä siitä miten yleisesti ottaen keskustelua vaivaa ruotsinkielisten ylimielisyys.
Minusta umpityhmien väitteiden julistaminen on osoitus ylimielisyydestä, mutta se on ihan oma mielipiteeni.
Tuollaisen aloituksen jälkee tietää ettei pitkästä tekstistä ole odotettavissa muuta kuin railakasta asenteellisuutta.
" He kuvittelevat, että kielivapauden kannattajat ovat vain niin tyhmiä, etteivät ymmärrä"
Se ei ole kuvittelua. Se on faktaa. Kansalaisaloitteen puuhamiehet eivät ymmärtäneet niitä sitovia kytköksiä joita aloitteen vaatimuksiin sisältyy, ja että nämä ovat sitä luokkaa että ne pitää avata ensin.
Kun tässä sitten yrittää rautalangalla selittää miten tulkee toimia jos pakkoruotsi halutaan poistaa niin hörhöt syyttävät ylimielisyydestä.
Ja kun kansalaisaloite menee mönkään taitamattomuuden takia niin sekin on sitten vähemmistön ylimielisyyttä.
Ja kuitenkin kaikki maamme lait ovat suomenkielisen poliitikkoenemmistön näpeissä sataprosenttisesti.
Kansalaisaloite on sisällöltään juuri sellainen, kuin pakkoruotsin poistamista toivova enemmistö sen haluaa olevan: pakkoruotsi pois kaikilla koulutuksen tasoilla eikä ruotsin taidon puuttuminen saa estää normaalia etenemistä yhteiskunnassa (kuten virkakieltojärjestelmämme nyt estää).
Tämä on faktaa.
Se, ettei rehellistä esitystä saa tehdä, koska ruotsinkielisten edustajat ovat nyörittäneet pakkoruotsin rakenteisiin tavalla, jossa päästään aina väittämään, että pitää ensin rakentaa uusi kielipolitiikka, pitää ensin turvata ruotsin asema tai pitää ensin neuvotella uudet vaatimukset virkoihin, on pelkkää teettelyä.
Kielipolitiikka lakeineen ja asetuksineen on ollut ruotsinkielisten yksityisaluetta. Suomenkieliset politiikot ovat sen joutuneet sallimaan syistä, joita meille ei kerrota. Näemme ne tietysti.
Jälki-istunto -blogissa julkaistiin taannoin paras lukemani kommentti virkaruotsista:
Virkamiesruotsi on täysin keinotekoinen rakennelma. Kielitaidon ja viranhoitokyvyn kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se on kirsikka pakkovaahdon huipulla.
Ruotsinkielisten kuntien ulkopuolella virkamiesruotsi hoidettaisiin kaikkein kustannustehokkaimmin opettamalla virkamiehille ulkoa seuraavat lauseet:
Var så god och vänta här. Jag hämtar Gunilla.
Lause voisi olla myös painettuna pahvikortille jota ruotsinkielistä palvelua vaativalle voisi näyttää. Varmuuden vuoksi myös braillella, viitottuna tai videolla Jörn Donnerin puhumana. Med svensk text.
Kun todellisuus on tämä, voiko perustuslain tietty tulkinta pakottaa jatkamaan "Jag hämtar Gunilla" -ruotsia peruskoulusta yliopistoon?
"Virkamiesruotsi on täysin keinotekoinen rakennelma. Kielitaidon ja viranhoitokyvyn kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se on kirsikka pakkovaahdon huipulla."
Tämä väite siis tarkoittaa että ruotsinkielistä palvelua ei siis ole olemassakaan muuta kuin jos virkamies sattuu olemaan ruotsinkielinen?
No ihan näin huonosti asiat eivät ole, mutta kyllä valitetatvasti virkamiesruotsin vaatimukset on vesitetty niin ettei monikaan tällä pätevyydellä ruotsiksi palvele.
