Nettifennoilla ja muilla kaiken toisenlaisuuden vastustajilla on se ongelma että he tietävät mitä vastustavat mutta eivät oikein tiedä mitä haluavat.
Sikis nettipalstojen "kielipoliittisessa" keskustelussa aina jää epäselväksi että mitä "monikulttuurikriittiset" siten halauisvat tilalle.
Haluaako nettifennot että ruotsinkielestä tehdään vapaaehtoinen, vai haluavatko he muuttaa kielen valinnaiseksi.
Näiden välillä on erittäin suuri koulutuspoliittinen ero. Mallit eroavat toistaan merkittävästi varsinkin kieliopintoja ja kielivarantoa silmälläpitäen.
Ja tehän tiedätte että eräs syys ille että kampanjanne on sujunut verkkaisesti on se ettette ole esittäneet konkrettista vaihtoehtoa.
Eli miten siis on?
Sikis nettipalstojen "kielipoliittisessa" keskustelussa aina jää epäselväksi että mitä "monikulttuurikriittiset" siten halauisvat tilalle.
Haluaako nettifennot että ruotsinkielestä tehdään vapaaehtoinen, vai haluavatko he muuttaa kielen valinnaiseksi.
Näiden välillä on erittäin suuri koulutuspoliittinen ero. Mallit eroavat toistaan merkittävästi varsinkin kieliopintoja ja kielivarantoa silmälläpitäen.
Ja tehän tiedätte että eräs syys ille että kampanjanne on sujunut verkkaisesti on se ettette ole esittäneet konkrettista vaihtoehtoa.
Eli miten siis on?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ymmärräthän, että kielikoulutus rakennetaan oppimisen lainalaisuuksien ja kielitarpeiden näkökulmasta, ei kielipolitiikan näkökulmasta.
Pakkoruotsi on kielipoliittinen päätös ja se on saatava pois.
Sen jälkeen voidaan edetä kielikoulutuksen rakentamisessa hyvässä hengessä pedagogien ja kansalaisten vuoropuheluna.
Ahvenanmaan malli perustuu vapaaehtoisuudelle. Siellä ei ole pakko opiskella kuin englantia. Useimmat aloittavat toisen vieraan kielen mutta noin kolmasosa jättää sen kesken. Oleellisempaa kuin se, onko kieli alkujaan valinnainen vai vapaaehtoinen, on se, saako sen jättää kesken, mikäli opinnot käyvät liian hankaliksi.
Ruotsin malli perustuu valinnaisuudelle. Kaikilla on englanti ja lisäksi valinnaisia kieliopintoja. Aivan kuten Ahvenanmaallakin kaksi kolmasosaa lukee jotain toista vierasta kieltä, yksi kolmasosa opiskelee joko kotikieltä tai tukiopintoja kielille (esim. lisää koulukieltä tai lisää englantia).
Näin valinnaisuuden pohjalta päädytään kuitenkin hyvin samanlaiseen lopputulokseen kuin vapaaehtoisuudenkin kohdalla.
Näitä malleja voivat virkamiehet ja kasvatustieteilijät varsin vapaasti pyöritellä sitten kun pakkoruotsi kaikilta koulutuksen tasoilta on poissa.
"Pakkoruotsi on kielipoliittinen päätös ja se on saatava pois."
Juujuu olen ymmärtänyt että kakki teidän kiihkonne lähtee juuri tästä. Siksi yritinkin auttaa teitä onnistumaan kiinnittämällä teidän huomionne siihehn että on tärkeämpää miettiä mitä halutaan eikä sitä mitä ei haluta.
"Näin valinnaisuuden pohjalta päädytään kuitenkin hyvin samanlaiseen lopputulokseen kuin vapaaehtoisuudenkin kohdalla."
No tuohan ei ole totta. Ja jos et sitä ymmärrä niin osoitat vain että et ole tosissasi liikkeellä. Sinua vain risoo toinen kotimainen. Se ei ole kovin rakenbtava lähtökohta ihan oikeassa elämässä.
"Näitä malleja voivat virkamiehet ja kasvatustieteilijät varsin vapaasti pyöritellä sitten kun pakkoruotsi kaikilta koulutuksen tasoilta on poissa. "
MOT.
