Suomen kielitilanteen voi pelkistää selventävän esimerkin kautta:
Saarella asuu 20 ihmistä. Heistä 18 on A-kielisiä, 1 on BA-kielinen ja 1 on CA-kielinen(A=suomi, B=ruotsi, C=muu kieli).
Svekologiikan mukaan tuo saari olisi AB-kaksikielinen. Miltä kuulostaa?
Saarella asuu 20 ihmistä. Heistä 18 on A-kielisiä, 1 on BA-kielinen ja 1 on CA-kielinen(A=suomi, B=ruotsi, C=muu kieli).
Svekologiikan mukaan tuo saari olisi AB-kaksikielinen. Miltä kuulostaa?
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kuulostaa todella järjettömältä! Ei ihme, että sitä kutsutaan KEINOTEKOISEKSI kaksikielisyydeksi.
Keinotekoinen-sana pitää liittää kaksikielisyytemme eteen samalla lailla kuin pakko-sana pakkoruotsiin.
...
Suomen rikoslakitilanteen voi pelkistää selventävän esimerkin kautta:
Saarella asuu 20 ihmistä. Heistä 18 on rehellisä, 1 varas ja 1 on huumediileri.
Nefeologiikan mukaan tuo rikoslaki olisi tarpeeton. Miltä kuulostaa?
Tulipas järjetön ja HAUSKA vertaus vahingossa nettisvekolta!
Tuossa esimerkissäsi varas on SURU. Niinpä.
Etuilijahan varastaa yhteisestä pöydästä. ;-)
Olen samaa mieltä, rikoslaki koskee kaikkia, perustuslaki koskee kaikkia, kielilaki koskee kaikkia.....
"Kielilaki koskee suomen ja ruotsin kielen käyttämistä
Perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa (423/2003). Kielilaki koskee Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, käyttämistä. Laki sisältää säännökset muun muassa virka-alueiden kielellisen aseman määräytymisperusteista (yksi- tai kaksikieliset virka-alueet), tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa käytettävästä kielestä sekä viranomaisten sisäisestä virkakielestä.
Kielilaki (Finlex)
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutustenarviointi/kielisaannoksetsaadosvalmistelussa.html
Kielilaki koskee kaikkia mutta se ei tarkoita etteikö se voisi olla järjetön. Maailmalla on paljon lakeja joista voidaan olla montaa mieltä.
Tuolla saarella ei "kaksikielisyys" varmasti onnistuisi, koska siellä toimisi suora demokratia.
Rikoslain ja kielilain vertaaminen on hieman sama kuin puhe tasa-arvosta. Jos svedu saisi päättää, jaettaisiin myös kaikki ruoka "tasan" kieliryhmien kesken eli hänelle yksinään puolet kaikesta.
Rikoslakihan on kaikille sama kieleen katsomatta. Kielilain ongelma on se että kaikki suomalaiset eivät ole kaksikielisiä, joten tästä syntyy jo rakenteellinen vääristymä lakiin.( Kielellinen "tasa-arvo"- virkamiesruotsi-pakkoruotsi / koko maassa)
Suomi virallisesti yksikieliseksi, ruotsi samaan asemaan saamen ja romanin kanssa !!!!
"Rikoslakihan on kaikille sama kieleen katsomatta. Kielilain ongelma on se että kaikki suomalaiset eivät ole kaksikielisiä, joten tästä syntyy jo rakenteellinen vääristymä lakiin."
Onko rikoslain ongelma se että kaikki eivät ole rikollisia?
Kielilain ja rikoslain vertaaminen on täysin asiatonta ja naurettavaa.
Rikoslaki on tehty pitämään vahingollisen marginaaliryhmän asioissa, mutta kielilaki taas sortamaan maan ylivoimaista enemmistöä.
VAIN nettisveko on niin typerä ja julkea, että heittää tuollaisen vertauksen!
korjaus: p.o. "...vahingollinen marginaaliryhmä aisoissa, ...".
niin?
"Onko rikoslain ongelma se että kaikki eivät ole rikollisia?"
Kuka on väittänyt että Suomen rikoslaissa olisi jotain ongelmaa ??
