Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ihan asiallista mamupolitiikkaa

    Hei­no­la ei ole Suo­men en­sim­mäi­nen kun­ta, jo­ka ai­koo pai­ka­ta väes­tö­ka­toa pa­ko­lai­sil­la. Poh­jois-Poh­jan­maal­la si­jait­se­va Pu­das­jär­ven kau­pun­ki toi­voo maa­han­muut­ta­jis­ta pe­las­tus­ta lu­kiol­le ja am­mat­ti­kou­lul­le.

    Kun­ta al­koi jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti haa­lia maa­han­muut­ta­jia 2010-lu­vun tait­tees­sa.

    "Uu­det asuk­kaat käyt­tä­vät sa­mo­ja pal­ve­lui­ta kuin kan­ta­väes­tö, ja kou­lu­tuk­sen tur­vaa­mi­nen on tär­keää. En näe asias­sa mi­tään on­gel­maa. Se­hän on win-win-ti­lan­ne: kaik­ki voit­ta­vat", ar­vioi Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­joh­ta­ja Kaarina Daavittila.

    Pu­das­jär­vi vas­taan­ot­taa kiin­tiö­pa­ko­lai­sia 20 jo­ka toi­nen vuo­si. Daa­vit­ti­lan mu­kaan myös muut maa­han­muut­ta­jat toi­vo­te­taan läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leek­si.

    Ti­lan­net­ta se­lit­tää Pu­das­jär­ven vä­ki­mää­rän hii­pu­mi­nen. Jou­lu­kuus­sa 2013 kau­pun­gis­sa asui 8 500 ih­mis­tä, kun vuon­na 1990 asuk­kai­ta oli yli 11 000.

    "Kun­nan vä­ki myös van­he­nee, ja toi­saal­ta meil­lä on pal­jon tyh­jiä toi­mi­ti­lo­ja", Daa­vit­ti­la ker­too.

    Hän ih­met­te­lee, mik­sei­vät muut ha­ja-asu­tus­aluei­den kun­nat ole ha­vah­tu­neet hou­kut­te­le­maan maa­han­muut­ta­jia.

    "Em­me to­ki voi päät­tää, jää­vät­kö maa­han­muut­ta­jat tän­ne asu­maan. Ovat­han nuo­ret­kin muut­ta­neet tääl­tä muual­le työn pe­räs­sä jo 50 vuot­ta. Ha­ja-alueet so­pi­vat jo­ka ta­pauk­ses­sa erin­omai­ses­ti ko­tout­ta­mi­seen."

    Pu­das­jär­vel­lä asui vuon­na 2012 Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan 113 ul­ko­maan kan­sa­lais­ta. Kau­pun­ki pyr­kii nos­ta­maan mää­rän kym­me­neen pro­sent­tiin ko­ko väes­tös­tä vuo­teen 2018 men­nes­sä, mi­kä tar­koit­tai­si yh­teen­sä 800–900:aa ul­ko­maa­lais­ta.

    Maa­han­muut­to­vi­ran­omais­ten mu­kaan ta­pauk­sia ei pi­dä mo­ra­li­soi­da. Hä­dän­alais­ten ih­mis­ten aut­ta­mi­nen on pe­rim­mäi­nen syy, mut­ta kun­tien ta­lous, väes­tö­ja­kau­ma ja muut rea­li­tee­tit vai­kut­ta­vat oleel­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­siin, sa­noo työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön maa­han­muut­to­joh­ta­ja Kristina Stenman.
    12205
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 12

    Vanhimmat

    "Hä­dän­alais­ten ih­mis­ten aut­ta­mi­nen on pe­rim­mäi­nen syy, mut­ta kun­tien ta­lous, väes­tö­ja­kau­ma ja muut rea­li­tee­tit vai­kut­ta­vat oleel­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­siin"

    Jos kunta ei saisi mitään valtiontukea niin olisiko tuo maahanmuutto sittenkään kuntien taloutta korjaavaa?
    Kolmenvuoden kotoutumistuki ja KELA rahat tuskin pitkällä tähtäimellä taloutta auttavat.