Voisko joku teistä oikeasti vastata?
Olet nyt turhaan jumittunut ajatukseen, ettei pakkoruotsia voi poistaa, jollei tiedetä, onko sen jälkeen jokin kieli pakollinen vai vapaaehtoinen vai valinnainen.
Nykyinen malli on se, että kaikilla on A1-kieli ja B1-kieli ja jompikumpi on pakkoruotsi. Tavoiteltu vaihe on se, että jompikumpi voi olla ruotsi mutta voi olla jokin muukin kieli.
Oletko vielä mukana?
Tässä ei oteta kantaa siihen, pitääkö jokaisessa koulussa olla jatkossakin englanti ja ruotsi mahdollisia A1- ja B1-kielinä ja jos pitää, tuleeko näiden rinnalla olla vielä jokin kolmas kieli tai voiko olla kouluja, joissa valikoimana on vaikkapa venäjä, saame, norja? Miksi tästä pitäisi päättää nyt?
Nykyinen valinta on kuitenkin erilainen kuin tulevassa tuntijaossa, jossa yleisin pakkoruotsi eli B1 on aikaistettu alakouluun kuudennelle. Tämä on kiistanalainen varhaistus, josta mm. kieltenopettajat eivät pitäneet. Kysehän oli taas RKP:n sitkeästä halusta saada ruotsi alkamaan ennen kuin vanhemmat ovat aivopesseet lapsensa koulu&ruotsivastaisiksi.
Monet kieltenopettajat ovat varoittaneet, että kaikki alakoulun oppilaat eivät kykene opiskelemaan kahta vierasta kieltä niin, että siitä olisi heille hyötyä ja toisaalta he eivät kohtuuttomasti hidastaisi muuta ryhmää. Nimeomaan tämän varhaistuksen vuoksi on vaikeaa noin vain ilmoittaa, että toisen kielen tulisi olla valinnainen - ei vapaaehtoinen.
Pysytkö mukana?
Alakouluun varhaistettu B1 tuo myös sen ongelman, että viikkotunteja riittää kaksi kuudennelle luokalla ja kaksi esimerkiksi seitsämännelle, mutta sitten joko kasilla ja ysillä on yksi viikkotunti, mikä taas ei riitä kielen oppimiseen. Osa kouluista näyttää ehdottavan, että kasillakin olisi kaksi tuntia ja sitten ysillä ei lainkaan, mikäli oppilas ei olisi menossa lukioon ja lukioon menijöille tulisi "vapaaehtoinen" lisäpakkoruotsi.
Ei tätä hallituksen omaa ehdotusta ollut todellakaan mietitty, koska oli kiire tehdä kielipolitiikkaa sen sijaan että olisi maltettu lähteä oppilaiden edusta ja suunnitella kieltenopetusta oppimisen ja erilaisten yksilöiden kannalta.
Ymmärrätkö?
Nyt olisi parasta peruuttaa uuden tuntijaon kieliosuus ja suunnitella se uudestaan ilman pakkoruotsia, ilman kielipoliittisia lehmänkauppoja.
Näin, kiitos!
Mitä tarkoitat valinnaisuuden ja vapaaehtoisuuden erolla?
En ymmärrä noiden eroa tässä vapaan kielivalinnan kysymyksessä.
Vapaaehtoisuus on sitä, että voit valita joko espanjan tai tietotekniikan.
Valinnaisuus on sitä, että voit valita joko espanjan tai ranskan.
Vapaaehtoisuus voi olla sitäkin, että ei ole pakko lukea ruotsia, vaan voi valita jonkun muun.
No nyt tajusin. Ja vastaus on selvä. Tottakai pakkoruotsin sijasta pitää valita joku muu kieli, jos ei valitse ruotsia.
Kysehän on nimenomaan Suomen kielipaletin laajentamisesta, joten valinnaisuus on tie siihen.
VAIKKA käytännössä suurin osa kansalaisista ei tarvitse muuta kielitaitoa elämässään kuin äidinkielensä ja englannin taidon.
En vain keksi sen hyödyttävämpää kouluainetta tilalle kuin joku kieli.
"En vain keksi sen hyödyttävämpää kouluainetta tilalle kuin joku kieli."