Suomen k i e l i l a i s s a on ongelma.
Eikä se asia saivartelulla tai kiertelyllä parane.
Hieman ontuva vertaus sinulta vai tarkoitatko,että yhdenmukaisuuden vuoksi
pitää muidenkin ruveta varkaiksi.
*prööt*
Mietipä uusiksi:
Rikoslaki tulee sovellettavaksi molempiin rikollisista, sekä varkaaseen että diileriin.
Kielilaki -analogian mukaisesti sinä tuomitsisit nuo 18 rehellistä 1 1:n teoista.
...
Valtion kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että suomenruotsalaiset osaavat ruotsia ja suomea, suomenkieliset osaavat suomea ja suomenruotsalaiset palvelevat suomenkielisiä suomeksi ja puhuvat vain keskenään rumaa ruotsin kieltä.
Muissa maissa on yleensä käytäntönä, että vähemmistökielisiä pitää olla vähintään 20% ennen kuin alue julistetaan kaksikieliseksi.
Joten 5%:n vähemmistö ei tee mitään aluetta oikeasti kasikieliseksi. Varsinkin, kun tuo vähemmistö osaa maan pääkieltä!
Sehän tässä eniten ihmetyttääkin.
Tulee mieleen nuori joka jaksaisi hyvin seistä ruuhkabussissa mutta jonka on ihan pakko päästä istumaam KOSKA HÄNELLÄ ON OIKEUS.
Fennologiikan mukaan suomalainen kunta, jossa toisen kotimaisen osuus on 10% ja toisen kotimaisen osuus on 90%, on oltava yksikielinen. Tämä sen takia, että 10% edustaa maan päätieltä suomea.
Joopa joo mutta ei tuolla 20%;lla vielä saa tasavertaista kieliasemaa vaan
vähemmistökielen aseman.
Näin siis muissa demokraattisissa maissa,joista Suomi on valovuosien päässä.
Meillä leikitään demokratiaa ja leikitään kaksikielisyyttä,jotta eliitti olisi
tyytyväinen,muutenhan ei kukaan edes huomaisi heitä.
Mitä kettua oikein horiset?
Meille kieliaktiiveille sopisi MAINIOSTI tuo 10%:n kunnallinen kaksikielisyysraja!
Siis tietenkin niin, että se olisi EHDOTON. Ei siis mitään naurettavan alhaista 3 000 asukkaan määrärajaa saatikka ns. vapaaehtoista kaksikielisyyttä, jossa ei ole rajaa ollenkaan.
MINULLE sopisi jopa, että rajaa laskettaisiin vaikka 5%:iin, jos se olisi ehdoton raja! Sekin olisi jättiparannus nykytilanteeseen.
MUTTA RKP:lle ja surutahoille ei MIKÄÄN kohtuus riitä. Nettisveko kävi ovelasti hyökkäykseen, jotta ei tarvitse puolustaa täysin kohtuutonta systeemiä.
Miksi REILUUS ja KOHTUUS ovat TÄYSIN tuntemattomia käsitteitä surutahoille?
"Fennologiikan mukaan suomalainen kunta, jossa toisen kotimaisen osuus on 10% ja toisen kotimaisen osuus on 90%, on oltava yksikielinen. Tämä sen takia, että 10% edustaa maan päätieltä suomea."
"Päätieltä"? Tarkoitat varmasti "pääkieltä". Optimaalisessa maailmassa olisi tuo kunta kaksikielinen ( siis suomenkielisiä 10% ja suruja 90%) eikös sama tilanne olisi nykyäänkin ?
Mielestäni pitäisi tlanne olla tämä: vaikka Manner-Suomessa olisi jossain kunnassa ruotsinkielisiä 100% ( tälläisiä kuntia ei ole) kunnan toinen kieli pitäisi olla maan virallinen ja ainoa kieli - suomi.
Sitten voisi olla ruotsinkielinen Ahvenamaa, jossa suomenkielisten perusoikudet on huomioitu ( opetus suomeksi, kunnalliset palvelut vaikka tulkattuna ym.)
