Surut olisivat kiistatta maailman parhaimmassa asemassa oleva vähemmistö demokraattisissa maissa, VAIKKA heillä olisi normaali vähemmistöasema.
Miksi se olisi muka joku katastrofi suruille?
Miksi se olisi muka joku katastrofi suruille?
Kysymys suomenruotsalaisille!
Kertokaa!
38151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ja vastauskin on ilmiselvä: Nykyinen kielisysteemi takaa suruille ETUoikeutetun aseman.
Mikään muu ei voi olla syynä, että surutahot niin voimakkaasti vastustavat normaalia vähemmistöasemaa.
MOT.
"Ja vastauskin on ilmiselvä: Nykyinen kielisysteemi takaa suruille ETUoikeutetun aseman."
Niinkö. No siinä tapauksessa suomekielisillä on vielä sitäkin asemaa etuoikeuttetumpi aema. Mitä me niille ryökäleille tehtäisiin?
"Mikään muu ei voi olla syynä, että surutahot niin voimakkaasti vastustavat normaalia vähemmistöasemaa."
Mikä on normaali vähemmistöasema? Miten meidän vähemmistöasemamme on mielestäsi epänormaali?
"Niinkö. No siinä tapauksessa suomekielisillä on vielä sitäkin asemaa etuoikeuttetumpi aema. Mitä me niille ryökäleille tehtäisiin?"
"Mikä on normaali vähemmistöasema? Miten meidän vähemmistöasemamme on mielestäsi epänormaali?"
Onkohan "TOM" ihan tosissaan ?
Tosiasia on että suomenkieliset ovat maan ehdoton enemmistö ja ruotsinkieliset vähemmistö. Asetelma jossa kieliryhmistä yritetään tehdä tasavertaisia johtaa väistämättä suomenkielisten syrjintään, mm. Pakkoruotsi on syrjintää. Suomen opettaminen ruotsinkieliselle ei ole sitä. Tämä on tosiasia, vaikka se teitä kiukuttaakin.
Mikä on normaali vähemmistöasema ?
Se on se mitä suomenkielisillä on Ruotsissa ( huono asema, mutta täyttää nippanappa EU:n määräykset) Tai mitä vendinkielellä on Saksassa. Otappa poika selvää asioista niin hämmmästyt ja maailmasi avartuu.
Taisi olla liian paha kysymys nettisvekoille. Hiljaisuus on ymmärrettävää. Onhan se outoa, että svekosurut pitävät maailman parhainta vähemmistöasemaa sortona!
Ainoa svekovastaus olisi se tyypillinen lagen-huuto. Ihan kuin laki-vastaus olisi vastaus mihinkään kysymykseen. Sehän on juuri ongelman SYY!
"Onhan se outoa, että svekosurut pitävät maailman parhainta vähemmistöasemaa sortona!"
Mistä sä höpiset? Maailma on pullollaan vähemmistöjä joilla on parempi "vähemmistöasema", mitä hittoa tuolla nyt sitten tarkoitetaankaan.
"olisi se tyypillinen lagen-huuto"
Niinkö. No se kyllä edellyttäsi että hiukan avaat tuota käsitettä "hyvä vähemmistöasema". Sen jälkeen saattaiai olla paikallaan muistuttaa sinua siitä että perustuslaki ei katso ryhmien tasavertaisuutta, vaan takaa yksilöiden tasavertaisuutta. Esimerksi sitä että valtiollisen YLE.n tuotannosta minun ja sinun tulisi saada yhtä paljon. Aijaa mutta sinähän saat noni kuusi kertaa enmmän. Hoppsan! Taidat olla aika etuoikeutettu.
"Sehän on juuri ongelman SYY!"
Laki on kansanedustajien säätämä. Syy on siis kansanedustajissa. Äänestäkää paremmin jatkossa.
Tämän hallitusohjelman ylivoimaisesti suurin pakkoruotsittaja oli teidän tahdollanne takalistoaan pyyhkinyt PS. Jos olisvat suoraselkäisesti kantaneet kansan heille antaman tehtävän, kielipolitiikan suunta olisi nyt toinen. Mutta koska he pettivät äänestäjänsä suunta onkin korostetusti päinvastainen. Muita puolueita on turha syyttää siitä että he ajavat sitä mitä ovat luvanneet.
Vali vali vali.
...
