Halkeilleet leilit vai Jumalan leili?

Noin viitisen vuosikymmentä sitten anoi Jumalan kansa enemmän viiniä, koska se oli loppumaisillaan. Ja sitten annettiin muutamia tilkkasia. Silloin alettiin heti valmistaa nk. helluntaileilejä, joissa tuota taivaallista viiniä säilytettäisiin. Mutta vaikka ne olivat uusia, niin he halkesivat, ja viini vuosi maahan. Sellaisia leilejä on vielä tänäänkin, mutta taivaallisesta viinistä ei ole jäänyt paljoakaan jäljelle. Maahan vuotaneen viinin tilalle on niihin kaadettu toisenlaista viiniä. Se on paljon huonompaa, mutta leilit kestävät sitä.
Onko sitten mitään säilytyskeinoa taivaalliselle viinille? Kyllä, on olemassa leili, joka on erikoisvalmistetta juuri sitä viiniä varten. Se on Jumalan oma leili. Mutta se on maannut ja ravistunut useita satoja vuosia, ja on nyt kuivunut ja halkeillut. Mutta miksi Jumala ei ole sitä käyttänyt? Kyllä se on ollut Hänen tarkoituksensa. Mutta joka kerta, kun Jumala haluaisi kaataa siihen, ovat ihmiset tulleet esiin ja pitäneet tarjolla omia leilejään niin, ettei viiniä siihen ole paljoakaan päässyt tulemaan. Mutta kun ihmiset lopettavat omien leiliensä käytön, täyttää Jumala omansa, ja silloin se tulee käyttökelpoiseksi jälleen.
Tämän vertauksen sain Jeesukselta eräänä talvipäivänä. Mutta sain myös selityksen siihen: Taivaallinen viini on Jumalan täydellinen evankeliumi. Kun Jumala lähettää sen taivaasta, on se sataprosenttisesti jumalallista, eikä sisällä mitään vahingollisia aineita. Jumalan oma viinileili on Hänen seurakuntansa. Ihmisten leilit ovat heidän omat kirkkonsa ja seurakuntansa. Ne eivät kestä Jumalan evankeliumia ellei se ole sekoitettu väärillä opeilla.

Kun Jumala ilmestyi kansalleen Pyhän Hengen kasteen totuudella, ryhdyttiin heti muodostamaan omia "seurakuntia". Mutta totuus Pyhän Hengen kasteesta ei ollut tarkoitettu suljettavaksi johonkin helluntailiikkeeseen, vaan se oli tarkoitettu kaikelle Jumalan kansalle. Tämän Jumala todisti sillä, että tämä lahja annettiin myös "helluntaiseurakuntien" ulkopuolella.
Kaikissa yhdyskunnissa ja kirkoissa on taivaallinen viini sekoitettu porton viinillä, sillä ne eivät kestä sitä sekoittamattomana. Sitä vaan ei tahdota tunnustaa, vaan kuvitellaan ja näytetään ulospäin kuin heillä olisi oikea taivaallinen viini tallella.
Kirkot ja suuntayhdyskunnat ovat kuin uskonnollisia vankiloita, joissa tarjoillaan mahdollisimman niukkaa ravintoa. – Vajaata evankeliumia, joka on höystetty väärillä opeilla ja inhimillisillä säädöksillä. Että ihmiset tyytyvät sellaiseen julistukseen, johtuu siitä, että he eivät tiedä paremmasta. Kuinka he tietäisivät sellaisesta, josta eivät ole kuulleet saarnattavan. Room. 10:14.

Syy siihen, että on epäsopua ja hajotusta kristittyjen keskuudessa, on se, ettei raamatullista seurakuntayhteyttä ole heille opetettu. 1 Kor. 1:10; 12:12-31; Ef. 4:1-6 ; 11-16. Kun Herran kansalle on tämä totuus selvinnyt, tulee Jumalan seurakunta asetetuksi ennalleen. Silloin myös tapahtuu radikaalinen ja lopullinen välienselvitys kylmenneen kirkkokristillisyyden ja kaiken muun puoluetoiminnan kanssa. Silloin siteet kirpoavat.

Jos pidät tätä liian vahvana ruokana, totuttaudu ensin kapalolapsen maitoon. Hebr. 5:13,14; Mark. 16:16; Room. 10:9-11; 1 Joh.1:8-10.