Miten paljon matalampi köli heikentää luoviominaisuuksia? Erityisesti mielessä First 36.7, josta aina silloin tällöin löytyy 180 syväyksellä olevia malleja. Pointtina erityisesti järkevä pääsy luonnonsatamiin, kun tuo kyseisen purtilon normaali 220 syväys alkaa kyllä vaikuttamaan saaristomerellä satamavalintoihin.
Mitähän muita järkevän hintaisia, hyvin purjehtivia vaihtoehtoja olisi viiden hengen perheelle?
Matalampi köli?
3+14
36
1625
Vastaukset
- Joakim_
Matalampi köli vaikuttaa monella eri tavalla. Yleensä matala köli on myös painavampi, märkäpinta-alaa on enemmän ja bulbi isompi eli enemmän vastusta aiheuttava. Näistä tulee pieni nopeusero kaikille tuulensuunnille, mutta luovilla itse syväys on hyvin ratkaiseva eli silloin ero on suurimmillaan. Nopeusero luovilla on muutama prosentti.
Mitä tarkoitat "viiden hengen perheelle"? Firstissähän on kaksi takakajuuttaa? Onko se vaatimus vai kelpaako myös yhden takakajuutan veneet? Takakajuuttojen määrä on selkeästi kompromissi tuossa kokoluokassa makuu- ja säilytystilojen sekä vessan välillä.
Samassa hintaluokassa hyvin purjehtivia ovat esimerkiksi Dufour 34 (löytyy myös kahdella takakajuutalla), Bavaria 35 Match, Bavaria 38 Match (löytyy myös kahdella takakajuutalla) ja X-332. Noista vain 38 Matchissä on vakiona yli 2 m köli ja X-332:ssa jopa vain 1,8 m. Silti kaikki purjehtivat oikein hyvin.- Bossu
Itse kannatin ennen kahta takakajuuttaa, mutta kun sain hankittua sen kokoluokan veneen, johon sellaiset olisivat jollain lailla mahtuneet, valitsinkin yhden takakajuutan veneen. Alle 40-jalkaisissa ne takakajuutat ovat aika ahtaita, sellaisia puolentoista hengen hyttejä. Perheen kesken ei tarvita kuin tila naispuolisille ja tila miespuolisille miehistönjäsenille, ja kaikilla on enemmän tilaa, kun hytit ei ole liian ahtaita koppeja.
Aloittajalla suosittelisin jotain nostokölistä, jossa köli voi vielä olla normaalipainoinen, niin saa molemmat ominaisuudet. Tandem-kölisiä veneitä on kanssa jonkin verran tehty, vaikka nyt ei taideta tuoda niitä Suomeen ollenkaan. - köli on matala
Entäs jos vertaat hieman matalampaan vaihtoehtoon, kuten esim tähän:
http://venenetti.fi/jutut/oceanis-37-jokamiehen-matkapursi
Tekniset tiedot:
Pituus 11,13 m
Vesilinja 10,40 m
Leveys 3,92 m
Syväys 1,40 m
Uppouma 6 515 kg
Painolasti 1 929 kg
Isopurje 34,8 m²
Fokka 33,0 m²
Genaakkeri 85,0 m²
Maston korkeus 16,7 m
Ja löytyyhän niitä vieläkin matalampia kölejä.
1.8m köli 10 metrin veneessä ei oikeasti ole vielä mikään matala köli.
1.4m köli 11 metrin veneessä on jo eväköliksi matala, pitkinä köleinä tai tandemköleinä löytyy kyllä vielä matalampiakin. Sitten tippuu VMG luovilla jo yli 10% vastaavaan syväköliseen verrattuna, kevyellä kelillä enemmänkin, jos matala köli on lisäksi olennaisesti painavampi, ja kovemmalla kelillä jos ei ole. - Joakim_
köli on matala kirjoitti:
Entäs jos vertaat hieman matalampaan vaihtoehtoon, kuten esim tähän:
http://venenetti.fi/jutut/oceanis-37-jokamiehen-matkapursi
Tekniset tiedot:
Pituus 11,13 m
Vesilinja 10,40 m
Leveys 3,92 m
Syväys 1,40 m
Uppouma 6 515 kg
Painolasti 1 929 kg
Isopurje 34,8 m²
Fokka 33,0 m²
Genaakkeri 85,0 m²
Maston korkeus 16,7 m
Ja löytyyhän niitä vieläkin matalampia kölejä.
1.8m köli 10 metrin veneessä ei oikeasti ole vielä mikään matala köli.
1.4m köli 11 metrin veneessä on jo eväköliksi matala, pitkinä köleinä tai tandemköleinä löytyy kyllä vielä matalampiakin. Sitten tippuu VMG luovilla jo yli 10% vastaavaan syväköliseen verrattuna, kevyellä kelillä enemmänkin, jos matala köli on lisäksi olennaisesti painavampi, ja kovemmalla kelillä jos ei ole.Tässä on suunnittelijan laskelmat noille vaihtoehdoille (sivun alareunassa): http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/oceanis37/oceanis37_ang.htm
Kyllähän tuossa on jo 5-10% vauhtieroa luovilla 1,4 ja 1,9 m kölien välillä eikä 1,9 m vielä ole syvä yli 11 m veneessä.
5-10% tietysti ei kuullosta paljolta, mutta se tarkoittaa, että noin matalakölinen 37 jalkainen luovii samaa vauhtia kuin normaalikölinen 30-33 jalkainen.
- 23+3
Em listaan voisi lisätä Jeanneu One Desing 35:n, syväys 195cm. L kölillä pääsee samoihin paikkoihin kuin 22 jalkaisella.
- Alkuperäinen kyselij
Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. Joissakin veneissä on viritetty toiseen peräkajuuttaan ikäänkuin meripunkka hyllylle lisävuoteeksi - olisikohan sellainen konstruktio järkevästi viritettävissä noihin yhden peräkajuutan veneisiin, vai suosiolla vaan yksi nukkuja salongin sohvalle?
Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä. Nykyveneessä tietty loiva keula, jonka saa lähellekin matalaa kalliota, nuo tuoreemmat konstruktiot taitaa vaatia ankannokkaa ja/tai portaita? - 345345
Alkuperäinen kyselij kirjoitti:
Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. Joissakin veneissä on viritetty toiseen peräkajuuttaan ikäänkuin meripunkka hyllylle lisävuoteeksi - olisikohan sellainen konstruktio järkevästi viritettävissä noihin yhden peräkajuutan veneisiin, vai suosiolla vaan yksi nukkuja salongin sohvalle?
Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä. Nykyveneessä tietty loiva keula, jonka saa lähellekin matalaa kalliota, nuo tuoreemmat konstruktiot taitaa vaatia ankannokkaa ja/tai portaita?"Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. "
Parilla satkulla rakentaa JOD 35:een keulapunkan. Istumalatikon alla on punkat kuudelle aikuiselle ,eli mahtuu pari lasten kaveriakin nukkumaan.
"Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä."
35ft paatin kansi on niin korkealla että kannattaa laittaa keulataso ja tikkaat, jotta lapsilla ja vanhemmanpuoleisella naisväellä olisi helppo kulkea loivaan kalliorantaan. - Joakim_
Alkuperäinen kyselij kirjoitti:
Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. Joissakin veneissä on viritetty toiseen peräkajuuttaan ikäänkuin meripunkka hyllylle lisävuoteeksi - olisikohan sellainen konstruktio järkevästi viritettävissä noihin yhden peräkajuutan veneisiin, vai suosiolla vaan yksi nukkuja salongin sohvalle?
Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä. Nykyveneessä tietty loiva keula, jonka saa lähellekin matalaa kalliota, nuo tuoreemmat konstruktiot taitaa vaatia ankannokkaa ja/tai portaita?Riippuu tietysti myös lasten iästä, pituuksista ja sukupuolista miten heitä voi sijoittaa yhteen hyttiiin. Esimerkiksi tuossa Bavaria 35 Matchissä on varsin tilava takahytti. Sinne mahtuisi kolme rinnakkain, jos voivat olla samassa sängyssä eivätkä ole erityisen isoja. Kai sinne saisi viritettyä putkipunkankin? Meillä on siellä kaksi verkkokankaasta tehtyä meripunkkaa, joissa pidemmillä reissuilla on lähinnä tavaraa. Noita nukkumiseen käyttäen mahtuisi tuonne jopa neljä. Vaihtoehtoisesti tuolla voisi nukkua myös poikittain, sillä leveyttä on 170-125 cm.
Kalliorantaan kiinnittymisessä on kaksi huomioitavaa seikkaa: keulan kolhiminen ja korkea varalaita. Tuon kokoluokan veneissä keulan varalaita on nykyään 120-140 cm eli varsin korkea, jos matalalle kalliolle pitää päästä. Tarvitaan siis portaat ja mielellään myös jonkinlainen jatke keulaan. Omassa veneessä on helposti irroitettava keula-astinlauta/tikas, jolla on aika helppo päästä kalliorantaan. Tikkaassa on vain yksi askelma, jota voi jatkaa fendaritikkaalla. - 316-136
345345 kirjoitti:
"Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. "
Parilla satkulla rakentaa JOD 35:een keulapunkan. Istumalatikon alla on punkat kuudelle aikuiselle ,eli mahtuu pari lasten kaveriakin nukkumaan.
"Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä."
35ft paatin kansi on niin korkealla että kannattaa laittaa keulataso ja tikkaat, jotta lapsilla ja vanhemmanpuoleisella naisväellä olisi helppo kulkea loivaan kalliorantaan.Hm, JOD35 taas! On se kumma että se baatti käy kaikkiin tilanteisiin. " siihen saa keulabunkan parilla satasella". Ai ketsi, "no siihen saa muutamalla kympillä lisämaston". Hyvin purjehtiva trimaraani? "Pari lisärunkoa on helppo kiinnittää JOD35:een, olisko pari tonnia?"jne, aina se vaan muotoutuu ja muuntuu....
- Vitsi?
345345 kirjoitti:
"Tavoite olisi tietty, ettei kenenkään tarvitsisi nukkua salongin sohvilla. Elikkä enempi kyse on siitä, miten sopu säilyy jälkikasvun kesken.. "
Parilla satkulla rakentaa JOD 35:een keulapunkan. Istumalatikon alla on punkat kuudelle aikuiselle ,eli mahtuu pari lasten kaveriakin nukkumaan.
"Mites muuten kokemukset kertoo noista keulan muodoista ajatellen kalliorantoihin kiinnittymistä."
35ft paatin kansi on niin korkealla että kannattaa laittaa keulataso ja tikkaat, jotta lapsilla ja vanhemmanpuoleisella naisväellä olisi helppo kulkea loivaan kalliorantaan.Tämän on oltava vitsi.
- sairastamenoa
316-136 kirjoitti:
Hm, JOD35 taas! On se kumma että se baatti käy kaikkiin tilanteisiin. " siihen saa keulabunkan parilla satasella". Ai ketsi, "no siihen saa muutamalla kympillä lisämaston". Hyvin purjehtiva trimaraani? "Pari lisärunkoa on helppo kiinnittää JOD35:een, olisko pari tonnia?"jne, aina se vaan muotoutuu ja muuntuu....
Miksette hyökkää Joakimin kimppuun joka on virittänyt merpipunkat peräkajuuttaan?
- vastaus123
sairastamenoa kirjoitti:
Miksette hyökkää Joakimin kimppuun joka on virittänyt merpipunkat peräkajuuttaan?
