http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/arhinmaki-korvaisi-uskonnonopetuksen-yhteisella-elamankatsomustietoa-vastaavalla-aineella/
Pohjois-Suomen Opettajainpäivillä perjantaina puhunut kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) kritisoi lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja lukion tuntijakoa pohtineen työryhmän esityksiä yleissivistystä kaventaviksi.
Työryhmän ehdotusten A ja B mukaisesti kaikki ne oppiaineet, joita ei ole lukiolaissa erikseen mainittu, tulisivat oppilaalle valinnaisiksi. Näin lukiolainen saattaisi jättää opinto-ohjelmastaan kokonaan pois biologian, kemian, fysiikan, maantieteen, historian, yhteiskuntaopin, psykologian, musiikin tai kuvataiteen.
- Koulutuksellinen tasa-arvo merkitsee sitä, että luonnontieteellisen, humanistisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tiedon ja taidon tulee olla kaikkien ulottuvilla myös lukiossa. Liialla valinnaisuudella on aina kääntöpuolensa - opiskelijan on myös valittava jotain pois.
- On täysin käsittämätön ajatus, ettei lukiossa tarvitsisi opiskella esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia, Arhinmäki linjasi.
Myös nykymuotoista uskonnonopetusta lukiossa on hänen mukaansa voitava tuntijakouudistuksen yhteydessä tarkastella uudestaan. Arhinmäen mukaan uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä elämänkatsomustietoa vastaavalla aineella.
Pohjois-Suomen Opettajainpäivillä perjantaina puhunut kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) kritisoi lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja lukion tuntijakoa pohtineen työryhmän esityksiä yleissivistystä kaventaviksi.
Työryhmän ehdotusten A ja B mukaisesti kaikki ne oppiaineet, joita ei ole lukiolaissa erikseen mainittu, tulisivat oppilaalle valinnaisiksi. Näin lukiolainen saattaisi jättää opinto-ohjelmastaan kokonaan pois biologian, kemian, fysiikan, maantieteen, historian, yhteiskuntaopin, psykologian, musiikin tai kuvataiteen.
- Koulutuksellinen tasa-arvo merkitsee sitä, että luonnontieteellisen, humanistisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tiedon ja taidon tulee olla kaikkien ulottuvilla myös lukiossa. Liialla valinnaisuudella on aina kääntöpuolensa - opiskelijan on myös valittava jotain pois.
- On täysin käsittämätön ajatus, ettei lukiossa tarvitsisi opiskella esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia, Arhinmäki linjasi.
Myös nykymuotoista uskonnonopetusta lukiossa on hänen mukaansa voitava tuntijakouudistuksen yhteydessä tarkastella uudestaan. Arhinmäen mukaan uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä elämänkatsomustietoa vastaavalla aineella.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitäisi määritellä ensin lukion tehtävä. Kannattaako hirttäytyä lukion yleissivistävyyteen vai pitääkö lukion antaa eväät yliopisto opintoihin.
Tekniikan alalle riittäisi matematiikka, kemia, fysiikka, yhteiskuntaoppi, englanti, äidinkieli ja tietotekniikka. Ja sitten se ala mihin hakeutuu: esim. biokemiaa varten myös biologia, meteorologiaan ja geologiaan myös maantiede.
Humanistiselle alalle riittäisi englanti, äidinkieli, matematiikka ja kaksi läheistä humanistista oppiainetta esim. psykologia ja filosofia. Kielen opiskelijoille viisi kieltä.
Ruotsia ei tulisi vaatia vaan siitä tulisi antaa miinuspisteitä hakiessa.
Uskonto se nyt vaan pitäisi poistaa kokonaan koulumaailmasta välittömästi. Katsomusaineita ei tule opettaa koulussa se on vain ja ainoastaan kotien tehtävä.
Tekniikan alalla on erittäinntärkeä osata yhteistyötaitoja, joka vaatii empatiataitoja mm.
Samoin jos esimiestehtävistä haaveilevat tekniikan alalla on syytä osata ilmaisutaitoja ja interpesonal skills yleisesti, mitä ovatkaan.
Harva lukiolainen tietää viettävänsä elämänsä niin kapealla sektorilla etteikö yleissivistävä ote lukio opinnoissa ole hyödyllisempi kuin rajusti sen hetkistä kiinnostuksen kohdetta painottava.
Itse esim. Kaipaan kuvistaitoja kun piirrän teknistä ratkaisua tietokanta rakenteesta. Graafikon pienelläkin kiillotuksella töherrykseni muuttuvat luettavaksi, vaikka teknisesti ovatkin täyttä rautaa...
Toiseksi maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Kuka osaa ennustaa tulevaisuuden taidot ja tiedot? Vaikka 20-40 vuoden päähän?
Lukio ei pätevöitä mihinkään ammattiin. Pitää myös muistaa se. Yleistiedolla ei pärjää yhdessäkään ammatissa.
Lukio ei pätevöitä mihinkään ammattiin. Yleistiedolla ei pärjää yhdessäkään ammatissa.
Tosi on. Mutta ilman yleistietoa on vaikea pärjätä missään ammatissa - ainakaan hyvin.
Kerropa vaikka ne tekniset ammatit missä tarvitaan vaikkapa tietoa minä vuosina käytyiin satavuotinen sota?