Lohdullista tässä on se, ettei tarvitse keksiä kaikille hyödyllisempää, jos antaa ihmisten valita itse. Silloin jonkun kohdalla hyödyllisempi voi olla vaikkapa ohjelmointitaito.
Mallin valinta kirjoitti :"Nettifennoilla ja muilla kaiken toisenlaisuuden vastustajilla on se ongelma että he tietävät mitä vastustavat mutta eivät oikein tiedä mitä haluavat."
Minä olen ainakin jo useita vuosia tiennyt suhteellisen tarkkaan, mitä haluan. Haluan ruotsin kielen vaihtoehtoiseksi kieleksi, jonka tilalle koululainen voisi ottaa suuren eurooppalaisen tai aasialaisen kielen. Tuon kielen on pakko merkittävä, koska täytyyhän sen opiskelijoita löytyä niin paljon, että kieliryhmä voidaan todella muodostaa. Tämä koululaisen valitsema kieli voisi olla se, millä hän suorittaa korkeakoulututkinnossa määritellyn kielikokeen. Hän voisi tietenkin suorittaa sen myös ruotsiksi tai englanniksi. Virkatutkinnon pakkoruotsi tulisi poistaa, mutta on aivan luonnollista, että kaksikielisten kuntien virkamiehiltä edellytetään jatkossa sujuvaa suomen ja ruotsin osaamista.
Koska tuossa mallissa ruotsista tulisi vaihtoehtoinen eikä vapaaehtoinen kieli, niin sen käyttöönotto ei vähentäisi koululaisten vieraiden kielten taitoa. Se vain kohdistuisi kieliin hieman eri tavalla kuin nyt.
Mallin valinta:"Siksi nettipalstojen "kielipoliittisessa" keskustelussa aina jää epäselväksi että mitä "monikulttuurikriittiset" siten haluaisivat tilalle.
Haluaako nettifennot että ruotsin kielestä tehdään vapaaehtoinen, vai haluavatko he muuttaa kielen valinnaiseksi."
Minä kannatan valinnaisuutta, mutta tiedän, että vapaaehtoisuuden kannattajiakin on melko runsaasti.
Mallin valinta :"Näiden välillä on erittäin suuri koulutuspoliittinen ero. Mallit eroavat toistaan merkittävästi varsinkin kieliopintoja ja kielivarantoa silmälläpitäen."
Jos ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen aine, niin se voisi johtaa vieraiden kielten taidon supistumiseen nykyisestäkin. Siksi minäkin olen tukemassa valinnaisuutta tässä asiassa.
"Minä kannatan valinnaisuutta, mutta tiedän, että vapaaehtoisuuden kannattajiakin on melko runsaasti."
Luitko tuon edellisen viestin Ahvenanmaan ja Ruotsin malleista. Me olemme kuitenkin monikielistyvä yhteiskunta ja meillä on paljon lapsia, joille kielet ovat ongelma joko oppimisen ongelmien tai maahanmuuttajataustaan tai perheen monikieliseen taustaan liittyen. Tarvitsisimme mallin, joka joustaa ja tukee - kielet eivät saisi olla aineryhmä, jolla karsitaan ja pudotetaan oppilaita jatkosta.
"Jos ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen aine, niin se voisi johtaa vieraiden kielten taidon supistumiseen nykyisestäkin. Siksi minäkin olen tukemassa valinnaisuutta tässä asiassa."
Kuules Vesa, ei kannata kompuroida lillukanvarsiin. Nykyinen pakkoruotsi pitää ymmärtää toisena pakollisena vieraana kielenä, niin kuin se onkin. Vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaa sitä, että sitä ei ole pakko valita, voi ottaa jonkun muun jos on tarjolla. Mikäli tarjolla ei ole muuta, niin sitten luetaan ruotsia. Pakkoruotsia se ei enää ole, koska lakiteksteistä poistetaan kohta, jonka mukaan koulujen on pakko ruotsia opettaa. Ei kai voida kuvitella, että lukisimme vain yhtä vierasta kieltä ja siksi ei ole edes oltu niin äärettömän kriittisiä tuon valinnaisuuden ja vapaaehtoisuuden kanssa.