Svenskspråkiga i Finland måste majoriteten lyda,
och ibland våra vilda stolta fäders sinne i oss sjuda.
Även fast vi jävla finska språket försöker hela tiden prata,
älskar ändå alla jävla Nettifennon i vårt hemland att oss hata.
Miksi nefet eivät ole tyytyväisiä vähemmistöasemaansa vaan vinkuvat jatkuvasti?
Siksi koska kaltaisesi loiset yleensä syövät isäntänsä terveyttä.
Mikä muuten on normaali vähemmistöasema? Sellaista ei taida olla olemassakaan. Oletettavasti nettifenno taas inttää Ruotista, mutta meitä pitää verrata muihin kaksi- tai useampikielisiin maihin.
"Surut olisivat kiistatta maailman parhaimmassa asemassa oleva vähemmistö demokraattisissa maissa"
Esimerkiksi Kanadassa ranskankielisten asema on parempi kuin suomenruotslaisten. Laillisesti se on sama mutta käytännössä parempi. Tämä johtuu suuremmasta lukumäärästä ja tiiviimmästä aluellisesta keskittymisestä.
Sveitsissä on lukuisia vähemmistöjä jotka ovat tyäsverisiä kansalaisia itsestäänselvästi.
USA:ssa vähemmistöillä on aika paljon käänteiseen syrjäytyneisyyteen kuuluvia sääntöjä. Myös Suomessa on niitä, mutta nämä eivät koske suomenruotsalaisia.
Muitakin esimerkkejä on pilvin pimein.
Mutta suomenruotslaisten asema on hyvä. Perustuslaillisesti olemme täysiä kansalaisia, ja käytänössäkin meidän olosuhteemme on melkein yhtä hyvät kuin enemmistön. Hyvä Suomi!
""Miksi se olisi muka joku katastrofi suruille? "
Koska sinä tuskin olet minua tärkeämpi tai parempi, niin minusta ainoa oikeudenmukainen polku yksikielisyyteen on se että heiteään kruunaa ja klaavaa siitä kummasta tulee ainoa virallinen pääkieli.
Minulle tämä sopi, mutta sopiiko sinulle?
Vai onko todellakin niin että sinusta sinä olet tärkeämpi koska olet sattunut syntymään tietynlaiseen perheeseen, ja minä taas huonompi samasta syystä? Ei kai sentään?
"meitä pitää verrata muihin kaksi- tai useampikielisiin maihin"
Kanadassa ei ole yleistä pakkoranskaa. Missä ranskan kielen asemaa on vahvistettu, se on tehty muistuttaen, että ranska on paitsi Kanadan vähemmistökieli myös maailmankieli. Mitään pakkovirkaranskaa kaikille opiskelijoille ei ole.
Sveitsissä on useita kieliä, joista yleensä pakollisia ovat saksa ja ranska. Kyseessä on tilanne, jossa maan molemmat vahvat kielet ovat myös Euroopan vahvoja kieliä ja maailmankieliä. Mitään pakkovirkaranskaa/saksaa kaikille opiskelijoille ei ole.
Jos meitä verrataan näihin, mitään syytä pakkoruotsille ei ainakaan koko maassa ole ja pakkovirkaruotsi poistuisi tällä sekunnilla.
Mihin sinä nyt meitä vertaisit?
"Kanadassa ei ole yleistä pakkoranskaa."
Itse asiassa sitäkin taitaa olla, mutta se on sivuseikka koska kyse oli vähemmistön asemasta eikä enemmistön. Viimeksi kun tarkistin pakkoruotsi koskee enemmistöä.
"Mitään pakkovirkaranskaa kaikille opiskelijoille ei ole."
Ja tuokin siis koskee enemmistöä. Ei vähemmistöä josta nyt on kyse.
"Sveitsissä on useita kieliä, joista yleensä pakollisia ovat saksa ja ranska."
Huh, pakollinen toinen ja kolmas kotimainen. Onpa siellä varmasti huonot oltavat. Ja varmasti maailman suurimmat vähemmistöjen etuoikeudet.
"Jos meitä verrataan näihin, mitään syytä pakkoruotsille ei ainakaan koko maassa ole ja pakkovirkaruotsi poistuisi tällä sekunnilla."