JOD35 on selvästi kevyempi kuin Bavaria Match 35 ja Bavariathan miellyyttää uppotukkiveneilijöitä.
- First
Miten toimivat 'reilusti' matalammat kölit? Esim. First 30 150cm kölillä (taisi olla Vene-lehden testissä vaikkei kölin syvyyttä mainittukaan) Ja asia kiinnostaa ihan arkiveneilijänä, ei kilpailuihin. Huomaako eron (150 cm -190 cm) luoviessa?Arvauksia esim. 7 m/s tuulessa nopeuserosta 45 asteen luovissa?
Muutoin, Segling-lehdessä oli takavuosina juttu jossa kerrottiin että valtaosa vakavista onnettomuuksista purjehduksessa syntyy keulalta rantaan hypätessä. Apuvälineet ja varovaisuus ovat paikallaan.- ks orc mittakirjat
"Arvauksia esim. 7 m/s tuulessa nopeuserosta 45 asteen luovissa? "
twa 7m/s tuulessa on kryssillä 39 astetta kunnon kölillä varustetuissa paateissa, joten siltä pohjalta. - gh34
Joakim jo totesikin, että "Nopeusero luovilla on muutama prosentti."
Omassa purjehduselämässäni (eli kun purjehditaan niin paljon kuin ikinä pystytään muttei koskaan kilpaa) muutamilla prosenteilla ei ole merkitystä, ei viitsi ollenkaan stressata sellaisista. Olisin valmis paljon isommankin prosentin luovuttamiseen, jos tilalle saa matalan syväyksen. Ymmärrän kuitenkin niitä, joilla kaikki mahdolliset trimmi- ja pohjankunnostusasiat ovat parhaimmalla mahdollisella tolalla ja sijoitus kisoissa kiinnostaa, niin syväyksen lisäys alkaa ratkaisemaan.
Onhan noita matalempia ja nostokölisiä muuten paljon myös isojen merien vuorovesialueilla käytössä.
Rantautumisessa alaviistoon sojottavat keulaportaat ovat todella hyvät, mielellään jo ennen rantautumista paikalleen laitettuina. Ei tarvitse hypätä, riittää että astuu alas. - 232+33
gh34 kirjoitti:
Joakim jo totesikin, että "Nopeusero luovilla on muutama prosentti."
Omassa purjehduselämässäni (eli kun purjehditaan niin paljon kuin ikinä pystytään muttei koskaan kilpaa) muutamilla prosenteilla ei ole merkitystä, ei viitsi ollenkaan stressata sellaisista. Olisin valmis paljon isommankin prosentin luovuttamiseen, jos tilalle saa matalan syväyksen. Ymmärrän kuitenkin niitä, joilla kaikki mahdolliset trimmi- ja pohjankunnostusasiat ovat parhaimmalla mahdollisella tolalla ja sijoitus kisoissa kiinnostaa, niin syväyksen lisäys alkaa ratkaisemaan.
Onhan noita matalempia ja nostokölisiä muuten paljon myös isojen merien vuorovesialueilla käytössä.
Rantautumisessa alaviistoon sojottavat keulaportaat ovat todella hyvät, mielellään jo ennen rantautumista paikalleen laitettuina. Ei tarvitse hypätä, riittää että astuu alas."Omassa purjehduselämässäni (eli kun purjehditaan niin paljon kuin ikinä pystytään muttei koskaan kilpaa) muutamilla prosenteilla ei ole merkitystä, ei viitsi ollenkaan stressata sellaisista."
Saaristossa kryssiessä muutaman asteen pienempi luovikulma on eduksi, tulee vähemmän käännöksiä ja purjehdus on helpompaa. Huvittavaa katseltavaa onkin jos jokin tällainen kryssii 12 m/s tuulessa kapeaa saaristoväylää.
http://www.fortuna-yachting.com/boats/images/sailing-boat/3-cabins/oceanis331-1.jpg - toisille merkitsevät
232+33 kirjoitti:
"Omassa purjehduselämässäni (eli kun purjehditaan niin paljon kuin ikinä pystytään muttei koskaan kilpaa) muutamilla prosenteilla ei ole merkitystä, ei viitsi ollenkaan stressata sellaisista."
Saaristossa kryssiessä muutaman asteen pienempi luovikulma on eduksi, tulee vähemmän käännöksiä ja purjehdus on helpompaa. Huvittavaa katseltavaa onkin jos jokin tällainen kryssii 12 m/s tuulessa kapeaa saaristoväylää.
http://www.fortuna-yachting.com/boats/images/sailing-boat/3-cabins/oceanis331-1.jpgTulee mieleen yksi Hangon läntisen ylitys omaa vähän isomman pitkäkölisen kanssa. Kohtalaisessa sivutuulessa tultiin selän yli täsmälleen samaa vauhtia, mutta Hiittisten ränniin ja kryssille kääntyessä lähdettiin aivan eri suuntiin ja pitkäkölinen jäi hetkessä kauas taakse.
Mutta mutta... Minulla oli tietenkin hauskaa jättää isompani seisomaan, mutta en usko, että siinä toisessa veneessä olisi ollut yhtään vähemmän hauskaa. Todella mukavan näköisesti hekin etenivät, vain hiukan hitaammin ja varmaankin toisenlaisia asioita merkille pannen. Kukin tyylillään ja jokaisen tyyli on hänelle oikea. Minulle ne prosentit merkitsevät, mikä ei tarkoita sitä, että merkitsivät kaikille. - valinnan vapaus
toisille merkitsevät kirjoitti:
Tulee mieleen yksi Hangon läntisen ylitys omaa vähän isomman pitkäkölisen kanssa. Kohtalaisessa sivutuulessa tultiin selän yli täsmälleen samaa vauhtia, mutta Hiittisten ränniin ja kryssille kääntyessä lähdettiin aivan eri suuntiin ja pitkäkölinen jäi hetkessä kauas taakse.