Minua kuitenkin hiukan ihmetyttää se etää nettifennot vastustavat järjestelmää joka evää ruotsinkielisiltä omakieliset palvelut. Miksi he vastustavat nykyistä virkamiestuotsia, joka kuitenkin tarkoittaa sitä että ruotsinkielisiä kohdellaan kaltoin, ja että suomenkieliset saavat palkaa duunista jota he kuitenkaan eivät pysty tekemään?
Järjestelmähän on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten syrjintää. Luulisi sen ilahduttavan nettifennoja.
Oikeudenmukaisessa maailmassa ruotsinkieliset saisivat yhtä hyvää palvelua kuin suomenkieliset kielitaitoisilta virkamiehiltä joille maksetaan paremmin koska he ovat oikeasti päteviä. Ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina näiden oikeasti pätevien joukossa, koska heillä on yleensä huomattavasti paremoi kielitaito.
"Oikeudenmukaisessa maailmassa ruotsinkieliset saisivat yhtä hyvää palvelua kuin suomenkieliset kielitaitoisilta virkamiehiltä joille maksetaan paremmin koska he ovat oikeasti päteviä. Ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina näiden oikeasti pätevien joukossa, koska heillä on yleensä huomattavasti paremoi kielitaito."
Voi kultsimumpeli sentään.
Olemme toki kaikki kuulleet, että Suomen saloilla vaeltaa pilvin pimein ruotsinkielisiä päteviä sairaanhoitajia ja palomiehiä ja poliiseja, joita nyt syrjitään viranhaussa, mutta jotka odotavat vain pääsevänsä antamaan kaikille hyvää kaksikielistä palvelua. Erityisesti pahat fennot ovat miehittäneet raskaat ensi- ja kroonikkohoidon alueet, mutta kyllä ne kielitaidottomat fennot sieltä vielä saadaan pois ja ruotsintaitoisia tosipäteviä tilalle.
Voi, tiluliii!
Ai niin tämä "Miksi he vastustavat nykyistä virkamiestuotsia, joka kuitenkin tarkoittaa sitä että ruotsinkielisiä kohdellaan kaltoin, ja että suomenkieliset saavat palkaa duunista jota he kuitenkaan eivät pysty tekemään?"
Ruotsinkielisillä on omat edustajansa sekä folktingetissä että kaikissa puolueissa RKP:stä nyt puhumattakaan. Jos pakkoruotsi kohtelee ruotsinkielisiä kaltoin, mikseivät he lähde purkamaan pakkoruotsia toimivampien ratkaisujen tieltä? Hehän ovat joka tilanteessa vaatineet vain lisää pakkoruotsia, varhemmin pakkoruotsia ja tiukennettua pakkoruotsia?
Miksi he haluavat hukata inhimillisiä resursseja ja selvää rahaa turhaan kielikoulutukseen, jolla ei voida saada pysyviä tuloksia, koska ruotsia ei yksinkertaisesti tarvita niin paljon, että kaikkien kouluttaminen kannattaisi.
Kumma juttu kirjoitti :"Minua kuitenkin hiukan ihmetyttää se etää nettifennot vastustavat järjestelmää joka evää ruotsinkielisiltä omakieliset palvelut. Miksi he vastustavat nykyistä virkamiesruotsia, joka kuitenkin tarkoittaa sitä että ruotsinkielisiä kohdellaan kaltoin, ja että suomenkieliset saavat palkaa duunista jota he kuitenkaan eivät pysty tekemään?"
Nykyisessä järjestelmässä ruotsin kielen taitoa edellytetään kaikilta virkatutkinnon osana. Tämä kytkentä on keinotekoinen ja pitää purkaa. Ei tietenkään ole mahdotonta vaatia kaikilta virkamiehiltä jonkin vieraan kielen taitoa, mutta minusta virkamieskandidaatti voisi valita tuon kielen kolmikosta ruotsi, englanti tai se kieli, jonka tuo henkilö on kouluaikanaan valinnut ruotsin asemasta. Nyt kun ruotsi on elimellinen osa virkamiestutkintoa, niin sen olemassaolo tukee peruskoulujen pakkoruotsia. Kun tuo jälkimmäinen poistetaan, niin on aivan luonnollista ja itse asiassa lopettaa ruotsin kielen pakollisuus virkatutkinnossa. Samoin korkeakoulujen kielitutkintoon pitää saada muitakin vaihtoehtoja ruotsin rinnalle (englanti ja se kieli, jonka tuo henkilö valitsi aikoinaan ruotsin asemasta).