En tiedä tuosta mutta tälläkään kertaa ei ollut kyse siitä. Kyse oli väitteestä että suruilla on "maailman paras vähemmistöasema", joka sinänsä tietysti olisi maallemme ylpeydenaihe. Valitettavasti asiat eivät ihan niin hyvin ole kuten nettifenno tässä aika aukottomasti todistaa Sveitsin esimerkillään.
Ja onhan noita lukuisia muitakin.
"[Kanadassa pakkoranskaa] Itse asiassa sitäkin taitaa olla"
Mutta kun ei ole
"mutta se on sivuseikka"
ai nyt se on sivuseikka, kun sitä ei ole?
[Sveitsissä on useita kieliä, joista yleensä pakollisia ovat saksa ja ranska] "Huh, pakollinen toinen ja kolmas kotimainen"
Siis toinen on yleensä äidinkieli.
[Ei pakkovirkakieliä] "En tiedä tuosta mutta tälläkään kertaa ei ollut kyse siitä. "
No eipä tietenkään. Muistetaan nyt vain, ettei pakkovirkaruotsin kaltaista pakkoa ole muualla kuin meillä.
"Ja onhan noita lukuisia muitakin."
Lukuisia mitä?
Suomi on kaksikielinen vain teoriassa. Suomen kielisuhteet eivät edellytä kaksikielisyyttä. Suomessa on ENEMMÄN suhteessa suomea äidinkielenään suomea puhuvia kuin Ruotsissa ruotsinkieltä puhuvia. Ruotsi on hyvä vertailukohta yhteisen historiamme vuoksi. Tämähän ei sattuneesta syystä sovi svedulle....lisäksi taas kerran - ruotsi ei ole mikään maailmankieli vaan suomen tapainen kääpiökieli.
Kanada, Belgia ja Sveitsi ovat aidosti kaksi tai monikielisiä. Suomen kaksikielisyys täytyy lopettaa mahdollisimman pian, ennen kuin lisää vahinkoa syntyy.
Kaikki väittämäsi on valetta. Normaali vähemmistöasema on sellainen, missä yhtä pientä vähemmistöä ei yritetä nostaa pääväestöksi ja muiden vähemmistöjen yläpuolelle lakien avulla. ELI tämä meidän systeemimme poikkeaa oleellisesti muiden maiden systeemeistä.
Kanadassa enemmistöllä ei ole pakkoranskaa muualla kuin Quebecin maakunnassa. Eikä pääväestöllä ole pakkovirkaranskaa. Kielikiintiöt ovat tuntemattomia ja kuntien vähemmistörajat.
Kanadanranskalaisilla ei ole omaa varjoparlamenttia, eikä omaa puoluetta jatkuvasti hallituksessa. Puhumattakaan kolminkertaista ylibudjetointia valtionmediassa.
Tätä listaa vois jatkaa loputtomiin. Tosiasia on, että kanadanranskalaiset ovat heikommassa asemassa lain mukaan, vaikka heitä on sentään n. 20% maan asukkaista.
Kysymys sinulle: Miksi VAIN surut ainoana 148:sta vähemmistöstämme ovat "täysiä kansalaisia"? Oletko mamuvihaaja ja rasisti, kun pidät oikeana tilannetta, jossa muut vähemmistöt ovat heikommassa asemassa?
Koko vääristymä syntyykin juuri siitä, että pientä vähemmistökieltä pidetään enemmistökielen veroisena!
Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä ja niille kuuluvat oikeudet. Ne on taattu kansallisessa lainsäädännössä.
Muut ihmisoikeudet ovat samat kaikille Suomen kansalaisille kieleen ja syntyperään katsomatta. Näitä asioita säädellään myös kansainvälisellä lainsäädännöllä.
Saamen kielet pitäisi oikeuden ja kohtuuden vuoksi nostaa myös kansalliskieliksi. Silloin tulisi selvemmin myös näkyviin, mitä oikeuksia kansalliskieliasemasta seuraa ja mitä ei.
Kansalliskieli on termi, jota ei käytetä muualla, joten voimme ihan vapaasti päättää, mitä se merkitsee. Perustuslaki ei sitä sanele eikä myöskään sisällä pakkoruotsia. Tämän ovat myös oikeusministerit myöntäneet.
"Normaali vähemmistöasema on sellainen, missä yhtä pientä vähemmistöä ei yritetä nostaa pääväestöksi ja muiden vähemmistöjen yläpuolelle lakien avulla."