Mutta mutta... Minulla oli tietenkin hauskaa jättää isompani seisomaan, mutta en usko, että siinä toisessa veneessä olisi ollut yhtään vähemmän hauskaa. Todella mukavan näköisesti hekin etenivät, vain hiukan hitaammin ja varmaankin toisenlaisia asioita merkille pannen. Kukin tyylillään ja jokaisen tyyli on hänelle oikea. Minulle ne prosentit merkitsevät, mikä ei tarkoita sitä, että merkitsivät kaikille.En tiedä kerroitko nyt minun pitkäkölisestäni (siitä, jossa on tuuliperäsin). Mukava kuitenkin, että sait muistorikkaita "kiksejä" saaristokryssillä ohittaessasi.
Kilpapurjehdusurani jälkeen arvomaailmani on vähitellen muuttunut, samoin veneen mallit purjehdusreviirin laajenemisen myötä. Saaristoon on yhä kiva poiketa, vaikka LYS-lukua ei ole eikä luovikulmakaan ole hääppöinen. Moikkaan ohittelijoitani hyväntahtoisesti… Niitä riittää vaikkapa Hangon läntisellä ja muualla lähisaaristossa.
Kukin nauttii tavallaan ja moni valitsee veneen pelkästään oman käyttötarkoituksensa, budjettinsa ja kokemustensa mukaan - laituriparlamentteja ja foorumeita kuulematta.
Joku pitää matalaa köliä hyvänä, joku syvää parempana, jollakin on syynsä pitkäkölisen valintaan. Mikä on se vene, joka olisi joka suhteessa paras - niin saaristossa luoviessa, valtameriä ylittäessä, tropiikin atolleilla, arktisilla reissuilla, tällä foorumilla, HTR:ssa, Gotland Runtissa, perhe- tai yksinpurjehduksessa kuin hintavertailussakin? Ei sellaista ole! - huonoreferenssi
toisille merkitsevät kirjoitti:
Tulee mieleen yksi Hangon läntisen ylitys omaa vähän isomman pitkäkölisen kanssa. Kohtalaisessa sivutuulessa tultiin selän yli täsmälleen samaa vauhtia, mutta Hiittisten ränniin ja kryssille kääntyessä lähdettiin aivan eri suuntiin ja pitkäkölinen jäi hetkessä kauas taakse.
Mutta mutta... Minulla oli tietenkin hauskaa jättää isompani seisomaan, mutta en usko, että siinä toisessa veneessä olisi ollut yhtään vähemmän hauskaa. Todella mukavan näköisesti hekin etenivät, vain hiukan hitaammin ja varmaankin toisenlaisia asioita merkille pannen. Kukin tyylillään ja jokaisen tyyli on hänelle oikea. Minulle ne prosentit merkitsevät, mikä ei tarkoita sitä, että merkitsivät kaikille."suuntiin ja pitkäkölinen jäi hetkessä kauas taakse."
Kölin pitää olla syvä, jotta luovikuma olisi hyvä, pituus ei auta niin hyvin. - 14324
valinnan vapaus kirjoitti:
En tiedä kerroitko nyt minun pitkäkölisestäni (siitä, jossa on tuuliperäsin). Mukava kuitenkin, että sait muistorikkaita "kiksejä" saaristokryssillä ohittaessasi.
Kilpapurjehdusurani jälkeen arvomaailmani on vähitellen muuttunut, samoin veneen mallit purjehdusreviirin laajenemisen myötä. Saaristoon on yhä kiva poiketa, vaikka LYS-lukua ei ole eikä luovikulmakaan ole hääppöinen. Moikkaan ohittelijoitani hyväntahtoisesti… Niitä riittää vaikkapa Hangon läntisellä ja muualla lähisaaristossa.
Kukin nauttii tavallaan ja moni valitsee veneen pelkästään oman käyttötarkoituksensa, budjettinsa ja kokemustensa mukaan - laituriparlamentteja ja foorumeita kuulematta.
Joku pitää matalaa köliä hyvänä, joku syvää parempana, jollakin on syynsä pitkäkölisen valintaan. Mikä on se vene, joka olisi joka suhteessa paras - niin saaristossa luoviessa, valtameriä ylittäessä, tropiikin atolleilla, arktisilla reissuilla, tällä foorumilla, HTR:ssa, Gotland Runtissa, perhe- tai yksinpurjehduksessa kuin hintavertailussakin? Ei sellaista ole!"Ei sellaista ole! "
Arktisissa olosuhteissa ei ole kiva purjehtia köliveneillä, muuten esim Chantier naval structures tuotteet sopivat kaikkeen.
http://www.pogostructures.com/en/ - huonoko ?
huonoreferenssi kirjoitti:
"suuntiin ja pitkäkölinen jäi hetkessä kauas taakse."
Kölin pitää olla syvä, jotta luovikuma olisi hyvä, pituus ei auta niin hyvin.Eipä tietenkään, syvä köli on eri asia kuin pitkä köli. Taisit ymmärtää referenssin väärin!
Pitkäkölisen veneen ohittaja halusi kai tuoda esiin sen, että hänen oma eväkölinen veneensä oli Hangon läntisellä kryssiessä nopeampi.
Lisätäänpä tähän sekin näkökohta, että pelkkä kölin pituuskaan ei ratkaise luovikulmaa ja vauhtia eikä sitä, minkä tyyppinen vene ehtii nopeammin Hangon läntiseltä Kasnäsiin - vrt. esim. 8mR-klassikon luovikulma venevauhti tai purjetrimmin ja osaamisen merkitys. - toisille merkitsevät
huonoko ? kirjoitti:
Eipä tietenkään, syvä köli on eri asia kuin pitkä köli. Taisit ymmärtää referenssin väärin!