Ote aiemmasta kirjoituksestani :"Jos ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen aine, niin se voisi johtaa vieraiden kielten taidon supistumiseen nykyisestäkin. Siksi minäkin olen tukemassa valinnaisuutta tässä asiassa."
Jokkex kommentoi tätä :"Kuules Vesa, ei kannata kompuroida lillukanvarsiin. Nykyinen pakkoruotsi pitää ymmärtää toisena pakollisena vieraana kielenä, niin kuin se onkin. Vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaa sitä, että sitä ei ole pakko valita, voi ottaa jonkun muun jos on tarjolla."
Vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaa käsittääkseni sitä, että ruotsin kielen asematsa koululainen voisi valita jonkin muun aineen. Mielestäni tämän muun aineen pitäisi olla joku toinen vieras kieli. Silloin puhutaan vaihtoehtoisuudesta. Meillä Kokoomuksessa ollaan sangen kiinnostuneita suomalaisten kielitaidosta, ja siksi mikään sellainen aloite, joka saattaisi pienentää suomalaisten kielipotentiaalia, tuskin tulee saamaan Kokoomuksen tukea. Tämä näkyi selvästi Kokoomuksen vuoden 2010 puoluekokouksessa, jossa aloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta hylättiin sagen selvällä enemmistöllä. Sen sijaan se aloite, missä ruotsista haluttiin tehdä vaihtoehtoinen kieli, sai tuossa puoluekokouksessa niukan enemmistön.
Kun olen kirjoittanut siitä, että virkamiesten tulisi osata sekä suomea että ruotsia kaksikielisissä kunnissa, niin tarkoitan kaksikielisillä kunnilla niitä, joissa todella asuu paljon ruotsinkielisisiä, enkä niitä kuntia, jotka ovat kaksikielisiä hallinnollisilla päätöksillä. Näihin jälkimmäisiin kuuluu mm. Kotka, jossa ruotsinkielisiä on vaatimattomat 1.3%.
"Vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaa käsittääkseni sitä, että ruotsin kielen asematsa koululainen voisi valita jonkin muun aineen. Mielestäni tämän muun aineen pitäisi olla joku toinen vieras kieli. Silloin puhutaan vaihtoehtoisuudesta."
Vapaaehtoinen ruotsi on sitä, että juuri ruotsia ei ole pakko lukea. Vapaaehtoinen toinen vieras kieli on eri asia. Voi sen ymmärtää toisinkin, mutta käytännössä se ymmärretään kuin kerroin. Kysymys on siitä että ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli ja siksi vapaaehtoisuus sen kohdalla käsitetään hieman toisin, jossain mielessä väärinkin. Ruotsi nähdään siis toisena vieraana kielenä, mutta pakollisena vaihtoehtona. Tähän on ajauduttu termeillä temppuilemisen vuoksi, "toinen kotimainen", pyh sanon minä.
"Kokoomuksessa ollaan sangen kiinnostuneita suomalaisten kielitaidosta, ja siksi mikään sellainen aloite, joka saattaisi pienentää suomalaisten kielipotentiaalia, tuskin tulee saamaan Kokoomuksen tukea."
Varsinkin Kokoomuslaisen edustajan pitäisi käsittää ettei mikään seiso tukevasti yhdellä jalalla. Tarvitaan muutakin osaamista kuin vieraat kielet. On varsin ankdamimainen näkemys, että jos ei ole hyvä kielissä, niin ei ole hyvä missään. Heikolla kielipäälläkin varustetulla voi olla muita hyviä ominaisuuksia ja niitä pitäisi myös kehittää. Joillekin riittää aivan hyvin jopa pelkkä englantikin.
Eiköhän se sitten selviä, että mitä kukin tarkoittaa kun asiasta aletaan tosissaan keskustelemaan. Monelle kokoomuslaiselle saattaa tuo "vapaaehtoisuus-lauseke" toimia pakkoruotsittajuuden peitteenä.
Mutta eihän siinä mitään, arvostan kyllä työtäsi hyvän asian eteen.
Ote aiemmasta kirjoituksestani :"Kokoomuksessa ollaan sangen kiinnostuneita suomalaisten kielitaidosta, ja siksi mikään sellainen aloite, joka saattaisi pienentää suomalaisten kielipotentiaalia, tuskin tulee saamaan Kokoomuksen tukea."
Jokkex kommentoi tätä :"Varsinkin Kokoomuslaisen edustajan pitäisi käsittää ettei mikään seiso tukevasti yhdellä jalalla. Tarvitaan muutakin osaamista kuin vieraat kielet. On varsin ankdamimainen näkemys, että jos ei ole hyvä kielissä, niin ei ole hyvä missään. Heikolla kielipäälläkin varustetulla voi olla muita hyviä ominaisuuksia ja niitä pitäisi myös kehittää. Joillekin riittää aivan hyvin jopa pelkkä englantikin."
Olen kyllä Ankdamin kanssa eri mieltä siitä, kun hän väittää jotakuinkin niin, ettei se, joka on huono kielissä, voi olla hyvä missään. Itse olen sangen kielitaitoinen, mutta minulla on useitakin tuttuja, joille vieraat kielet ovat olleet täyttä tervanjuontia. Siitä huolimatta olen lujasti sillä kannalla, että jokaisen suomalaisen koululaisen on opiskeltava vähintään kahta vierasta kieltä. Ne kannattaa aloittaa jo 8-9:n vuoden iässä, jolloin ikkuna vieran kielen oppimisen on vielä hyvin auki. Muutamaa vuotta myöhemmin tilanne on jo suhteessa huonompi. Nuo vieraat kielet tulisi voida valita usean kielen joukosta ilman, että yksikään olisi pakollinen, ei edes englanti.
"Siitä huolimatta olen lujasti sillä kannalla, että jokaisen suomalaisen koululaisen on opiskeltava vähintään kahta vierasta kieltä."
Jokainen suomalainen ei saa edes peruskoulua suoritettua loppuun, että kyllä sen "jokainen"-sanan eteen pitää veraiden kielten suhteen laittaa edes sana "melkein". Tarvitaan vähän laajempi kirjo kielten opettamisessakin. Jos aivan kaikille yritetään vähintään kahta vierasta kieltä opettaa, niin menee resurssien tuhlaamiseksi.
Toki kysymys on myös paljon opetuksen laajuudesta ja keskimäärin siitä toisesta vieraasta kielestä riittää peruskoulussa aivan perusteet.
"Ei kai voida kuvitella, että lukisimme vain yhtä vierasta kielt"
Perheillä voi olla kieliä, joita ei lueta koulussa, mutta joiden ylläpitotyö on kuitenkin järjestetty.
Yksittäiset oppilaat voivat hyvinkin lukea vain yhtä vierasta kieltä, mikäli heidän oppimisprofiilissaan kielet ovat erityisen vaikeita ja he tarvitsevat paljon aikaa esim. koulukielen kanssa työskentelyyn.
Tämä ei olisi mikään ongelma, mikäli vapautukset toimisivat siten, että erityisopetuksen ammattilainen voi sen yhdessä perheen kanssa hakea ja sopia samalla tarvittavasta tuesta ja kotikielenopinnoista ym.
Kaikille saman kielipaletin malli on kovin vanhanaikainen monikielisessä yhteiskunnassa, jossa pyritään takaamaan kaikille tie korkeakouluopintoihin asti.
"Perheillä voi olla kieliä, joita ei lueta koulussa, mutta joiden ylläpitotyö on kuitenkin järjestetty."
Tuttu juttu omassa perheessäni, en todellakaan kaipaa jotain marginaaliruotsia kaksikieliselle lapselleni.
"Yksittäiset oppilaat voivat hyvinkin lukea vain yhtä vierasta kieltä, mikäli heidän oppimisprofiilissaan kielet ovat erityisen vaikeita ja he tarvitsevat paljon aikaa esim. koulukielen kanssa työskentelyyn."
Totta, mutta ei sen toisen vieraan kielen tarvitse olla ruotsin tapaan riippakivi peruskoulusta yliopistoon. Valtaosalle voidaan opettaa esim. englantia ja jonkun toisen kielen alkeet, suurelle osalle paljon enemmänkin.
Onhan heitäkin joille ei todellakaan kannata toista kieltä yrittääkään päähän tunkea, hädin tuskin yhtä. Voivat silti olla täysin yhteiskuntakelpoisia ja kannattaisi tukea niissä asioissa joissa ovat vahvempia. Pelkällä suomellakin voi pärjätä aivan hyvin, kun vain on hoksottimet kunnossa. Vieraiden kielten taito on kansallisesti tärkeää, mutta ei mikään pyhä lehmä kaikille yksilöille.