Tuo kuullostaa fiksulta. Ja itse asiassa juuri tuollainen meidän tilanteemme on.
Tietysti nykyaikaisen maahanmuuton aikakautena teemme eron kansallisien vähemmistöjen ja maahanmuuttajavähemmistöjen välillä.
Mutta ei minulla olisi mitään sitä vatsaan että kansallinen vähemmistömme muutama maahanmuuttajavähemmistö nostettaisiin enemmistön tasolle. Arvelisin vain että kaljupäämieliset eivät tuota ihan heti nielisi, joka käytännössä meillä tarkoittaisi lähinnä PS. Ja kyllähän se saattaiai olla aika niin kallista etteivät muutkan ihan heti tuohon ryhdy.
Enemmistömme saa siis edelleen nauttia etuoikeutetusta asemastaan muihin nähden. Jopa muihin kantasuomalaisiin.
"Tosiasia on, että kanadanranskalaiset ovat heikommassa asemassa lain mukaan"
Milläköhän tavalla? Kandassakin on laaja änkyreiden joukko "Peruskanadalaisia" ja "Kanadalaisuuden Liitto" jotka repisivät pelihousunsa jos kuulisivat että suomalaisen sisarjärjestön edustaja laukoo tuollaista. Heilläkin eräänä ykkösverukkeenaan on pakkoranska ja tyylilaji hyvin samankaltainen kuin nettifennoilla ja hommalaisilla.
"Koko vääristymä syntyykin juuri siitä, että pientä vähemmistökieltä pidetään enemmistökielen veroisena! "
Kuka niin pitää? Nyt taas sekoilet ihan tyystin. Ei meillä kieliä verrata tai mitata. Meillä pidetään vähemmistökielen yksilöitä tasavertoisina enemmistökelen yksilöihin myös kielellisiltä oikeuksilta. Tai siis pyritään pitämään siinä tietenkään kovin hyvin onnistumatta.
Minusta oli vallan loistavaa että eliitti aikanaan ponnisti suomenkielen puolesta vaikka vallanpitäjä pyrki sensuroimaan sitä liki 90 vuotta. Muuten voitaisiin hyvinkin sanoa että toinen kieli ei ole toisen veroinen, koska toinen olisi liittynyt siihen surulliseen laajaan listaan kuolleista kielistä.
"Saamen kielet pitäisi oikeuden ja kohtuuden vuoksi nostaa myös kansalliskieliksi"
Sitähän se on.
"Silloin tulisi selvemmin myös näkyviin, mitä oikeuksia kansalliskieliasemasta seuraa ja mitä ei."
Mikä sinulle on epäselvää?
"Kansalliskieli on termi, jota ei käytetä muualla"
Sitä käytetään suurinpiirtein kaikkialla. Myös nettifennojen suuresti ihailemassa Ruotsissa.
"Perustuslaki ei sitä sanele eikä myöskään sisällä pakkoruotsia."
Siinä olet oikeassa. Onneksi olkoon. Sokea kanakin...
"Tämän ovat myös oikeusministerit myöntäneet. "
Mitäköhän myöntämistä siinä on? En edes ymmärtäisi miksi tuota pitäisi edes todeta, ellen olisi seurannut tätä kummallista virtuaalista yhden rintaman kielisotaa.
Nyt et taida ymmärtää. Kansalliskieli ei ole meillä vain sana vaan käsite perustuslaissa. Suomen kansalliskieliä ovat suomen kieli ja ruotsin kieli. Saamen kieliä ei perustuslaissa mainita. Ruotsissa ei ole kansalliskieliä tässä lain Suomen perustuslain tarkoittamassa muodossa, eikä muuallakaan.
Sangen yleisesti meillä ovat ruotsinkieliset väittäneet, että pakkoruotsi on perustuslaissa. Itse asiassa näin on aiemmin opetettu jopa ruotsinopettajille yliopistolla, näin ainakin väitti tuttu kolmikymppinen ruotsinope.
Belgia (hollanti, ranska, saksa)
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikka (englanti, afrikaans, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda)
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Irlanti (englanti, iiri)
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islanti (vain islanti virallinen, pakollisena tanska tai jokin muua skandinaavinen kieli)
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä. [Pienenä kansana, määrältään kutakuinkin yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten vähemmistö, islantilaiset eivät voi tarjota kaikilla aloilla kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa, on nojattava Skandinavian koulutus- ja asiantuntijaverkostoihin.]