Pitkäkölisen veneen ohittaja halusi kai tuoda esiin sen, että hänen oma eväkölinen veneensä oli Hangon läntisellä kryssiessä nopeampi.
Lisätäänpä tähän sekin näkökohta, että pelkkä kölin pituuskaan ei ratkaise luovikulmaa ja vauhtia eikä sitä, minkä tyyppinen vene ehtii nopeammin Hangon läntiseltä Kasnäsiin - vrt. esim. 8mR-klassikon luovikulma venevauhti tai purjetrimmin ja osaamisen merkitys.Pitkäkölisen ohittaja halusi tuoda esiin, että yksi tykkää syvän kölin tuomista prosenteista, toiselle ne eivät ole tärkeitä. Eikä omastaan pitäminen ole keneltäkään muulta pois. Niillä pikäkölisen purjehtijoilla ei takuulla ollut yhtään vähemmän hauskaa, vaikka eivät kryssillä minulle pärjänneetkään. Tarkemmin ottaen tiedän sen, koska olen heihin myöhemmin tutustunut ja itselläkin nykyään osittain omistettu pitkäkölinen, jolla purjehdus on pelkkää juhlaa.
- 17+3
Elan 37:ssä on kolme kölivaihtoehtoa. Syvyydet ovat 2,30 m, 2,05 m ja 1,85 m. Lyijykölien painot ovat vastaavasti 2190 kg, 2290 kg ja 2400 kg. Venettä on valmistettu myös rautakölillä 1,85 m:n syväyksellä. Veneiden lys-luvut ovat 1.29, 1.28 ja ?. Syvempien kohdalla nopeusero lys-luvun mukaan on vain n. 0,8%. Itselläni on tuo vene 1,85 m:n syväyksellä lyijyköliversiona. En kilpaile, joten veneen vauhtia on tullut vertailtua ainoastaan matkapurjehduksella. Minusta vene kulkee melko sutjakkaasti ja varsinkin kovemman tuulen kryssinopeus on erinomainen. Mm. FG 36 on tällöin selvästi hitaampi. Eniten matalasta syväyksestä on hyötyä vierassatamissa. Suojaisia paikkoja on paljon enemmän tarjolla.
- Swedish Match
Joakimin kommentit monessa keskustelussa ovat ko keskustelujen kärkipäästä mutta lopeta pls tuo Bava Matchien mainostaminen!
- 8+2+
Swedish Match kirjoitti:
Joakimin kommentit monessa keskustelussa ovat ko keskustelujen kärkipäästä mutta lopeta pls tuo Bava Matchien mainostaminen!
Miksi pitäisi lopettaa? Ai siksikö, ettei niitä ole paljon tarjolla?
- j:n oma paatti
Swedish Match kirjoitti:
Joakimin kommentit monessa keskustelussa ovat ko keskustelujen kärkipäästä mutta lopeta pls tuo Bava Matchien mainostaminen!
On kai ymmärretävä, että jokainen mielellään mainitsee sen venetyypin, jolla itse purjehtii kisoissa.
- mikä?
Swedish Match kirjoitti:
Joakimin kommentit monessa keskustelussa ovat ko keskustelujen kärkipäästä mutta lopeta pls tuo Bava Matchien mainostaminen!
Mikä mainostus? Oman veneen ominaisuudet vain tuntee tietysti parhaiten ja osaa antaa siitä täsmällisimmät tiedot.
- 37+65,3
Itseäni myös kiinnostaa tuo Elan 37 1,85m kölillä. Mikälainen vene on muuten purjehtia, onnistuuko myös yksinpurjehdus?Tuulensieto? Entä sisätilojen toimivuus,viihtyisyys, rakenteen tukevuus jne? Kaikki informaatio on tervetullutta!
- Elania
37+65,3 kirjoitti:
Itseäni myös kiinnostaa tuo Elan 37 1,85m kölillä. Mikälainen vene on muuten purjehtia, onnistuuko myös yksinpurjehdus?Tuulensieto? Entä sisätilojen toimivuus,viihtyisyys, rakenteen tukevuus jne? Kaikki informaatio on tervetullutta!
Itsellä hieman kokemusta tuosta 2,05 kölillisestä versiosta, joka lienee yleisin. Purjehtii ihan hyvin, tyypillinen 2000-luvun alun C/R-vene. Sisätilojen leiska poikkeaa tavallisista kun karttapöytä ja pentteri on tungettu peräkkäin samalle puolelle venettä. Tuloksena ahdas karttapöytä, keulakajuutta, joka kelpaa vain pikkulapsille tai varastoksi, ja ahtaat peräkajuutat. Salonki myös aika pimeä.
- 17+3
37+65,3 kirjoitti:
Itseäni myös kiinnostaa tuo Elan 37 1,85m kölillä. Mikälainen vene on muuten purjehtia, onnistuuko myös yksinpurjehdus?Tuulensieto? Entä sisätilojen toimivuus,viihtyisyys, rakenteen tukevuus jne? Kaikki informaatio on tervetullutta!
Vene-lehdessä 2005/1-2 on testissä Elan 37, Finngulf 37 ja X 37. Elanin syväys tässä vertailussa on 1,85 m ja köli on valurautaa. Purjevarustus oli veneissä hyvin erilainen. Maalintulojärjestys useissa purjehduksissa oli X, Elan ja viimeisenä Finngulf. Johtopäätöksessä todettiin, että samanlaisilla purjeilla varustettuna ilmeisesti Elan ja Fingulf olisivat yhtä nopeita ja X ehkä hieman nopeampi, eli purjehdusominaisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Veneitä verrattiin myös Suomen nopeimpaan Swan 37 Tarantella II:een. Kevyessä tuulessa Swan oli selvästi hitain vaikka se oli huippukilpailukunnossa. Lyijykölillä Elan olisi ollut hieman nopeampi, sillä lyijyn tiheyden takia märkäpinta saadaan pienemmäksi.
