Paljonko häviää matalampi köli esimerkiksi luovilla nousu kulman suhteen? Entäpä vauhdin suhteen.
Jos on hyvin muotoiltu bulbi matalammassa kölissä, niin luulisin että erot ovat pieniä.
Jos on hyvin muotoiltu bulbi matalammassa kölissä, niin luulisin että erot ovat pieniä.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Haluaako hyvän vai nopeen veneen.
Jos haluaa hyvän, on siinä matalampi pitkä köli.
Yhden näkemyksen asiasta saa LYS-taulukkoa tutkimalla:
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=329
Pikaisesti katsoen 20 cm syväyksen vähennys näyttäisi pudottavan veneen LYS-lukua yhdellä prosentilla
jos rikimitat ovat samat. LYS kuvaa veneen yleistä suorituskykyä, jossa kaikki tuulensuunnat ovat
edustettuna. Koska syvästä kölistä on etua vain kryssillä, lienee tuon 20 cm:n syväyseron vaikutus
kryssivauhtiin (VMG) 2-4 % luokkaa.
Tuo kuulostaisi kohtuullisen vähäiseltä merkitykseltä, ja kun en mikään kilpa purjehtija olekaan.no täytyy kuitenkin tunnustaa että aina silloin tällöin kun olen jonkun ohi päässyt
Vaikka puolta lyhyenmänkin veneen niin hyvältä se tuntuu..tuuletellakin on joskus noissa tilanteissa mieli tehnyt ;)
Kaikkihan ne ovat tuolla asenteella matkassa. Ole ylpeä itsestäsi. Olet tosi purjehtija..
Vähäiseltä tosiaan näyttää. Mitähän muiden asioiden prosentit vastaavasti näyttäisi, siis rikin säätö, purjeiden kunto, purjeiden trimmaus, purjeiden valinta, reitinvalintataktiikka...? Taitaa olla aika lailla merkityksellisempiä asioita, joihin voi kuka tahansa vaikuttaa.
Nopeus on yksi asia, joka jollekin merkitsee, toiselle ei. Se 20 cm kölissä on kyllä purjehtiessa näkyvä ero nousukulmassa. Ja näkyvä ero nousukulmassa tietää useampia vendoja ja vähemmän mahdollisuuksia valita vendan paikkoja optimaalisella tavalla. Noilla on matkapurjehtijallekin oma merkityksensä.
Kilpapurjehtijalle huonompi vmg on tietysti paha juttu, mutta tasoituskilpailussa saa vastaavan hyvityksen. Huonompi nousukulma sen sijaan voi olla taktisesti täysi katastrofi, joka pudottaa joukossa toisten alle.
Suurempi VMG kryssillä voi tulla joko suuremmasta nopeudesta samalla nousukulmalla tai paremmasta nousukulmasta.
Tuo LYS-vertailu on tehty muuten samalaisille veneille, joiden ainoa ero on syväyksessä. Normaalimpi vertaus olisi matalakölinen cruiser vs. syvempikölinen, enemmän kilpapurjehdukseennsuunniteltu vene, jolloin eroa on myös takilassa, heloituksessa jne... Usein ero syväykseeäkin on suurempi kuin tuo 20 cm, esim 160 cm vs 200 cm. Tällöin pelkästään kölistä tulee kryssillä lähes 10 % ero, takilasta yms. toinen mokoma. Tämä tuntuu ja näkyy selvästi.
Mutta matalammalla kölillä pääsee vain samaan vauhtiin huonommalla nousukulmalla, vmg:ssä häviää aina. Sama vmg paremmalla nousukulmalla on sitten taktinen etu kilpailuissa ja matkapurjehduksessa pieni mukavuustekijä. On mukavampaa mennä sinne, minne itse haluaa kuin sinne, mihin vene suostuu menemään.
Siinä vertailussa ei ole paljoakaan mieltä erilaisten veneidien välillä. Onhan sama vene paremmilla purjeilla jo selvästi nopeampi. Omenoita pitää verrata omenoihin, ei päärynöihin. Ne päärynät maksavatkin enemmän.