    Äänestä

    sairasta touhua tämä pakolaisten haaliminen suomeen, pitäkää suomi suomena älkääkä pilatko lastenne tulevaisuutta pakolaisilla

    Äänestä

    Ihan kiihkottomasti ajateltuna asia on juuri niin kuin Pudasjärvellä tuumitaan. Onhan se tietynlaista tekohengitystä, mutta saavatpa edes muutaman vuoden vielä käydä koulua omassa kunnassa jne. Sama juttu Lieksassa.
    Minäkin elän mieluummin tällä kylällä, jossa jokunen ihminen edes silloin tällöin liikkuu. Meillä on asuntoja yms. Parempi täällä opetella suomea kuin ruuhka Suomessa.
    Olen muuttanu mielipidettä. Minulla olisi nyt eläkkeellä aikaa opettaa keskustelukieltä. Samalla kuulisi ihan asianomaisilta itseltään heistä ja heidän elämästään. Nämä kaikkitietävät jokapalstan mamu sitä mamu tätä lobbarit kun on alakanu tympii.

    Äänestä

    • Kävisivät Heinolalaiset ja Pudasjärveläiset hakemassa nämä lieksan somalit
      niin saataisiin vihdoinkin rauha tähän kylään.
      Pudasjärveläiset kai kävikin syksyllä katsomassa näitä somppuja ja
      varmaan totesivat että :Ei kiitos,pitäkää somppunne,me otamme venäläisiä
      mamuja ne tekevät sentään töitä ruokansa eteen.
      Tietenkin on kyllä sama missä nämä tummat maleksii ja vaikka valtio
      maksaakin tuon määräajan kunnalle niin verovaroista joutuu kansalaiset heidän lekottelun maksamaan.Somalia heille paras paikka hys hys sinne ja pian.

      Äänestä

    • kyllästynyt kirjoitti:

      Kävisivät Heinolalaiset ja Pudasjärveläiset hakemassa nämä lieksan somalit
      niin saataisiin vihdoinkin rauha tähän kylään.
      Pudasjärveläiset kai kävikin syksyllä katsomassa näitä somppuja ja
      varmaan totesivat että :Ei kiitos,pitäkää somppunne,me otamme venäläisiä
      mamuja ne tekevät sentään töitä ruokansa eteen.
      Tietenkin on kyllä sama missä nämä tummat maleksii ja vaikka valtio
      maksaakin tuon määräajan kunnalle niin verovaroista joutuu kansalaiset heidän lekottelun maksamaan.Somalia heille paras paikka hys hys sinne ja pian.

      Miksi kirjoitat täyttä puppua, Pudasjärvellä oli somaleja vuosia ennen Lieksaa. He ottavat nimenomaan humanitaarista apua tarvitsevia kuten somaleja, afgaaneja, syyrialaisia jne.

      Äänestä

    Ei ihan sanatarkasti mutta suunnilleen:
    "Suomalaisen koulutus työelämään vie parikymmentä vuotta. Pakolaisella pari vuotta."
    Johanna Suurpää, silloinen vähemmistövaltuutettu tai jotain sinne päin.
    Miten näyttää Lieksassa toteutuvan?

    Äänestä

    Oliskohan lieksan mamut niin ovelia että jos pudasjärvi alkaa ottamaan mamuja ja lieksassa alkaa rahat ehtymään, niin luikahtaakohan lieksan mamuja pudasjärvelle ns.uusille päivärahoille? Saavatkohan sieltäkin 3 vuoden sopimukset kerrallaan niinkuin lieksasta!

    Äänestä

    • Miten vaan kunhan pois Lieksasta maleksimasta.

      Äänestä

    Tuo syntyvyys on niin rajua vauhtia heillä, että pelkästään puolet heistä on lapsia kohta. Ymmärtäisin jonkun sata, mutta VIISISATAA. Ajatelkaa nyt tämänkokoisessa paikassa, jossa töitä ei suurin piirtein ole kuin lieksan kaupungin väellä.