Elan on tukevasti rakennettu. Runko tehdään tyhjiölaminoimalla ja on umpilaminaattia. Pohjapalkisto on korkea ja liimaamisen lisäksi se on laminoitu kauttaaltaan runkoon. Elan painoi Vene-lehden punnituksessa yli 7000 kg. Vene oli raskain noista kolmesta. Hyvin kevyessä tuulessa vene on hiukan hidas ilman spinnua tai genaakkeria. Tuulta vene sietää hyvin. Veneen kallistus kannattaa pitää n. 18 asteessa, eli purjehditaan melko pystyssä. Vajaalla miehistöllä purjeita pienennetään yli 7 m/s tuulessa. Vene luovii hyvin kovassakin tuulessa ja istuinkaukaloon ei tule helposti edes roiskevettä.
Yksinpurjehdus vaatii automaattiohjauksen. Jos veneessä ei ole automaattiohjausta, kannatta siihen hankkia systeemiohjaus. Automaatin kytkentä onnistuu tällöin pelkällä napin painalluksella. Keulapurjeen vinssit voi siirtää taemmas, jolloin niihin ylettyy myös ratin takaa. Minulla on ylimääräiset vinssin takana. Sain Elan-veistämöltä vinssien kiinnityspalat kaltevalle pinnalle.
Elanin keulahytin kaapisto on uudemmissa veneissä siirretty jalkopäähän, jolloin keulahyttiin mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Takahytit ovat aika kapeat. Styrpuurin puolelle mahtuu yksi aikuinen ruhtinaallisesti tai pari pientä lasta. Paapuurin puolelle mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Veneeseen saa tarvittaessa kätevästi todella suuren yli 2,5 m leveän vuoteen ottamalla takahyttien väliseinän pois. Siinä on vanhalle pariskunnalle todellista veneilyluksusta ollessaan kahdestaan liikkeellä.
Sisustusvaihtoehtoja on ollut useita, toiset tummemmalla puulla ja viimeisimmät aivan vaalealla puulla. Sisustus on siis puuta, ei laminaattia. Minulla on siitä välistä, ja omasta mielestäni veneeni on ennemminkin valoisa kuin tumma. Keittiössä on hyvä työskennellä ja siinä pysyy tukevasti myös merenkäynnissä. Karttapöytä toimii tässä oivallisena lisäpöytänä.
Karttatyöskentelyyn pöytä on turhan vaatimaton, mutta plotteriaikakautena en ole kokenut koko pöytää enää tarpeelliseksi. Seuraavan päivän suunnittelu onnistuu salongin puolella paljon mukavammin.
Vene on ulkoa matalahko. Tämä helpottaa rantautumista monella tavalla. Tuulipintaa on vähemmän, poiju on helpompi pyydystää ja keulaportaat ovat lyhyet. - Elania
17+3 kirjoitti:
Vene-lehdessä 2005/1-2 on testissä Elan 37, Finngulf 37 ja X 37. Elanin syväys tässä vertailussa on 1,85 m ja köli on valurautaa. Purjevarustus oli veneissä hyvin erilainen. Maalintulojärjestys useissa purjehduksissa oli X, Elan ja viimeisenä Finngulf. Johtopäätöksessä todettiin, että samanlaisilla purjeilla varustettuna ilmeisesti Elan ja Fingulf olisivat yhtä nopeita ja X ehkä hieman nopeampi, eli purjehdusominaisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Veneitä verrattiin myös Suomen nopeimpaan Swan 37 Tarantella II:een. Kevyessä tuulessa Swan oli selvästi hitain vaikka se oli huippukilpailukunnossa. Lyijykölillä Elan olisi ollut hieman nopeampi, sillä lyijyn tiheyden takia märkäpinta saadaan pienemmäksi.
Elan on tukevasti rakennettu. Runko tehdään tyhjiölaminoimalla ja on umpilaminaattia. Pohjapalkisto on korkea ja liimaamisen lisäksi se on laminoitu kauttaaltaan runkoon. Elan painoi Vene-lehden punnituksessa yli 7000 kg. Vene oli raskain noista kolmesta. Hyvin kevyessä tuulessa vene on hiukan hidas ilman spinnua tai genaakkeria. Tuulta vene sietää hyvin. Veneen kallistus kannattaa pitää n. 18 asteessa, eli purjehditaan melko pystyssä. Vajaalla miehistöllä purjeita pienennetään yli 7 m/s tuulessa. Vene luovii hyvin kovassakin tuulessa ja istuinkaukaloon ei tule helposti edes roiskevettä.
Yksinpurjehdus vaatii automaattiohjauksen. Jos veneessä ei ole automaattiohjausta, kannatta siihen hankkia systeemiohjaus. Automaatin kytkentä onnistuu tällöin pelkällä napin painalluksella. Keulapurjeen vinssit voi siirtää taemmas, jolloin niihin ylettyy myös ratin takaa. Minulla on ylimääräiset vinssin takana. Sain Elan-veistämöltä vinssien kiinnityspalat kaltevalle pinnalle.
Elanin keulahytin kaapisto on uudemmissa veneissä siirretty jalkopäähän, jolloin keulahyttiin mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Takahytit ovat aika kapeat. Styrpuurin puolelle mahtuu yksi aikuinen ruhtinaallisesti tai pari pientä lasta. Paapuurin puolelle mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Veneeseen saa tarvittaessa kätevästi todella suuren yli 2,5 m leveän vuoteen ottamalla takahyttien väliseinän pois. Siinä on vanhalle pariskunnalle todellista veneilyluksusta ollessaan kahdestaan liikkeellä.