Totta, mutta venettä ostaessa harvemmin valinta tehdään kahden muuten identtisen veneen välillä, joiden ainoa ero on syväyksessä. Yleensä on kaksi likimain samankokoista, joista toisessa on suurempi syväys, mutta myös muita eroja.
Edelliselle kirjoittajalle tiedoksi...se kaikki vähäinen se se vasta on merkitsevää,ja yleensä kaikki vähättely on luusereitten valitusta!
Carivastaava
Ennen käytiin lauantainakin koulua, mutta nykyisin ovat jo perjantaitkin lyhyitä päiviä?
Vähäinen on merkitsevää kilpailussa, jopa 0,1 % tai 10 metriä pidemmälle tunnin purjehduksessa on ratkaisevaa, ei muuten.
Tätä keskustelua käytiin noin kuukausi siitten.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11894966#comment-64858178
Mistä ihmeestä näitä perk*eleen lys-hemmoja oikeen sikiää?
Jos ei veneilyssä ole muuta kun lys pitää vaihtaa moottoriveneilyyn, niillä pääsee lujaa.
Purjehtija on aina perillä.
Kun kysytään, mikä on ero, se ero on selitettävissä yksinkertaisimmin LYS-luvulla. Ei tarkimmin, mutta selvästi kahden luvun erona. Kun kysytään, olisiko pitänyt vastata, että olet jo perillä?
Ja jos luet ketjua, huomaat, että kyse on muustakin kuin perilletuloajasta.
Kerrotko minulle miten näen lys-luvusta kuinka suuntavakaa, turvalinen jne vene on?
Kerrotko lys-luvusta miten miellyttävästi vene kulkee aallokossa, miten helposti se kallistuu tietyn pisteen yli...
Nämä on niitä asioita joita eri kölit merkitsevät.
Lys luku on kilpailuintoisten huonon itsetunnon omaavien pellejen "pythagora".
Erisyvyiset kölit eivät noihin mainitsemiisi ominaisuuksiin vaikuta havaittavasti. Ainoa merkittävä ero on kryssiominaisuuksiin ja juuri sen LYS-luku kertoo. Oikaiseva momenttikin pidetään kölin syvyydestä riippumatta samana lisäämällä bulbin osuutta. Ja edelleen, täsmälleen sitä nopeuseroa aloittaja kysyi, ei suuntavakaudesta tai muista vastaavista. Ilmeisesti kysyjäkin tiesi, etteivät ne muutu kölin syvyyden mukana.
Mikään pythagora LYS ei ole, eikä sillä ole mitään tekemistä kilpailuinnon kanssa. LYS-luku kertoo, kuten jo todettu, veneen all-round nopeuspotentiaalin verrattuna toisiin veneisiin. Se on yksi venettä kuvaava luku siinä kuin vaikka veneen pituuskin.
Aika erikoinen tunteenpurkaus tähän ketjuun. Kysyjä oli nimenomaan kiinnostunut kryssivauhdista, ja mielestäni LYS-lukua on käytetty ihan perustellusti sen selvittämiseen. Jopa kommentilla "Yhden näkemyksen asiasta saa LYS-taulukkoa tutkimalla". Mikä on ongelmasi ?
Lys luvun vertaaminen poituuteen vastaavanarvoisina lukuina on kyllä aika potaskaa.
Kyllähän lys-luku on kehitelty juuri kilpailua varten.
Kehitelty kilpailemista varten, entä sitten? Siitä huolimatta se on yksi veneen ominaisuuksia kuvaava luku täsmälleen siinä kuin pituuskin. Kerrotko sinä puolestasi minulle, miten näet veneen mitoista sen suuntavakavuuden, turvallisuuden, oikaisevan momentin jne. Eli ovatko ne mitat jotenkin käyttökelpoisempia tietoja?
Mitoista juuri tuollaiset asiat lasketaan.
Kerropas nuo vastaavat tiedot vain lys-luvun perusteella.
Kas kun venevalmistajat eivät myy veneitään lys-luvulla, Bavaria "LYS115".
Sehän kertookin veneen ostajalle kaiken veneestä.