Kanada (englanti, ranska)
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. [tosin Ontariossa ranskan kielen pakollista opiskelua selitetään sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa.] Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norja (kirjanorja, uusnorja)
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Suomi (suomi, ruotsi)
Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema.
Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla [Ahvenanmaalta pakkosuomi on poistettu joitakin vuosia sitten, koska se söi nuorten kielitaidon]), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa.
Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.
Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.
Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.
" Ruotsissa ei ole kansalliskieliä tässä lain Suomen perustuslain tarkoittamassa muodossa, eikä muuallakaan."
Vaan missäköhän "lain muodossa" heillä on kansalliskielensä ja kansalliset vähemmistökieliensä? Heillähän hiljattain tehtiin kielipolliittinen projekti jonka tarkoitus oli vahvistaa nimennomaan kansalliskieliä ja niiden statusta lainsäädännöllisin keinoin.
"Sangen yleisesti meillä ovat ruotsinkieliset väittäneet, että pakkoruotsi on perustuslaissa."
No ei varmasti ole. Mutta nettifennot miellellään väittävät näin koska sitten saisivat oikaista itse keksimäänsä virhettä. Jos pakkoruotsi olisi perustuslaissa sen valinnaisuutta esimerkisi yo-uudistuksen yhteydessä 2004 ei olei voinut säätää ilman perustuslainmuutosta.
Lapsikin ymmärtää että kouluaineet ei ole säädetty perustuslaissa.
"Itse asiassa näin on aiemmin opetettu jopa ruotsinopettajille yliopistolla, näin ainakin väitti tuttu kolmikymppinen ruotsinope. "
Joko sinun tai väitetty tuttavasi sekä muistaa väärin että on kovasti pihalla perustuslain tarkoituksesta. Eikä sekään ole meikäläisten syy. Varmasti jostain löytyy samankaltainen ruotsinkielinen toope.
"Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä ja niille kuuluvat oikeudet. Ne on taattu kansallisessa lainsäädännössä.
Muut ihmisoikeudet ovat samat kaikille Suomen kansalaisille kieleen ja syntyperään katsomatta. Näitä asioita säädellään myös kansainvälisellä lainsäädännöllä."
Täytyypä muistaa tämä kun Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ym. ym. Opiskelijat tankkaavat pakolla naapurimaan ja entisen isännän pikkukieltä.
Samaan aikaan Ahvenanmaalla on luovuttu maan pääkielen opiskelusta ja tehdään alueesta täysin yksikielistä.
Helppoa.....ja viha kasvaa...
Kanadanranskalaiset - 10 milj. 29% Kanadan väkimäärästä
Belgian ranskankieliset - 3,6milj. 34,5% Belgian väkimäärästä
Sveitsin ranskankieliset - 1,65milj. 20,4% Sveitsin väkimäärästä
Suomen ruotsinkieliset - 0,290milj. 5,36% Suomen väkimäärästä
Ruotsin suomenkieliset - 0,608milj. 6,4% Ruotsin väkimäärästä.
( Suomi on ikivanha vähemmistökiele Ruotsissa, tutustukaa esim. Tukholman historiaan)
Ruotsinkielen asema tosiaan perustuu "johonkin muuhun" kuin Suomen kaksikielisyyteen, kuten asian totesi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
Ruotsin kielilaissa ruotsin kieli on määritelty maan pääkieleksi ja ainoaksi viralliseksi kieleksi, lisäksi on virallisia vähemmistökieliä. Ei kansalliskieliä.
Oikein selkeän kuvanhan tästä jo saakin.
Pakollisina kielinä on vain sellaisia, joilla on maassa yli miljoona puhujaa ja samalla kyse on maailmankielistä.
Eikä missään näytä olevan meidän pakkovirkaruotsiamme vastaavaa pakollista vähemmistökieltä yliopistoissa.
Ahvenanmaalla suomenkielinen ei ole ihminen.
"hyvä jos selviää"
http://www.simplesite.com/Tala/13312259
Lue tuosta Ruotsin kielilaista.
Yllättävän moni suomalainen ei vielä tiedä että Ruotsissa on uusi kielilaki ollut jo vuodesta 2009 ja Ruotsin virallinen kieli on ruotsi!