    Äänestä

    • kansa vaihdetaan mamuihin?

      Äänestä

    miksi kaikki maahanmuuttajat täytyy just keskustaan laittaa asumaan,kun asuntoja on esim. viekissäkin ,on kauppa ja pankki, linja-autolla pääsee kylänlahen opstolle ja myös lieksaan,olisi siitä hyötyä viekillekin jos järjen kassa aatellaan.....

    Äänestä

    • Seuraavat tulokkaille esim.syyreille voisi tarjota tyhjillään olevia kouluja. Kohtahan niitä tulee lisää, kun lakkautetaan.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ei hassumpaa kirjoitti:

    Hei­no­la ei ole Suo­men en­sim­mäi­nen kun­ta, jo­ka ai­koo pai­ka­ta väes­tö­ka­toa pa­ko­lai­sil­la. Poh­jois-Poh­jan­maal­la si­jait­se­va Pu­das­jär­ven kau­pun­ki toi­voo maa­han­muut­ta­jis­ta pe­las­tus­ta lu­kiol­le ja am­mat­ti­kou­lul­le.

    Kun­ta al­koi jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti haa­lia maa­han­muut­ta­jia 2010-lu­vun tait­tees­sa.

    "Uu­det asuk­kaat käyt­tä­vät sa­mo­ja pal­ve­lui­ta kuin kan­ta­väes­tö, ja kou­lu­tuk­sen tur­vaa­mi­nen on tär­keää. En näe asias­sa mi­tään on­gel­maa. Se­hän on win-win-ti­lan­ne: kaik­ki voit­ta­vat", ar­vioi Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­joh­ta­ja Kaarina Daavittila.

    Pu­das­jär­vi vas­taan­ot­taa kiin­tiö­pa­ko­lai­sia 20 jo­ka toi­nen vuo­si. Daa­vit­ti­lan mu­kaan myös muut maa­han­muut­ta­jat toi­vo­te­taan läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leek­si.

    Ti­lan­net­ta se­lit­tää Pu­das­jär­ven vä­ki­mää­rän hii­pu­mi­nen. Jou­lu­kuus­sa 2013 kau­pun­gis­sa asui 8 500 ih­mis­tä, kun vuon­na 1990 asuk­kai­ta oli yli 11 000.

    "Kun­nan vä­ki myös van­he­nee, ja toi­saal­ta meil­lä on pal­jon tyh­jiä toi­mi­ti­lo­ja", Daa­vit­ti­la ker­too.

    Hän ih­met­te­lee, mik­sei­vät muut ha­ja-asu­tus­aluei­den kun­nat ole ha­vah­tu­neet hou­kut­te­le­maan maa­han­muut­ta­jia.

    "Em­me to­ki voi päät­tää, jää­vät­kö maa­han­muut­ta­jat tän­ne asu­maan. Ovat­han nuo­ret­kin muut­ta­neet tääl­tä muual­le työn pe­räs­sä jo 50 vuot­ta. Ha­ja-alueet so­pi­vat jo­ka ta­pauk­ses­sa erin­omai­ses­ti ko­tout­ta­mi­seen."

    Pu­das­jär­vel­lä asui vuon­na 2012 Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan 113 ul­ko­maan kan­sa­lais­ta. Kau­pun­ki pyr­kii nos­ta­maan mää­rän kym­me­neen pro­sent­tiin ko­ko väes­tös­tä vuo­teen 2018 men­nes­sä, mi­kä tar­koit­tai­si yh­teen­sä 800–900:aa ul­ko­maa­lais­ta.

    Maa­han­muut­to­vi­ran­omais­ten mu­kaan ta­pauk­sia ei pi­dä mo­ra­li­soi­da. Hä­dän­alais­ten ih­mis­ten aut­ta­mi­nen on pe­rim­mäi­nen syy, mut­ta kun­tien ta­lous, väes­tö­ja­kau­ma ja muut rea­li­tee­tit vai­kut­ta­vat oleel­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­siin, sa­noo työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön maa­han­muut­to­joh­ta­ja Kristina Stenman.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu