Pakko-oireisesta häiriöstä parantuminen

Pelottaa.

Moi, eli mulla taitaa olla pakko-oireinen häiriö, eli olen alkanut pelkäämään että joskus tekisin jotain pahaa jollekkin toiselle ihmiselle ilman että tajuaisin sitä, sitä että olisin psykopaatti, tai että tulisin tunteettomaksi ja kylmäksi. Kysynkin että paraneeko tästä kokonaan lääkkeiden voimalla entä voiko lääkityksen joskus lopettaa ?

10

713

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Apuri246888

      Pakko-oireinen häiriö ei ole pysyvä olotila, vaan aivojen toiminnallinen häiriö, joka johtuu aivojen liiasta serotoniinin sitoutumisesta, kuten suurin osa mielenterveysongelmista. Sitä siis voidaan hoitaa.

      Itselläni on täysin sama ongelma ku sulla ollu päällä noin puolitoista kuukautta. Jos pystyt puhumaan asiata jollekin, kannattaa ehdottomasti. Mulla tietää melkein koko lähipiiri, että ei tarvitse sen takia enää ahdistua.

      Toiseksi laitoin elämäntavat kuntoon (ruoka-vakio, liikunta, lepo ja vitamiinit), joka auttaa serotoniinin tuotantoon pitkällä aikavälillä. Auringonvalo on myös aika tärkeää, sitä nyt on valitettavan vähän tarjolla.

      Menin psykiatrin juttusille ja sain lääkityksen. Nyt on ollut kuukauden verran jokainen päivä parempi. Alussa itkin, en pystynyt syömään tai nukkumaan enkä halunnut liikkua sängystäni. Nyt olen jopa aktiivisempi kuin aiemmin. Jos pahimmillaan ajatukset olivat päässäni 24/7 niin nyt ne ovat vain puolet tai kolmasosan siitä ajasta (tuntuu että olisi paljon, koska niihin keskittyy niin paljon).

      Vaikka onkin vaikeaa, pitää vain todeta ajatusten olevan ajatuksia. Voin nyt kertoa, että et tule tekemää. Ikinä kellkkään pahaa ocd:n takia. Muista, että nuo ajatukset ovat itsellesi inhottavia. Jos oikeasti haluaisit, miksi tuntisit ne inhoittaviksi?

      Tuo helpottaa ajan kanssa, vaikea sairaus mutta osalla ihmisistä häviää ajan myötä kokonaan. Itse en jaksa oikein stressata enää koko sairaudesta ja olen pitänyt itseni kiireellisenä (liikunta on ollut ihan paras lääke minulle), joten aivotkin alkaa tylsistyä jo tuohon ajatukseen. En enää pysty ahdistumaan siitä, mutta onhan se vieläkin aika ärsyttävää.

      Muista ettet ole tämän kanssa yksin. Luulin ensin, ettei kukaan varmasti sairasta tämmöistä, mutta olen jo löytänyt lähipiiristäni pari henkilöä, joilla on täysin samaa oireilua. Helpottaa tosi paljon kun saa jutella.

      Mutta lyhyesti: mene lääkäriin, hanki lääkitys jos tarvii, ole aktiivinen, pistä elämäntavat kuntoon, ole onnellinen. Niin tä sairaus taltutetaan. Jos yhtään lohduttaa, mm. DiCaprio, Beckham, Katy Perry, Diaz, Megan Fox, Eminem jne. On kärsinyt / kärsii samasta ahdistushäiriöstä, ja katso mitä he ovat saavuttaneet!

      Mieti myös, onko sinulla ollut stressiä, elämänmuutos tai pelkoja kun ocd laukesi? Yleensä nämä tekijät laukaisevat oireet alitajuntaisesti, koska et ole käsitellyt niitä.

      Toivottavasti auttoi!

      • Aloittaja.

        Kiitos avusta todella paljon ! Nyt tää tilanne on alkanu vaan menemään siihen että kun noi ajatukset on 24/7 päässä, niin niihin yrittää olla kiinnittämättä huomiota, mutta sitten kun olo helpottuu niin luulen että joku päässä sitten taisi naksahtaa ja entä jos haluankin tehdä jotain oikeasti ? Enskerralla perheneuvolakäynnillä mainitsen tästä, tuntuu jo että elämällä ei oikein ole tarkoitusta ja että millään ei olisi enään mitään väliä.. Mut jos tää ei tosiaan niin harvinainen ole niin okei, tästä selvitään ! Tosiaan kysysin sulta vielä että alkoko sulle tulemaan semmoinen toivottomuuden tunne, semmoinen että sinut olisi jo "tuomittu" (vaikka en mitenkään uskonnollinen olekaan) tekemään jotain ja ajatus siitä, että haluaisikin tehdä jotain vahvistuu? Kuitenkin noiden ajatusten tulviessa päähäni ne pysäyttää yleensä se, kun vakuutan itselleni etten sitä tosiaankaan halua... Huh, kuinka kova voikaan olla ahdistus !


      • Apuri0773
        Aloittaja. kirjoitti:

        Kiitos avusta todella paljon ! Nyt tää tilanne on alkanu vaan menemään siihen että kun noi ajatukset on 24/7 päässä, niin niihin yrittää olla kiinnittämättä huomiota, mutta sitten kun olo helpottuu niin luulen että joku päässä sitten taisi naksahtaa ja entä jos haluankin tehdä jotain oikeasti ? Enskerralla perheneuvolakäynnillä mainitsen tästä, tuntuu jo että elämällä ei oikein ole tarkoitusta ja että millään ei olisi enään mitään väliä.. Mut jos tää ei tosiaan niin harvinainen ole niin okei, tästä selvitään ! Tosiaan kysysin sulta vielä että alkoko sulle tulemaan semmoinen toivottomuuden tunne, semmoinen että sinut olisi jo "tuomittu" (vaikka en mitenkään uskonnollinen olekaan) tekemään jotain ja ajatus siitä, että haluaisikin tehdä jotain vahvistuu? Kuitenkin noiden ajatusten tulviessa päähäni ne pysäyttää yleensä se, kun vakuutan itselleni etten sitä tosiaankaan halua... Huh, kuinka kova voikaan olla ahdistus !

        Joo no itselläni ahdistaa lukea muiden ahdistuksesta, se ei oikein anna lisäpuhtia paranemiseen :D jätä siis suosiolla keskustelupalstat. Itselläni aika hyvin vaihtunut nuo ajatukset vain semmosiksi "ocd, / ainii mul on ocd / hei nyt en ajatellu sitä 10 minuuttiin". Tottakai tuo vielä kummittelee tuo toisen vahingoittaminen, mutta ihan suht nopeasti se on lieventynyt. Heti jos hautautuu liikaa ajatuksiinsa, niin ne saavat vallan. Älä edes yritä kertoa aivoillesi "enhän minä ikinä satuttaisi ketään", vaan ohita vaan ajatus "ajatukset ovat ajatuksia"-toiminnolla. Et välttämättä huomaa tuloksia viikossa tai päivässä, mutta pidemmällä aikavälillä helpottaa.

        Esim. Nykyään pystyn soittamaan ja puhumaan tyttöystävän kaa ilman ajatuksia, vaikka alussa ne vainosivat kokoajan. Tsemppiä. Kun pääset semmosee rauhallisuuden tunteeseen, niin tajuat kyllä, että ajatukset on tosiaa vaa niit ajatuksia. Matkalla on huonompiakin päiviä, mutta aina jos sellaisesta pääsee yli niin on 2x vahvempi. Voin kertoa, että maaliskuussa on olosi jo paljon paljon normaalimpi.

        Neuvolassa ei osata auttaa, soita paikkakuntasi päivystävään psykiatriseen sairaalaan, yleensä pääsee vastaanotolle samantien. Moni pelkää lääkärissä käyntiä, mutta se on oikeasti se ensimmäinen askel kohti parantumista. Kysy vain jos tarviit vielä jeesiä


      • Wentti

        "Pakko-oireinen häiriö [on] aivojen toiminnallinen häiriö, joka johtuu aivojen liiasta serotoniinin sitoutumisesta, kuten suurin osa mielenterveysongelmista."

        Puppua. Serotoniinitasolla ei ole todettu ikinä olevan mitään merkitystä mielenterveysongelmien kanssa. Olet kuullut tämän sadun varmastikin omalta psykiatriltasi. Sinunkin on hyvä tietää, että kyseessä on ainoastaan myynninedistämislause eikä sillä ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa.


    • Aloittaja12245

      Tänä päivänä helpottanut jo paljon, ja tosiaan heti kun tulin tarkistamaan tämän niin alkoi ahdistaa. Olen tosiaan ajatellut, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja on luontoni vastaista vahingoittaa toisia, sen takia pelkään sitä niin kovasti. Kokeilen nyt kuitenkin tuota neuvolaa, katsotaan kuinka se helpottaa, en nyt tule varmastikkaan enään kirjoittamaan kun huomasin että ahdistaa. Kun tämä päivässä niin paljon helpottaa niin varmasti paljon enemmän kuukaudessa ym ym. Ja kaiken hyvän lisäksi vielä murrosikä painaa niskaan, elikkä itsestäkään ei ole varma :D Varmasti kaikki joskus murrosiässä jollain tasolla käyvät moraalia läpi.. Ainakin uskon :D

      • Aloittaja12345

        Tarkoitin, että siis sen takia pelkään noita ajatuksia niin kovasti kun moraalin käsitykseni on niin vahva :D Älkää ymmärtäkö väärin ! Ajatuksissaan kun kirjottaa niin tulee näköjään kirjotusvirheitä.


    • Apuri3743637

      Niinkuin näät, niin tuollaiset "Wentit" eivät hirveästi sitä tunnelmaa nosta. No itse en ole lääketieteen expertti, joten en voi sataprosenttisesti tuosta serotoniinitasosta mennä takuuseen, kun en ole asiaa tutkinut. Mutta totuus on se, että se on toiminnallinen häiriö ja sillä siisti :). Niin todetaan mm. Suomen mielenterveystalon sivuilla sun muilla. Tsemppiä päivään

    • ahdistavaa

      Mulla kans tullu noita ''Mitä jos oikeasti haluaisin tehdä'', varsinkin sillon kun alan ajattelemaan noita syvemmin. Pitää yrittää vaan päästä noista yli, ei saa jäädä miettimään. En mä kuitenkaan ketään haluaisi vahingoittaa ja toivon mun perheelle ja itselleni hyvää elämää. Tää vaan on tämmönen sairaus. Oon käyny psykologilla, voin sanoa että se auttoi jonkun verran. Lääkkeitä olen kans ajatellu kokeilla, jos helpottais oloa. Oon kärsiny tästä jo pitempään ja välillä olo on tosi ahdistunu. Nyttenki ajatukset vaan painaa. Jos keksii itelle jotain tekemistä nii yleensä niitä ei ajattele niin paljon.

      • Ahdistunut..

        Pakko-ajatukset eivät ole kaikonneet, ne ovat tavallaan vain muuttaneet muotoaan... Aloin suhtautumaan ajatuksiin positiivisesti eli siis ajattelin että olen vain vahvempi kun olen päässyt yli tästä. No nyt sitten aina kun tulee joku agressiivinen pakkoajatus, niin ensimmäinen miete on, että haluan sitä. Tosi inhottavaa myöntää mutta noin se vain menee. Sitä vaan tulee aina mieleen että no kerran en tosiaankaan pahaa halua kellekkään niin miksi ensimmäinen ajatus on tuommonen ? Sitä ei toivo mitään muuta kuin sitä että pääsisi pois tästä kierteestä ja pääsisi takaisin normaaliin elämään kiinni.. Hohhoi, päivät on vaan itkuntäyteistä helvettiä.. Onneksi on valonpilkahduksiakin välillä, oon jopa vähän väliä unohtanutkin kaiken.


    • ulapallako

      "Pakko-oireinen häiriö ei ole pysyvä olotila, vaan aivojen toiminnallinen häiriö, joka johtuu aivojen liiasta serotoniinin sitoutumisesta, kuten suurin osa mielenterveysongelmista."

      Miten mulla on ihan päinvastainen käsitys ollut näistä asioista? Että serotoniinia olisi aivoissa liian vähän, siitä johtuu mielenterveysongelmat. Tai siis toi nyt oli tosi yleistetysti sanottu, mutta siis kun esim. masennukseen määrätään lääkettä, joka on ssri-lääke, "selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät"... Noilla pillereillä jää siis enemmän sitä serotoniinia sinne jonnekin kohtaan pääkoppaa jne.

      Olenko ihan ulalla?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä

      Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi
      Maailman menoa
      61
      5884
    2. Valkeakosken murhaaja

      Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia
      Maailman menoa
      62
      3114
    3. Tekijä on poliisin vanha tuttu

      Ihan supisuomalainen.
      Valkeakoski
      55
      2506
    4. Kuumat päivät

      Hyvää huomenta. 🌞🌼☕😊🙌 Sinkkukesä 2024
      Ikävä
      347
      1153
    5. Tietääkö kukaan millaisesta perheestä murhaaja on?

      Onko siis rikkaiden lellipentu, joka luulee, että kaikkea saa tehdä, vai köyhien kakara, jolla ei ole mitään vastuuta ku
      Valkeakoski
      40
      1131
    6. Nainen, olet jollakin tavalla pelottava

      Tunne sinun suhteen on ehkä verrattavissa ruusupensaaseen, hurmaavan kaunis kukka, upea tuoksu, mutta jos yrittää lähell
      Ikävä
      57
      1094
    7. Valkeakosken surmaaja oli koeajalla edellisestä tuomiosta

      Tässä osoitus, että rangaistukset Suomessa ovat liian löysiä ja se maksoi tämän tytön hengen https://yle.fi/a/74-2009067
      Maailman menoa
      4
      917
    8. Haaveilen sinusta

      Läheisyydestäsi, kosketuksestasi. Siitä että saisin koskettaa sinua. Pitää sinua lähellä. En tiedä mistä tämä tuli. Tied
      Ikävä
      22
      823
    9. Enpä usko että olisit valmis jättämään kaiken

      Vaikka tulisin ja kosisin sinua.
      Ikävä
      48
      801
    10. Ohimenevältä

      Tilalta tämä alkaa jo vaikuttamaan. Arjen pieni piristys olimme toisillemme.
      Ikävä
      29
      793
    Aihe