Useasta luvusta saa laskettua yhden luvun lisää. Vaatii vain hiukan tietämystä siitä, miten se lasketaan. Aivan kuten rikimitoista saa laskettua purjepinta-alan. Onko purjealan antaminen yhtenä lukuna sekin väärin? Pelkästä pinta-alasta et mitenkään voi laskea rikimittoja.
Miksi ihmeessä ajattelet, että LYS-luku olisi veneen ainoa merkitsevä mitta?. Mutta kun tietää myytävän tietyn pituista venettä, jonka LYS-luku kerrotaan, se tietää jo veneestä paljon enemmän.
Ja nyt jo kolmannen kerran, aloittaja kysyi kölin vaikutuksesta vauhtiin. Mitä hänelle olisi pitänyt vastata?
Syvä köli on parempi.
Syvä köli on parempi kiviä etsiessä, helpompi,osua
syvässä kölissä on vääntöä rits
Niinpä. Siis kompromissi. Alle 2m köli on ok meidän itämeren vesillä. mielestäni!
Samaa mieltä olivat myös suomalaiset ja ruotsalaiset veistämöt viime vuosiin saakka. Max 2 m:n syväys oli yleisin Itämerelle. Jokainen sentti yli kahden metrin tuottaa turhia ongelmia.
Syvä köli on hyvä tiettyyn pisteeseen asti. Esim. 35 kinttuisessa en ottaisi alle 1,80 m köliä, mutta en kyllä yli 2,00 m köliäkään.
Kysehän on taas kerran kompromissistä, ja kukin painottaa sitä omaa optimipistettään kohti.
Nyt kai rajoitit näkemyksesi eväköliseen. Oikeastaan on tarpeetonta yleistää "kompromissia", koska kölityyppejä on monia erilaisia. On perinteisiä kuten esim. tässä veneessä
http://www.nettivene.com/purjevene/puuvene/539735. Kutosissa haettiin hyviä purjehdusominaisuuksia, ei kompromissia. On veneitä, joissa paarlasti onkin rungossa ja köli on pelkkä alaslaskettava evä, eikä silti kompromissi. Tuskin Pogon kölikään on kompromissiratkaisu kuten ei jonkun Koopmnas 40:n pitkä kölikään.
Siinä ajatuksesi kompromissista osuu naulan kantaan, että sarjatuotannossa haetaan mahdollisimman hyvää kaupallisuutta ja siksi tehdään "avomeri/valtamerikelpoisia perheveneitä". Ne ovat kompromissejä lähes kaikissa ratkaisuissa, myös kölissä.
Veneessä ei ole mitään muuta kuin kokoelma kompromisseja.
Kuutosen köli on myös mittasäännön, rakennustekniikan ym. asioiden kompromissi. Pogossa ja Koopmansissa ovat kompromissit painottuneet eri käyttötarkoitusten mukaisesti.
Joo, aloittajan kysymyksessä mainittiin tuo bulbi, niin jotenkin assosioin sen eväköliin.
Pyydän anteeksi, etten kyennyt antamaan tyhjentävää vastausta kaikkiin kölityyppeihin neljällä rivillä. No, et pystynyt kyllä sinäkään sen puoleen.
Jos olisin ostamassa uutta venettä, esimerkiksi nyt vaikkapa FF 36:sta, jota on esitteen mukaan saatavissa kolmella kölillä: 1.7 m, 2.05 m ja 2.20 m, niin noista ottaisin tuon keskimmäisen omaan purjehduskäyttöön. Joku muu varmaan ottaisi jonkun muun, jostain muusta syystä. Tätä vain tarkoitin...
Pogo 40 ja 30 kiinnostavat. Mikä niiden köleissä on "kompromissi". Luulin, että ne on suunniteltu ja rakennettu nopeiksi avomeriveneiksi. Eikö Pogo 40 ole ajateltu erityisesti open 40-luokan valtamerikisaan, vaikka siitä on olemassa "cruising"-versio?
Aloittaja tosiaan mainitsi bulbin vähän kuin olettaen sen parantavan ominaisuuksia. Itse asiassa bulbin on todettu monta kertaa olevan pelkkä haitta. Mutta välttämätön haitta, jotta oikaiseva momentti saavutettaisiin, muutoin vain vastusta lisäävä.
En tarkoittanut mollata, vaan panna ajattelemaan köliratkaisuja muuhunkin kuin bulbeihin ja eväkölin syvyyteen.
Oli hyvä, että otit esille yhden veneen monta kölivaihtoehtoa. Siinäkään tapauksessa ei ollut vain yksi kompromissiratkaisu, johon jokaisen on tyytyminen. Saaristopurjehtija ei ehkä valitse syvintä kölioptiota eikä avomeripurjehtija matalinta.
Oisko se kompromissi tuossa saaristopurjehduksen puolella?
Tässä vielä linkki Pogon kölisivuille. Minun mielestäni ei ole kysymys yhdestä kompromissikölistä, joka sopii jokaisen ostajan tarkoituksiin.
http://www.pogostructures.com/en/structures/the-early-designs/pogo-40/
Onko muuten kanting-köli kompromissi jostain ja miksi?
Tarkoitin kompromissillä sitä, että venettä hankkiessa joutuu kukin itse tekemään valinnan sen suhteen, mitä ominaisuutta haluaa veneestä eniten. Jos veneen valmistaja tarjoaa useaa vaihtoehtoa, on ainakin teoriassa kompromissin teko minun käsissäni. Jos valmistajalla on yksi "one size fits all" köliratkaisu, niin sen venetyypin osalta minulla on ainoastaan veto-oikeus.
Edelleen, kaikki veneet ovat täynnä kompromissiratkaisuja, aina.
Kutosen kölin syväys tulee hyvin vahvasti metrisäännöstä, jonka kautta syntyi myös siipiköli 12 MR AC-veneisiin. Tuolla haettin nimenomaan parannusta suorituskykyyn syvyyttä lisäämättä, koska syväyksestä sääntö "rankaisee" liikaa. Modernit kutoset ovatkin sitten eväkölisiä, mutta edelleen varsin matalia syväykseltään.
Sitä tarkoitin. Jos vaikka mittasääntö rajoittaa kölin syvyyden vapaata suunnittelua, tehdään purjehdusominaisuuksien kannalta mahdollisimman tehokas köli mittasäännön puitteissa eikä kompromissia nopeuden ja mittasäännön väliltä. Americas Cupissa oli omat sääntönsä ja näimme veneet, jotka eivät myöskään olleet kompromisseja nopeuden ja sääntöjen välillä.
Kompromissi sanana on peräisin compromission-termistä. Selitys löytynee netistä.
Kun tuota 7 sillan saaristoa katsoo merikartasta niin samalta näyttää kuin täällä meillä 50 mailia etelämpänä. 1,5 metrin syväyksellä paljon mukavampi mennä kuin 2 metrin.
Juu, näin on meillä.:( väylillä on pysyttävä, ja niiden ulko puolelle kun menee niin turva syvyyttä oltava.
Omista tarpeista se lähtee. Minulle retkeily ja luonnonsatamat ovat olleet tärkeämpiä kuin nousukulma. En siis kisaa. 1,5m syväyksellä saattaa vielä näkösyvyys riittää poukamia tutkiessa... 2m alkaa olla rajoilla. samoin 1,2m veneilyreitit sallii useimmiten puolitoistametriä -syväyksen... 2m jo kolisee herkemmin. Eli käyttötarkoituksen mukaan.
Matkaveneissä matala ja pitkä köli on ainoa rationaalinen vaihtoehto. Se tarjoaa sekä kestävyttä törmäyksissä että pääsyn matalaan, mistä on mm. Karibialla suuri etu. Miksi ottaa pitkä ja syvä köli, jonka silmiin osumaton kontti tai valas vie mennessään?
Jokainen pääasiassa pitkiä matkoja varten veneen hankkiva myös ostaa ketsin. Ison pudottamalla voi nopeasti palauttaa veneen kunnolliseen hallintaan. Suurin syy ketsien vähyyteen lieneekin rahan puute. Ne kun tuppaavat olemaan suuria ja kalliita.