Finlandssvenskar anställs på höga poster både i Sverige och Finland trots dåliga Pisaresultat ?
Vad beror det på ?
man undrar
964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kanske det beror på att de talar många språk trots "pakkosuomi "?
Kones nya vd Henrik Ehrnrooth tex. ?
Antti Herlin Ehrnroothin nimityksen johdosta:
"Herlin säger också att han har tagit i bruk sin farfars lärdom att det i en bra firma alltid ska finnas en Ehrnrooth. "
:-D
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/28/henrik-ehrnrooth-ny-vd-kone
Henkka on Herlinien työrukkasena.
Svenskspråkiga arbetar hårt för att komma framåt här i livet.Det duger inte att bara vänta på att samhället skall ta hand om oss.Det hör inte till vår kultur.Tröskeln är otroligt hög för att ansöka om bidrag,då är nöden stor när man är tvingad att bli sos.kund.
Ei ylimitoitettu asema yhteiskunnassa sano mitään? Nähtävästi on olemassa nöyrempiä ja ei-niin-nöyriä kulttuureita.
Man undrar kirjoitti :"Finlandssvenskar anställs på höga poster både i Sverige och Finland trots dåliga Pisaresultat ?"
Pisatulokset heijastelevat lähinnä sitä, että ruotsinkieliset koululaiset ottavat läksyjensä teon pari pyälää löysemmin rantein kuin suomenkieliset. Kuitenkin yo-kirjoituksiin tultaessa suomenkielisten etu on sulanut jokseenkin olemattomiin. Siitä eteenpäin ruotsinkieliset hyötyvät siitä, että he osaavat paremmin suomea kuin mitä suomenkieliset ruotsia. Pyrittäessä sellaisiin paikkoihin, joissa tarvitaan aidosti toimivaa kaksikielisyyttä nimenomaan akselilla suomi-ruotsi, ruotsinkielisllä on selvä etu puolellaan.
Tietenkin on otettava huomioon rutosinkielisten suomenkielisiä parempi verkostoituneisuus. Tuon verkoston avulla ruotsinkieliselle avautuu uusia mahdollisuuksia, vaikka hän kerran pari tyrisikin työssään. Suomenkieliselle työntekijälle, tutkijalle ja taitelijalle tukijat ovat koko ajan suhteessa enemmän kortilla kuin ruotsinkielisellä.
Sitten on vielä otettava huomioon suomenruotsinkielinen "vanha raha". Yksityisellä puolella ruotsinkielisillä ja ruotsalaisilla on vahva omistus monissa yrityksissä. Heidän intresseissään on palkata mahdollisimman paljon ruotsinkielisiä avainpaikoille. Suomenkielinen tulee kyseeseen lähinnä silloin, jos täytettävälle paikalle ei yksinkertaisesti ole tarjolla yhtään riittävän pätevää ruotsinkielistä. Joissakin tapauksissa alkujaan esitetyistä muodollisista pätevyysvaatimuksistakin voidaan joustaa, kunhan hakijan äidinkieli on "oikea".
Summa summarum: ruotsinkieliset eivät ole sen älykkäämpiä, sivistyneempiä tai tehokkaampia työntekijöitä kuin suomenkielisetkään. Erot huippupaikkoihin työllistymisessä löytyvät muista tekijöistä.
Monet samastuvat mielellään johonkin menestyvään henkilöön. Esim.muuan rouvashenkilö joka harrasti luistelua parikymmentä vuotta ja kiloa sitten, muistuttaa aina katsellessan Kiira Korven taidonnäytteitä, miten ME suomalaiset olemme taitavia jäällä. Moni suomenruotsalainen tuntee olevansa parempi ihminen, kun joku ruotsia puhuva menestyy. Inhimillistä eikö totta Teemu Selänteen ihailijat?
Vi måste ju vara stolta över våra svenskspråkiga som klarar sig bra.Från fennoland kommer det bara skäll och skymfande kommentarer ( nu menar jag inte vanliga finskspråkiga )