Sisustusvaihtoehtoja on ollut useita, toiset tummemmalla puulla ja viimeisimmät aivan vaalealla puulla. Sisustus on siis puuta, ei laminaattia. Minulla on siitä välistä, ja omasta mielestäni veneeni on ennemminkin valoisa kuin tumma. Keittiössä on hyvä työskennellä ja siinä pysyy tukevasti myös merenkäynnissä. Karttapöytä toimii tässä oivallisena lisäpöytänä.
Karttatyöskentelyyn pöytä on turhan vaatimaton, mutta plotteriaikakautena en ole kokenut koko pöytää enää tarpeelliseksi. Seuraavan päivän suunnittelu onnistuu salongin puolella paljon mukavammin.
Vene on ulkoa matalahko. Tämä helpottaa rantautumista monella tavalla. Tuulipintaa on vähemmän, poiju on helpompi pyydystää ja keulaportaat ovat lyhyet.Tuo pimeyden tunne johtuu muistaakseni siitä, että salongin sohvien kohdalla ruffissa ei ole ikkunoita, ja katon luukkukin on taaempana. En muista, miten testaamani veneen keulakaappi oli asennettu, mutta tosiaan, yhdessäkään kajuutassa ei ollut kunnolla tilaa kahdelle aikuiselle (ainakaan ilman väliseinän poistoa). Muutenhan vene on mainio.
- Joakim_
17+3 kirjoitti:
Vene-lehdessä 2005/1-2 on testissä Elan 37, Finngulf 37 ja X 37. Elanin syväys tässä vertailussa on 1,85 m ja köli on valurautaa. Purjevarustus oli veneissä hyvin erilainen. Maalintulojärjestys useissa purjehduksissa oli X, Elan ja viimeisenä Finngulf. Johtopäätöksessä todettiin, että samanlaisilla purjeilla varustettuna ilmeisesti Elan ja Fingulf olisivat yhtä nopeita ja X ehkä hieman nopeampi, eli purjehdusominaisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Veneitä verrattiin myös Suomen nopeimpaan Swan 37 Tarantella II:een. Kevyessä tuulessa Swan oli selvästi hitain vaikka se oli huippukilpailukunnossa. Lyijykölillä Elan olisi ollut hieman nopeampi, sillä lyijyn tiheyden takia märkäpinta saadaan pienemmäksi.
Elan on tukevasti rakennettu. Runko tehdään tyhjiölaminoimalla ja on umpilaminaattia. Pohjapalkisto on korkea ja liimaamisen lisäksi se on laminoitu kauttaaltaan runkoon. Elan painoi Vene-lehden punnituksessa yli 7000 kg. Vene oli raskain noista kolmesta. Hyvin kevyessä tuulessa vene on hiukan hidas ilman spinnua tai genaakkeria. Tuulta vene sietää hyvin. Veneen kallistus kannattaa pitää n. 18 asteessa, eli purjehditaan melko pystyssä. Vajaalla miehistöllä purjeita pienennetään yli 7 m/s tuulessa. Vene luovii hyvin kovassakin tuulessa ja istuinkaukaloon ei tule helposti edes roiskevettä.
Yksinpurjehdus vaatii automaattiohjauksen. Jos veneessä ei ole automaattiohjausta, kannatta siihen hankkia systeemiohjaus. Automaatin kytkentä onnistuu tällöin pelkällä napin painalluksella. Keulapurjeen vinssit voi siirtää taemmas, jolloin niihin ylettyy myös ratin takaa. Minulla on ylimääräiset vinssin takana. Sain Elan-veistämöltä vinssien kiinnityspalat kaltevalle pinnalle.
Elanin keulahytin kaapisto on uudemmissa veneissä siirretty jalkopäähän, jolloin keulahyttiin mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Takahytit ovat aika kapeat. Styrpuurin puolelle mahtuu yksi aikuinen ruhtinaallisesti tai pari pientä lasta. Paapuurin puolelle mahtuu kaksi aikuista jotenkuten. Veneeseen saa tarvittaessa kätevästi todella suuren yli 2,5 m leveän vuoteen ottamalla takahyttien väliseinän pois. Siinä on vanhalle pariskunnalle todellista veneilyluksusta ollessaan kahdestaan liikkeellä.
Sisustusvaihtoehtoja on ollut useita, toiset tummemmalla puulla ja viimeisimmät aivan vaalealla puulla. Sisustus on siis puuta, ei laminaattia. Minulla on siitä välistä, ja omasta mielestäni veneeni on ennemminkin valoisa kuin tumma. Keittiössä on hyvä työskennellä ja siinä pysyy tukevasti myös merenkäynnissä. Karttapöytä toimii tässä oivallisena lisäpöytänä.
Karttatyöskentelyyn pöytä on turhan vaatimaton, mutta plotteriaikakautena en ole kokenut koko pöytää enää tarpeelliseksi. Seuraavan päivän suunnittelu onnistuu salongin puolella paljon mukavammin.
Vene on ulkoa matalahko. Tämä helpottaa rantautumista monella tavalla. Tuulipintaa on vähemmän, poiju on helpompi pyydystää ja keulaportaat ovat lyhyet.Oliko testissä tosiaan 1,85 m köli? Tiedoissa mainitaan vain 2,05 ja 2,3 m kölivaihtoehdot ja tekstissä mainitaan, että kaikissa kolmessa oli 2 m köli. Myöskään Elanin esitteessä ei ole 1,85 m köliä, vaikka sellainen on optiona ollutkin.
Vene-lehden testeistä ei hirveästi kannata etsiä veneiden nopeuseroa. Veneet ovat niin erilailla varustettuja. Yhdessä oli kisapurjeet, toisessa alikokoinen rullagenua, kolmannessa lainaspinnu rimpulalla teloskooppipuomilla. Eikä auta vaikka purjevarustuskin olisi kaikissa kunnossa, sillä mastotrimmi, pohjan puhtaus jne. vie kuitenkin pohjan vertailulta. Tässä on paljon myös eroa veistämöiden suhtautumisessa asiaan. X osaa tuon homman. Testiin tuodaa kisavarusteltu vene ja tehtaan ammattilainen trimmaamaan se.