Vesa! Ei yksittäisellä virkamiehellä ole mitään tarvetta osata ruotsia kaksikielisissä kunnissa. Oletko sekaisin? Viranomaisella on velvoite (perustuslain mukaan) antaa palveluita molemmilla kielillä virastoissa ja tuomioistuimissa. Ruotsinkielisiä on n. 5% kansasta. "Kaksikielisissä kunnissa", anna minun nyt nauraa oikein kunnolla. Nämä kunnathan ovat kaksikielisiä, vaikka ainoastaan muutama kielivajakki svekkuli asuisi niissä.
Vesa tarkoittanee OIKEASTI kaksikielisiä kuntia, ei nykylainmukaisia keinotekoisesti kaksikielisiä kuntia.
Selvästi kaksikielisissä kunnissa, joita on melko vähän, on kohtuullista vaatia molempien kielien osaamista virkamieheltä.
Suomessa on 15000-30000 suomea osaamatonta surua. Käsite "virkamiesruotsi" näiden muutaman tuhannen vuoksi on mielisairautta.
Olen pitkälti samaa mieltä. MUTTA jos pakkovirkaruotsi säilytetään muutamassa aidosti kaksikielisessä kunnassa, on se pieni hinta pakkovirkaruotsin ja koulujen pakkoruotsin poistamisesta kaikkialta muualta maasta.
Välillä on järkevää joustaa, jotta saavuttaa jotain konkreettista. Svekotahot tosin eivät jousta missään, mutta se onkin heidän tappionsa.
Niissä kunnissa missä surut ovat enemmistönä, niin he voivat palvella toinen toisiaan koska suurin osa heistä osaa molemmat kielet. Muualla Suomessa riittää tulkkipalvelu.
Huom! kirjoitti :"MUTTA jos pakkovirkaruotsi säilytetään muutamassa aidosti kaksikielisessä kunnassa, on se pieni hinta pakkovirkaruotsin ja koulujen pakkoruotsin poistamisesta kaikkialta muualta maasta.
Välillä on järkevää joustaa, jotta saavuttaa jotain konkreettista. Svekotahot tosin eivät jousta missään, mutta se onkin heidän tappionsa. "
On varmaan aivan järkevää vaatia virkamiehiltä ruotsin osaamista siellä, missä sitä ihan aidosti tarvitaan. Mutta virkamiestutkintoon elimellisenä kuuluvaa ruotsin koetta ei tarvita. Se voidaan korvata kielikokeella, jonka voisi suorittaa ruotsin sijasta englanniksi tai sillä kiellä, jonka ko. henkilö valitsi aikoinaan peruskoulussa ruotsin asemasta.
Tässä vaiheessa on varmaan järkevintä keskittyä poitamaan pakkoruotsi sieltä, missä ruotsia ei juurikaan tarvita. Myönnytyksiin on oltava valmiuksia. On kyllä olemassa niitä svekomaaneja, jotka eivät jousta yhtään, kun ruotsin kielestä on kyse, mutta heidän ylitseen voidaan kyllä kävellä, jahka muut tahot pääsevät asiasta sopimukseen. En usko, että siihen pääseminen vie enää kovinkaan montaa vuotta.
Vesa Kaiteralle: Mikseivät poliitikot nosta esiin sitä, ettei meidän pakkovirkaruotsiamme vastaavaa kaikille akateemisille pakollista vierasta kieltä ole missään?