Syyn tämän uutisen pimittämiseen ymmärtää kun lukee lain sisällön ja sen suhtautumisen maan valtakieleen.....jospa meillä Suomessakin?
Suomessahan ei virallista kieltä ole määritelty laissa lainkaan!
Laissa puhutaan vain "kansalliskielistä".
" lisäksi on virallisia vähemmistökieliä. Ei kansalliskieliä. "
Väärin. Vähemmistökielet nimenomaan luokitellaan kansallisiisn ja ei-kansallisiin. Kansallisilla vähemmitsökielillä on erityisasme verrattuna muihin.
Pitkälti RKP:n uutteran työn tuloksena Ruotsiisa eräs maahanmuuttajakieli säädettiin kansalliseksi vähemmistökieleksi.
"Syyn tämän uutisen pimittämiseen"
Miten naapurimaan lakeja voitaisiin meillä pimittää. Tala aikanaan suomensi koko Ruotsin uuden kielilain ja spammaili sitä pitkin ja poikin ja kauan.
Hän lopetti tuon pohjoismaisesta mallista sönköttämisensä kun hänelle kerrottiin että:
a) Suomi kuuluu Pohjoismaihin
b) Norjasskin luetaan pakolla kahta kieltä
Sen jälkeen hänestä tuliki suurensuuri Ruotsi-fani, joka jo oli niin hilpeää että koko foorumi repesi. Hänellä kun ei oikein koskaan ole mennyt ihan putkeen ainakaan "kielipolittikan" saralla.
P.ersu - 1 kpl
Minä - 1 kpl
Tältä pohjalta jokaisen länsimaan perustuslaki lähtee. Turha siis brassailla sillä että on sattunut syntymään suurempaan ryhmään.
"Kysymys sinulle: Miksi VAIN surut ainoana 148:sta vähemmistöstämme ovat "täysiä kansalaisia"? Oletko mamuvihaaja ja rasisti, kun pidät oikeana tilannetta, jossa muut vähemmistöt ovat heikommassa asemassa?"
En tiennytkään, että surut ovat mamuja :o)
Tuo taisi olla taas ote "fennototuuksien" kirjasta...
"En tiennytkään, että surut ovat mamuja :o)"
Eivät olekaan, mutta ovat vähemmistökieliryhmä, kuten esim. Saamelaiset tai romanit ja lisäksi nuoremmat kielivähemmistöt.
Ruotsinkieli on tänne tullut naaapurimaan mamukieli. Suomenkieli on täällä syntynyt ja muotoutunut kieli, kuten tod.näk. On myös saamen alkuperäinen kantakieli.
Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä (virallinen kieli, tasavallan kieli, maan kieli, valtion kieli...jne.)
"Eri maissa maan virallisten kielten nimitykset vaihtelevat sen mukaan, millainen merkitys kielen kirjallisen käytön kehityksellä ja aseman vakiintuneisuudella on. Ranskassa puhutaan tasavallan kielestä, Norjassa maan kielestä, Baltian maissa valtionkielestä ja monissa muissa maissa virallisesta kielestä. Suomen uudessa kielilaissa puhutaan kansalliskielistä. Se kertoo siitä, että kieli ymmärretään Suomessa kansakunnan syvimmän olemuksen ja identiteetin kiteytymäksi."
http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?item=5&page=5
Arvasin, että nettsivekot tuovat tuota sata vuotta vanhaa valheellista lakia esiin, kun on puhe suureta periaatteellisesta asiasta.
Tuhannen kerran: lakikirja ei ole tietosanakirja. Ja jos lakikirjaan on joskus muinaisista poliittisista syistä kirjoitettu vääriä luonnehdintoja, tulee ne poistaa nykyaikaisessa demokratiassa.
Tosiasiassa ruotsi EI ole Suomen kansalliskieli vaan Ruotsin. Lait ovat tehty ihmistä varten, ei ihmistä lakeja varten. Lakeja pitää korjata ja päivittää, kun ajat ja tilanne muuttuvat.
"Se kertoo siitä, että kieli ymmärretään Suomessa kansakunnan syvimmän olemuksen ja identiteetin kiteytymäksi."
Ei ole ruotsin kielellä mitään tekemistä kun puhutaan tämän kansakunnan syvimmästä olemuksesta.
Hih hih!