Kumma juttu :"Järjestelmähän on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten syrjintää. Luulisi sen ilahduttavan nettifennoja."
Tuo järjestelmä ei ole meidän etumme, koska sen olemassaolo tukee pakkoruotsin säilymistä, mitä me emme halua. Korkeakoulujen pakollinen ruotsinkoe kuuluu samaan sarjaan. Kun kielilakia aikoinaan uudistettiin kymmenisen vuotta sitten, niin tietääkseni muuan korkea virkamies oli sanonut "vast'edes se suomalainen, joka ei osaa ruotsia, joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle". Olihan muuten melkoinen kannanotto. Luulen kuitenkin, ettei ko. virkamies halunnut nimenomaan tuota lausumaansa julkisuuteen.
Kumma juttu :"Oikeudenmukaisessa maailmassa ruotsinkieliset saisivat yhtä hyvää palvelua kuin suomenkieliset kielitaitoisilta virkamiehiltä joille maksetaan paremmin koska he ovat oikeasti päteviä. Ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina näiden oikeasti pätevien joukossa, koska heillä on yleensä huomattavasti parempi kielitaito."
Nykyinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Suomenkielisen enemmistön kannalta se on huomattavan epätarkoituksenumainen, koska se luo keinotekoisen tarpeen opiskella ruotsia. Ruotsihan tulee vastaan kaikissa koulutushaaroissa. Tämä on epätarkoituksenmukaista ja suomenkielistä enemmistöä nöyryyttävää, ja siksi se on lopetettava. Ruotsi tulee tietenkin säilymään kaikissa koulutushaaroissa yhtenä vaihtoehtoisena kielenä, muttei sillä olisi nykyisenkaltaista ylivahvaa asemaa.
Se, kuinka suuri osa virkamiehistämme on suomenruotsalaisia, ei meitä fennomaaneja oikeastaan suuresti kiinnosta. Meidän intresseissämme kun ei ole suomenruotsalaisten maksimaalinen syrjintä. Muttemme halua, että meille tuputetaan sellaista pientä vierasta kieltä, jonka hyödyllisyys on sangen rajallinen, joskaan ei olematon.
Vesa Kaitera: "meille suomenkielisille ole mitenkään välttämätöntä saada tilanne sellaiseksi, että me hyötyisimme ruotsinkielisten kustannuksella. Ruotsinkielisistä hyvin merkittävä osa ajattelee nykyistä yhteiskuntaa jonkinmoisena kilpailutilanteena suomen- ja ruotsinkielisten välillä, ja siinä kumpikin puoli vetää kotiinpäin. Suomenkielisellä puolella tällainen ajattelutapa on sangen vieras, ja se osittain selittää ruotsinkielisten ylivahvan aseman kielipolitiikassa."
Tästä juuri on kysymys.
Monet ruotsinkieliset eivät näytä ymmärtävän, että suomenkieliset ja muut haluavat vain lapsilleen mielekkään ja heidän tarpeensa huomioivan koulutuksen. Tämä ei liity mitenkään ruotsinkielisiin, heille suodaan mielihyvin heille mielekäs ja heidän tarpeensa huomioiva koulutus ja sellaiset palvelut ja sellainen kulttuuri, jotka on rakennettu ilman muiden pakkoruotsittamista.
Ensinhän NAP vaati, että ruotsin tilalle on saatava hindi, mandariinikiina ja esperanto, koska nämä ovat NAPin mielestä suuria maailmankieliä, joita tarvii suomessa.
NAP kuitenkin muutti vaatimustaan ja nyt vaatii tilalle pakkovenäjää tai pakkoespanjaa. Nytkin olisi Lappeenrannassa kouluissa mahdollisuus lukea venäjää, mutta kursseja ei edes aloiteta, koska ei ole osallistujia.
