Sunnuntaina 19.1 nähtiin viimeksi ohimennen, kumpa en olisi ollut puhelimessa niin olisin voinut jotain vielä sanoa. Miksi minun piti tavata sinut tällaisissa merkeissä? Olisitpa tullut vastaan vaan jossain muualla. Sinussa on jotain hirveän tuttua ja henki salpaantuu kun katsot tai olet lähellä. Ne sinun kauniit silmät kun katsoi ajoittain suoraan minun vihreisiin silmiini oli päivän paras hetki. Olemme kyllä niin erillaisia kun vaan voi olla mutta silti tuntuu kuin tuntisin sinut. Kaikki oli ohi niin nopeasti ja sitten piti jo lähteä. Vielä toivon, että törmättäisiin....
Antti
Jonna322
5402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jonna, sä olet mielessäni mun, kun törmätään seuraavan kerran, niin suostuisit mun puskista tulleeseen kysymykseen myöntävästi, ja vaihdetaan ihmeessä kuulumiset kunnolla ja sen pitkän ajan useimmat kivat jutut. Sori tämä että jaetaan toistemme juttuu täällä, mutta mäkin toivon, että vielä törmättäisiin...
Kaupassa en valitettavasti tätä Anttia ole tavannut vaikka parempi olisi sekin lähtökohtana. Puskista tulleet kysymykset on parhaita kunhan vaan pääsis juttelemaan vielä. Reilu viikko sitten kun sinut näin useana päivänä peräkkäin pahinta oli kun en mitenkään kiinnostusta voinut näyttää. Yritin peittää sen kummankin parhaaksi. Tiedän sinusta vain hyvin vähän ja sinä hiukan enemmän minusta.
Kuule Jonna sulla on aivan liian leveä ahteri mun makuun, ei kiitos.
Kahvilassako olet tutustunut?
Ei oltu kahvilassa. Työn merkeissä tutustuin.