Kolme viime hallitusta on ajanut kunta- ja palvelurakenneuudistusta (KUPRU) kuin käärmettä pyssyyn. Mammuttikuntien puolesta on esitetty asioita, joihin kuntakoolla ei ole vaikutusta - väestön ikääntyminen, kuntien velkaantuminen ja kuntapalvelujen saatavuus, sekä terveydenhoitohenkilökunnan värväys syrjäkulmille jne. Jokainen täysipäinen tietää, että ihmiset vanhenevat kuntarajoista riippumatta ja syrjäseudut pysyvät syrjäseutuina kuntarajaveivauksesta riippumatta.
Uutisblogi: Juhani Tanski
15.1.2014, Verkkomedia.org
Kunta-ja sote-uudistusfarssin loppunäytös
Tähän asti suurin kuntauudistus tehtiin vuonna 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Esko Ahon hallituksen ministeri Mauri Pekkarinen piirsi EU-jäsenyysneuvotteluihin Suomen kartan, jossa maa oli jaettu 88 EU:n tilastoalueeseen. Pekkarinen kiistää, että se olisi kuntakartta, mutta Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset ovat pitäneet sitä kuntalahtauksen pohjapaperina.
Matti Vanhasen hallitus aloitti vuonna 2007 ns. Paras-hankkeen, joka tähtäsi suurkuntien muodistamiseen. Paras-laissa todetaan:
”Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.”
Kuntaministerit Hannes Manninen ja Mari Kiviniemi ajoivat jättikuntien muodostamista Vanhasen hallituksissa. Paras-laissa velvoitettiin muod
_______
Hyödyt ja haitat?
Uutisblogi: Juhani Tanski
15.1.2014, Verkkomedia.org
Kunta-ja sote-uudistusfarssin loppunäytös
Tähän asti suurin kuntauudistus tehtiin vuonna 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Esko Ahon hallituksen ministeri Mauri Pekkarinen piirsi EU-jäsenyysneuvotteluihin Suomen kartan, jossa maa oli jaettu 88 EU:n tilastoalueeseen. Pekkarinen kiistää, että se olisi kuntakartta, mutta Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset ovat pitäneet sitä kuntalahtauksen pohjapaperina.
Matti Vanhasen hallitus aloitti vuonna 2007 ns. Paras-hankkeen, joka tähtäsi suurkuntien muodistamiseen. Paras-laissa todetaan:
”Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.”
Kuntaministerit Hannes Manninen ja Mari Kiviniemi ajoivat jättikuntien muodostamista Vanhasen hallituksissa. Paras-laissa velvoitettiin muod
_______
Hyödyt ja haitat?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muutama tuhat kuntaloista kortistoon..
Viiden vuoden suojatyöpaikkapykälä ainakin pitää poistaa. Ei tavallisisilta suorittavilta työntekijöiltä mutta kaikilta pomoilta, päälliköiltä ja johtajilta ja heidän paikkansa auki ja uuteen hakuun, vain välttämättömät johtajien paikat säilykööt. Eihän kuntaliitoksissa muuten mitään järkeä ole.
Keskushallinnon kulut muodostavat 3 % kuntien kuluista. Se tarkoittaa, että vaikka antaisimme kenkää kaikille johdossa työskenteleville ja lakkauttaisimme kuntien keskushallinnot, ei se ratkaisisi vielä mitään. Suurin osa kuntien rahoista käytetään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa tarve on aito. Tämän tarpeen on tiedetty tulevan jo vuosikymmenien ajan. Silti valtio on vähentänyt kuntien valtionosuuksia rajusti viimeisten kohta parinkymmenen vuoden ajan. Sopii kysyä, että miksi. Onko poliittisen valtataistelun vuoksi lupa tehdä ihan mitä huvittaa? Näyttää olevan.
Kortistossa eivät tupeksi ja tuhlaa kunnan rahoja!
Tää tilataan sulta, tää sun keikka,,onhan siinä mukana mun rantasauna jne.. Tässä tää mun tilinumero..
Suomessa hirveä lama päällä ja silti kunnan veroloisille annetaan viiden vuoden suojatyöpaikka samalla kun kunnat yhdistetään. Miten on mahdollista ettei edes laman aikana hallitus saa noita kunnan verorosvoja laitettua työkkärin jonoon vaan rosvoaminen saa jatkua vaikka velanotolla. Kaiken tämän joutuu maksamaan yksityisen sektorin työntekijät joita lama piinaa potkuilla ja hallitus uusilla veroilla ja verojen korotuksilla. Täytyykö suomessa tulla totaalinen konkurssi ennenkuin asioihin tulee muutos vai loppuuko velanotto silloin kun Suomen AAA-luokitus menetetään?
Kuntatalous ei ole Suomen ongelma. Suomen ongelma on se, että porvarienemmistöinen kansanedustuslaitos ei halua allokoida varoja sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille niin paljon kuin kasvava vanhusten ja muiden tarpeiden määrä edellyttäisi. Se pelaa verovaroilla mieluummin EU- ja pörssipelejä muiden hyväksi. Tuloveroprosentin nostokin on ongelma vain oikeistolaisimmalle osalle kansaa. Se kuitenkin hallitsee maata viidesosan kannatuksella. Sellaista on suomalainen demokratia.