Avaajan esimerkki on periaatteellinen, mutta nettisveko nopeasti toi laki-ulottuvuuden mukaan. Miksi?
No koska nettisveko tietää olevansa periaatteellisesti ja moraalisesti väärässä!
"Svekologiikan mukaan tuo saari olisi AB-kaksikielinen. Miltä kuulostaa? "
Onko kaksikielisyys kiinni logiikasta vai lainsäädännöstä?
Tottakai logiikasta. Logiikka perustuu järkeen, mutta laki ei aina niin tee. Varsinkin Suomen kielilait eivät perustu järkeen, oikeuteen eikä kohtuuteen.
,,,,,,,,,,,,,,
Oletteko tutustuneet EU:n kielipoliittisiin säädöksiin? Niissähän pyritään suojelemaan vähemmistökieliä ja Suomi on allekirjoittanut eli sopinut noudattavansa EU periaatteita. Ennen EU:ta Suomi on ollut edistyksellinen lähinnä RKP: n ansiosta ja ruotsin kieltä on suojeltu hyvin pitkälle siten kuin EU säädöksissä on todettu. Suomalainen ruotsin kieltä tukeva lainsäädäntö jää vähitellen tarpeettomaksi, koska EU vaatii jo saman tapaista toteutusta. SL ja persut näyttäisivät sotivan tässäkin EU säädöksiä vastaan.
Näinhän se on ja RKP tietää tuon hyvin ........Tosiasia on, että SL vouhkaminen on ihan turhaa ja käytännössä se on pahansuopaisuutta.
Mitä on kaksikielisyys? (aloituksen otsikko)
- Suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen, perustuslakia tarkennetaan sitten mm. kielilaissa.
-
Kielilaki
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.
Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään.
Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa.
Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 olevan kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslaissa taatut, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Uutta on, että viranomaisen tulee oma-aloitteisesti huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.
Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään kuitenkin erikseen. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa. Oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esimerkiksi uudessa hallintolaissa samoin kuin oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa.
Kielilaki määrittää vähimmäistason
Kielilaki on kielellisen palvelun vähimmäistason määrittävä yleislaki. Oikeus käyttää omaa kieltään, oikeus tulkkaukseen ja oikeus asiakirjan käännökseen ovat kuitenkin erityislainsäädännönkin lähtökohtana. Esimerkiksi potilaan kielellisistä oikeuksista säädetään tarkemmin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.
Viranomainen voi toki myös antaa parempaa palvelua kuin kielilaki edellyttää. Esimerkiksi suomenkielinen tuomioistuin voi ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä tai englanninkielisiä asiakirjoja todisteina.
Kielilain tarkoittamat viranomaiset
Kielilakia sovelletaan valtion viranomaisiin, kunnallisiin viranomaisiin, itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin (kuten Kansaneläkelaitokseen), eduskunnan virastoihin (kuten eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon) ja tasavallan presidentin kansliaan. Laki koskee myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä myös yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Kielilaissa viranomaisella tarkoitetaan myös tuomioistuimia.
Kielilaki ei koske Ahvenanmaata, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan itsehallintolaki takaa kuitenkin Suomen kansalaiselle oikeuden omassa asiassaan käyttää suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa. Tarvittaessa käytetään tulkkia.
Kielilaki (423/2003) löytyy Internetistä osoitteesta www.finlex.fi .
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html
Palataan alkuperäiseen kysymykseen, ”mikä on kaksikielisyys?
Erilaisia perusteluita voi varmasti olla hyvinkin monta, ja varmasti löytyykin useita oikeita vastauksia.
Tässä on eräs minun mielestäni oikea vastaus.
Henkilö on kaksikielinen kun hän on kasvanut, elänyt ja kommunikoinut kahdella eri kielillä kodissaan.
Silloin tulee väkisinkin kaksikieliseksi.
"Henkilö on kaksikielinen kun hän on kasvanut, elänyt ja kommunikoinut kahdella eri kielillä kodissaan."
Entäpä jos pääsee livahtamaan kodin ulkopuolelle ja kielitaito monipuolistuu? Osa voi mennä jopa kouluun.