Voi NAP NAP mitä taas teet.
Kuten joku täällä hyvin sanoi, ruotsin tilalle voi ottaa vaikka, noh, hevonpaskaa.
Sekin on meille suomalaisille lisäarvollisempaa.
Ruotsin kielen opiskelusta pitäisi tehdä Suomessa vapaaehtoista, koska ruotsin kielestä ei ole välttämättä hyötyä kaikille suomalaisille. Markkinoijat jotka tekevät ulkomaankauppaa Ruotsiin, voisivat ihan yhtä hyvin käyttää englannin kieltä. Eihän venäjän kielikään ole pakollista, vaikka Venäjäkin on Suomen naapurimaa, ja sitä paitsi vielä paljon isompi kuin Ruotsi.
Tukholman yliopiston dosentin ja kielitieteilijän Lars Melinin tutkimuksen mukaan suomenkielisillä ei ole pätevää syytä ruotsin oppimiseen. Melinin kirjoittamassa kirjassa hän sanoo: ”Tulokset tästä pakkoruotsista ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Suomessa kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla”.
Suomalaisten virkamiesten täytyy lain mukaan osata palvella ruotsinkielistä kansalaista hänen äidinkielellään. Yhtä hyvin voisi vaatia samaa venäjänkielisiä kohtaan, ovathan venäläiset kohta jo isompi vähemmistö Suomessa kuin ruotsalaiset.
Oma mielipiteemme on se että ruotsinkielen opiskelu pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi, tai ainakin sitä voisi vähentää. Koulupäivät ovat 6-7 tuntisia jo ilman ruotsiakin. Tämä rasittaa useiden oppilaiden opiskelumotivaatiota.
Perussuomalaiset vastustavat ainoana puolueena pakkoruotsia.
Perussuomalaisten kannatus suurinta korkean työttömyyden alueilla.
Mitähän näillä asioilla on yhteistä? Huono koulumenestys ja ulkopuolisten syntipukkien etsiminen.
http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_kannatus_suurinta_korkean_tyottomyyden_alueilla/6361563
Kaikki kunnia perussuomalaisille, mutta eri puolueita äänestävien enemmistöt RKP:tä ja Vihreitä (joissa paljon ruotsinkielisiä) lukuunottamatta haluavat pakkoruotsin pois.
Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että lähinnä vain ruotsinkieliset haluavat pakkoa, koska siitä on heille hyötyä, vaikka toisin uskottelevat. Tuosta edellisestä voi tehdä sen johtopäätöksen, että pakkoruotsin kannattajat ovat lisäksi bättre folkia, joka haluaa nähdä "vastutajissaan" vain syrjäytyneitä ja kouluttamattomia ugreja. Aijai, miten rasistinen lähtökohta.
Tässä on jonkinlaista faktaa--->
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
RKP 100% kannattaa pakkoruotsia, mutta näin ei ole suinkaan muissa puolueissa ja toki persut hyvin vahvasti ajavat pakon poistoa.
Pakkoruotsittajilla on yleistä loogisuuden puute kun perustelevat pakkoa.
Heittävät ilmaan kielikylvyt ja sehän ei todellakaan toimi, koska segragatio, mutta muiden kielien kanssa ei ole vastaavaa ongelmaa.
Suomi on kaksikielinen. Ei ole kuin keinotekoisesti pakolla ja Ahvenanmaa ei edes yritä. Itsehallinto on surkea selitys kun Suomellakin on sellainen.
jne
5.1 Kädentaidot ja käytös kunniaan, lisää liikuntaa ja ruotsi valinnaiseksi!
Luopumalla pakkoruotsista vapautuu aikaa myös muille kielille, kuten englannille, saksalle, ranskalle, espanjalle ja erityisesti Itä-Suomessa tärkeälle venäjälle.
http://www.peruss.fi/getfile.php?file=1536
Laitatko linkin jonkin muun PUOLUEEN viralliseen edeuskuntavaaliohjelmaan jossa vaaditaan pakkoruotsin poistoa?