7000 kg ei ole lainkaan tyypillinen paino Elan 37:lle. Kevyimmät ovat ~6 tn ja yhtään muuta 7 tn mitattua en löytänyt. Kun se on umpilaminaattia, painoa voi pitää varsin kevyenä noille mitoille.
Elan 37:ssa on C/R-veneeksi aika vaatimaton riki ja paljon märkäpinta-alaa. Siksi se ei ole parhaimmillaan kevyessä kelissä, jossa monet vastaavat menevät siitä fokalla ohi vaikka Elanissa olisi genua. Kovemmassa kelissä se on sitten taas muiden vastaavien veroinen nopeudeltaan ja kantaa varmasti pidempään genuansa. - 17+3
Joakim_ kirjoitti:
Oliko testissä tosiaan 1,85 m köli? Tiedoissa mainitaan vain 2,05 ja 2,3 m kölivaihtoehdot ja tekstissä mainitaan, että kaikissa kolmessa oli 2 m köli. Myöskään Elanin esitteessä ei ole 1,85 m köliä, vaikka sellainen on optiona ollutkin.
Vene-lehden testeistä ei hirveästi kannata etsiä veneiden nopeuseroa. Veneet ovat niin erilailla varustettuja. Yhdessä oli kisapurjeet, toisessa alikokoinen rullagenua, kolmannessa lainaspinnu rimpulalla teloskooppipuomilla. Eikä auta vaikka purjevarustuskin olisi kaikissa kunnossa, sillä mastotrimmi, pohjan puhtaus jne. vie kuitenkin pohjan vertailulta. Tässä on paljon myös eroa veistämöiden suhtautumisessa asiaan. X osaa tuon homman. Testiin tuodaa kisavarusteltu vene ja tehtaan ammattilainen trimmaamaan se.
7000 kg ei ole lainkaan tyypillinen paino Elan 37:lle. Kevyimmät ovat ~6 tn ja yhtään muuta 7 tn mitattua en löytänyt. Kun se on umpilaminaattia, painoa voi pitää varsin kevyenä noille mitoille.
Elan 37:ssa on C/R-veneeksi aika vaatimaton riki ja paljon märkäpinta-alaa. Siksi se ei ole parhaimmillaan kevyessä kelissä, jossa monet vastaavat menevät siitä fokalla ohi vaikka Elanissa olisi genua. Kovemmassa kelissä se on sitten taas muiden vastaavien veroinen nopeudeltaan ja kantaa varmasti pidempään genuansa.Vene-lehdessä lukee: Valurautaköli on kiinni 15 pultilla…
Elanissa on ainoastaan 1,85 m syväyksellä valurautaköli. Joten otaksuin siinä olleen sellaisen. Muut syväykset ovat alusta asti olleet lyijykölillä. Lyijyköli tuli jälkeenpäin myös matalimpaan syvyyteen ruotsalaisten ostajien halutessa sellaista.
Ensimmäisissä esitteissä oli massa 5900 kg. Uudemmissa esitteissä on 6600 kg. Veneeni todellinen syväys on 1,95 m normaalissa matkavarustuksessa, mikä tarkoittaa ainoastaan täysiä tankkeja 200 kg muuta varustusta. Olen nostanut vesirajaa alkuperäisestä vesirajaviivasta 10 cm.
Olen löytänyt netistä ORC-todistuksen numero 140794 veneelle LONG JOHN SILVER, purje GER 5752, vuosi 2010. Siinä massa on 7016 kg ja syväys 2,106 m. - 17+3
17+3 kirjoitti:
Vene-lehdessä lukee: Valurautaköli on kiinni 15 pultilla…
Elanissa on ainoastaan 1,85 m syväyksellä valurautaköli. Joten otaksuin siinä olleen sellaisen. Muut syväykset ovat alusta asti olleet lyijykölillä. Lyijyköli tuli jälkeenpäin myös matalimpaan syvyyteen ruotsalaisten ostajien halutessa sellaista.
Ensimmäisissä esitteissä oli massa 5900 kg. Uudemmissa esitteissä on 6600 kg. Veneeni todellinen syväys on 1,95 m normaalissa matkavarustuksessa, mikä tarkoittaa ainoastaan täysiä tankkeja 200 kg muuta varustusta. Olen nostanut vesirajaa alkuperäisestä vesirajaviivasta 10 cm.
Olen löytänyt netistä ORC-todistuksen numero 140794 veneelle LONG JOHN SILVER, purje GER 5752, vuosi 2010. Siinä massa on 7016 kg ja syväys 2,106 m.Yhdessä todistuksessa näytti olevan massa tasan 6000 kg. Ei taida olla punnitustulos? Seuraavaa todistusta pidän luotettavampana: 6976 kg ja syväys 2,152 m, eli ui 10 cm esitetietoa syvemmällä.
http://forum.amicidellavela.it/uploaded/jucas/20115172308_Cert stazza 2011 I15297.PDF
- matikkaa ratintakaa
Matalamman kölin vaikutus luovilla voidaan laskea kaavalla: g1 / g2 kertaa h1 / h2 ja tästä neliöjuuri. Suositeltavaa on skaalata vielä saatu tulos venekohtaisella kertoimella lambda = 0.93 ... 1.076
- matikkaa ratintakaa
Ai niin joo: Fiksuimmat jo hokasivatkin. g1 ja h1 ovat matalamman kölin massa ja korkeus, g2 ja h2 vastaavasti korkeamman.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1114987Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493282Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle853029Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku261793- 811767
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411530450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1181417Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1151113- 161079
Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah431047