Otetaan esimerkki: Nuori, jolle ruotsi on ollut vaikeaa ja siksi hän on hakeutunut esimerkiksi luonnontiedepainotteiseen lukioon tai matematiikkalukioon ja saanut siellä mahdollisuuden karsia ruotsin kurssit kahteen - koska osa vaativista alakohtaisista kursseista korvaa jopa kahdeksan pakollista kurssia, ei toki ainetta kokonaan. Tai hän on juuri ja juuri kahlannut lukioruotsin läpi ja sen jälkeen ollut työssä vaikkapa ohjelmoijana muutaman vuoden ja unohtanut koko ruotsin. Kun tämä nuori lähtee sitten Polille opiskelemaan vaativaa matematiikkaa ja fysiikkaa, hän törmää virkaruotsiin, jolle ei ole mitään lievennyksiä eikä korvaavia tapoja. Hän joutuu yliopistolla lukemaan erilaisilla lisäkursseilla käytännössä koko unohtuneen ruotsinsa uudelleen eli peruskoulun ja lukion ruotsin suorittaakseen virkaruotsin, joka voi toisista enemmän kieliin suuntautuneista ja hyvin lukioruotsinsa suorittaneista, tuntua kohtuulliselta kokeelta. Hänelle se on tietysti kohtuuton. Kohtuuton se on myös hänen tulevaa uraansa ajatellen.
Missään maailmassa ei käy tulevaisuuden toivoille yliopistolla näin!
Tämä pakkoruotsi ei varsinkaan hyödytä ketään, mutta katkeroittaa, vie turhaan voimia ja on todellinen este suomenkielisten kouluttautumiselle ja maailmankansalaisuudelle.
Miksi tästä ei puhuta!
Vesa Kaitera kirjoitti:
"Minä olen ainakin jo useita vuosia tiennyt suhteellisen tarkkaan, mitä haluan. Haluan ruotsin kielen vaihtoehtoiseksi kieleksi, jonka tilalle koululainen voisi ottaa suuren eurooppalaisen tai aasialaisen kielen. Tuon kielen on pakko merkittävä, koska täytyyhän sen opiskelijoita löytyä niin paljon, että kieliryhmä voidaan todella muodostaa. Tämä koululaisen valitsema kieli voisi olla se, millä hän suorittaa korkeakoulututkinnossa määritellyn kielikokeen. Hän voisi tietenkin suorittaa sen myös ruotsiksi tai englanniksi. ."
Aloitus perusteluineen on hyvä, ja jos tuolla päästäisiin eteenpäin, niin hyvä olisi.
Sitten tuleekin tyrmäys, tosin vasta lausee lopussa::
"Virkatutkinnon pakkoruotsi tulisi poistaa, mutta on aivan luonnollista, että kaksikielisten kuntien virkamiehiltä edellytetään jatkossa sujuvaa suomen ja ruotsin osaamista."
Alku on tässäkin hyvä, mutta loppu taas ruotsinkielen pönkittämistä. Kotikuntani Vantaa on kielilain perusteella kaksikielinen, mutta olen ns. satavarma siitä, että suurin osa sen virkamiehistä ei pysty palvelemaan Vantaan verraten pientä ruotsinkieleistä väestönosaa muuten kuin suomeksi. Eikä se ole mitenkään tarpeenkaan. Riittää, kun ruotsinkielen taitoisia virkamiehiä on tarpeeksi palvelemaan ruotsinkielistä väestönosaa.
Huom! Pahoittelen, jos ymmärsin Kaiteran tekstin virkamiesten kielitaidosta väärin.
Hyvä kysymys on: Miksi tuolle Kaiteran ehdotuksen ensimmäiselle osalle ei haluta antaa kokeilumahdollisuutta missään kunnassa? Totuushan on joka tapauksessa se, että ruotsinkieli on suomalaiselle todennäköisesti helpoimmin opittava kieli myös myöhemmin.
On tietysti selvää, että ainakin pienimmille kunnille tulisi ainakin alkuun melkoisia vaikeuksia järjestää esim. saksan- tai ranskankielen opetus,
"Miksi tuolle Kaiteran ehdotuksen ensimmäiselle osalle ei haluta antaa kokeilumahdollisuutta missään kunnassa?"
Miksi ruotsinkieliset verkostot sallisivat sellaisen ajatuksen esiintulon missään puolueessa. Juurihan toisessa ketjussa todettiin, että Vantaankin kaltainen monikielinen vaan ei ruotsinkielinen kaupunki on lain mukaan kaksikielinen vuoteen 2040. Siihen on 26 vuotta. Jos olet nuori tänään, 26 vuoden päästä sinulla on lastenlapsia. Heillekin riittää vielä kaksikielistä Vantaata pakkoruotsineen!
Tämä on naurettavaa ja pelottavaa.
Annammeko tämän jatkua?