Minun esimerkkini oli ”varma tapaus”.
Selvä on, että kodin ulkopuolellakin voi oppia vieraita kieliä.
Luulen kuitenkin että se yleensä vaatii joku merkittävämpi oleskelu tai eläminen vieraan kielen jonkinlaisessa yhteisössä, ennen kuin voi sanoa olevansa sen kielisenä. Pelkästään kielen opiskelu ei taida siihen riittää.
En kommun är tvåspråkig då minst 8 procent av invånarna eller sammanlagt 3 000 invånare har
minoritetsspråket som sitt modersmål*
I befolkningsstatistiken räknas som modersmål det språk som anges då
barnets namn meddelas till befolkningsregistret
Kommunerna i Svenskfinland 2013
49 av de finländska kommunerna är två- eller svenskspråkiga. Det finns sammanlagt 320 kommuner.
Det finns 19 enspråkigt svenska kommuner varav 16 finns på Åland.
Av de 30 tvåspråkiga kommunerna har 12 svenska och 18 finska som majoritetsspråk.
Statsrådet har fastställt kommunernas nuvarande språkförhållanden för perioden 2003
2012. Det nya beslutet fattas för perioden 2013–2022
Kaksi- tai kolmikielisyys yleistyvät kovaa vauhtia. Ei kuitenkaan ruotsinkieli. Vaan avioliitot tai parisuhteet ympäri maailmaa. Kun vanhemmat ovat vaikka espanjan-ja vironkileiset oppii lapsi ne läpikotaisin. Mun kaveri joa asui Aasiassa oppi lisäksi paikallisen kielen kun tottui vauvasta asti käyttämään sitä, ja on nyt kolmikielinen.
"Kaksi- tai kolmikielisyys yleistyvät kovaa vauhtia. Ei kuitenkaan ruotsinkieli. Vaan avioliitot tai parisuhteet ympäri maailmaa. Kun vanhemmat ovat vaikka espanjan-ja vironkileiset oppii lapsi ne läpikotaisin"
Kyllä myös kaksikielisyys (suomi-ruotsi) yleistyy kovaa vauhtia.
Kirjoitat "Ei kuitenkaan ruotsinkieli".
Mitä tarkoitat sillä?
Maamme kaksikielisyys on sitä että kahdella kieliryhmällä on tasavertaiset kielelliset oikeudet ja velvoitteet.
Kieliryhmien kokoerolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä sillä miltä osin kansalaiset hallitsevat molempoia kieliä.
Suomalaisille on koko aikuisikä toitotettu, että ruotsia tulee osata sivistyksellisistä syistä.
Käytännössä tämä suomalaisten sivistynyt käytös menee hukkaan. Slle ei saa vastakaikua. Suomenruotsalaiset säätiöt ajavat pelkästään ruotsinkielisten etuja. Näitä etuja ajettaessa sivistys on kaukana.
Olen ollut tekemisissä pakosta näiden säätiöiden henkilöstöjen kanssa. Pahempaa hallinnointia on todella vaikea löytää. Niin ylhäältäalaspäin suuren omistajan oikeuksiin vedoten he jääkylmästi jyräävät suomalaiset.
Näkmykseni on, että omalla huonolla käytöksellään he ajavat ruotsinkielen pikkuhiljaa nurkkaan.
Oletko IHAN tosissasi, että kieliryhmien koolla ei ole mitään merkitystä!?
No totta hemmetissä sillä on merkitystä! Vain surusveko voi olla noin röyhkeä.
Surusvekon mielestä Suomi olisi kaksikielinen, vaikka maassa asuisi enää pari ruotsinkielistä. Henrikssonin mukaan ei tarvitse asua YHTÄKÄÄN!!??
"Oletko IHAN tosissasi, että kieliryhmien koolla ei ole mitään merkitystä!?"
Juuri niin minunkin mielestä.
Koskien ryhmien kielelliset oikeudet ja velvoitteet.
Erään öykkäri vähemmistön tapa kiusata enemmistöä.
Laittakaa kiusaavat öykkärinne ojennukseen!