Onko muita lisäkseni, jotka eivät kaipaa uskontoa mutta sanotaanko vaikka hengellisyyttä elämäänsä. Kristinusko tuttuna ilmiönä tuntuu mukavalta, vaikka ei sen oppeja kykenisikään totena pitämään kuin korkeintaan symbolisessa mielessä. Piispa john shelby spongin kirjoituksista ainakin minä olen löytänyt tavan sisällyttää hengellisyyttä elämään. Monet häntä parjaavat, sekä uskovat että ateistit, spong itse ei siis ole ateisti vaan syvästi uskova, mutta a-teisti.
spong
,----
15152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Luulisin että monetkin ateistit joko kaipaavat tai heillä on myös hengellinen/henkinen suhde itseensä ja maailmaan. Se ei ehkä ole kovin ilmeistä ulospäin.
Hengellisyys pyrkii sitoutumaan muodostamaan erilaisia oppeja ja filosofioita. Jos individualistisesti tahtoo pitää välimatkaa erilaisiin oppeihin, niin sillloin ei pääse muodostumaankaan voimakasta viitekehystä, johon henkisyytensä/hengellisyytensä sijoittaisi. Siksi ne kokemukset ehkä pysyvät hiukan epämääräisinä tietoisella ja verbaalisella tasolla.
Hengellisyys/henkisyys on mielestäni yksi ihmisen tavoista hahmottaa tai jäsentää olemassaoloaan, eikä se suinkaan toimi rationaalisella tasolla. En usko että kukaan on "vapaa" henkisestä/hengellisestä elämästä. Se on osa ihmisenä olemista, mutta siinä on valinnan mahdollisuus, sitooko sen johonkin tiettyyn filosofiaan, oppiin tai uskontoon.
No, nämä olivat mun hiukan epämääräisiä pohdintoja. Kirjoitan tietenkin vain omasta kokemuksestani ja vaikutelmistani. En halua väittää mitään muiden ateistien puolesta.
Spongin näkemykset mielestäni hyviä. Niiden laajempi sisäistäminen toisi kirkkoa pitkän harppauksen kohti nykyaikaa. Rationaaliselle älylle tarjoutuu mahdollisuus pitäytyä kristinuskon ja sen suoman hengellisyyden parissa, uusin tulkinnoin toki. Pidän siis Spongin kirjoituksista, hän on hyvä ja hauskakin kirjoittaja ja omaa teologisen tietämyksen ohella laajan luonnontieteellisen oppineisuuden. Sitä en ymmärrä, miksi sillä ajatusmaailmalla kuitenkin yrittäisi pitäytyä kristinuskon piirissä. Kyllä Spong sitäkin on perustellut, mutta sitä en itse ymmärrä.
,----
>>>hengellisyyttä
Todellakin, mitä se on?
"spong itse ei siis ole ateisti vaan syvästi uskova, mutta a-teisti."
- Mitä eroa sinä noissa näet, siis muuta kuin tuon väliviivan?
No...Spong sanoo olevansa ei-teisti, mutta katsoo että kyse on eri asia kuin ateismi. Teismi on vain yksi tapa käsittää jumaluus. Spong tunnustautuu syvästi uskovaksi, mutta hänen jumalakäsityksensä ei oke teistinen. Siitä väliviivalla kikkailu, oli jossakin Spongin kirjassa. Ööööö...siis ei- teistinen käsitys jumalasta(a-teisti), mutta ei jumaluskon puuttumista (ateismi).
A-teismi, ei-teismi ja ateismi ovat ihan sama asia.
No semmoista terminologista kikkailuahan se on. Spongin ajatus oli selittää kaltaisensa ihmisen tilannetta, eli tilannetta jossa teismi oli käynyt mahdottomaksi mutta jossa silti uskotaan jumalaan jonkinlaisena elämän lähteenä.
Tarkoitatko samaan tyyliin kuin että "en minä feministi ole mutta tietenkin kannatan tasa-arvoa." Niinkö? Sitäkö tarkoitit kikkailulla? Ei se nyt kuitenkaan noin mene. A-teisti on ihan sama asia kuin ateisti.
Mitä ihmettä, eihän tuota nyt kannata käydä jankkaamaan. Toki sama asia, ei uskoa teistiseen jumalaan. Pintä semanttista välimerkki ym. kikkailua tarkoituksen selventämiseksi. Älä takerru lillukan varsiin.
Miksei tähän ole linkitetty mitään tuon Spongin kirjoituksia, videoita jne? En ole hänestä kuullutkaan, olis kiva lukasta.
Pistä juutuupiin hakusanaksi John Shelby Spong, löytyy hyviä luentoja.
Kyllähän sitä joskus tulee kelailtua hengen asioita vaikka ateisti onkin. Tosin mikään kristinusko tai vastaava pakkopulla ei voisi vähempää kiinnostaa.
kelaa hei
Mitä se hengellisyys on. Kun hengellisyydestä puhutaan, niin annetaan välillä ymmärtää että hengellisyyttä voi olla ilman jumalaa.
Voiko olla hengellisyyttää ilman yliluonnollista elementtiä eli olisiko esim pelkkä syvällinen elämän tarkoituksen pohtiminen hengellisyyttä.
Jos voidaan, niin kiikkutuolifilosofointikin täyttäisi hengellisyyden määritelmän.
Ehkä koko käsitettä tarkoituksellisesti mystifioidaan, sitä kun pidetään joskus myös jonkinlaisena välivaiheena uskonnollisuuteen.
Etsiskelin Suomenkielisiä esityksiä Spongista, eikä niitä helposti löytynyt. Törmäsin kuitenkin Spongin kriitikoihin, joiden teksteistä käy ilmi Spongin keskeiset ajatukset ja luonnollisesti niiden kritiikki.
Mulle Spong tai kristinuskon kritiikki ei ole ensisijainen pohdiskelun aihe, mutta aloitu viittaa Spongiin, siksi tutkin asiaa hetken.
Linkitän tähän pari artikkelia tutustumista varten.
Ensin Kari Kuulan kritiikki:
Piispa Spong kritisoi käsitystä persoonallisesta Jumalasta: http://www.karikuula.com/10
Sitten Antti Kettusen kritiikki: Kinnunen on Sallan seurakunnan kirkkoherra:
John Shelby Spongin teeseistä:
http://salla.seurakunta.net/images/kuvat/Spongin_teeseista.pdf
Huomion herättää nopeasti, että Spongin teesit muistuttavat niitä, joilla ateistit tällä palstallakin uskonto- jumalakritiikkiään harjoittavat. Ja erityisesti Kinnusen kritiikki muistuttaa sitä, jolla kristityt täällä omaa kantaansa puolustavat.
______________
En tahdo tehdä tästä teismi-ateismi vääntöä, mutta pakko nostaa esiin pieni detalji Kinnusen tekstistä.
"Vaikka teistinen käsitys Jumalasta hylättäisiin, silti Jumala on, sillä a-teismi on loogisesti pelkkää arvon kieltämistä. Teismi, joka antaa syyn anoa, toivoa ja odottaa Jumalalta jotakin, on verrattomasti parempi uskonto kuin ateismi, joka sanoo, ettei Jumalalta saa anoa, toivoa eikä odottaa mitään." (sivu 5)
En enää ihmettele palstateistien outoja ateismi-käsityksiä, jos kerran seurakuntien johtomiehetopettavat asiasta näin. Lupaan suhtautua tästedes kärsivällisemmin kristittyihin kanssakirjoittajiini tämän asian suhteen.