Ns "aavetykki" tulitti Viipuria 23.12-39 alkaen. Wikipedia väittää tykin tai tykkien kaliperin olleen 150 mm eli n. kuusi tuumaa. Tuntuu hieman uskomattomalta kun ampumamatka Perkjärven asemalta oli hieman yli 40 km. En usko, että sen aikaisilla kuustuumilla vedeltiin yli 40 km.
Ollessani varusmiehenä Haminassa 70 -luvulla ja tvällärihommissa, on jotenkin jäänyt mieleen parinkin sodassa olleen vanhemman polven aseupseerin muistelo, että kyseessä olikin 7.2 tuumainen ( n. 183 mm) rautatiekäyttöön siirretty laivastokanuuna.
Sillä ampuen tuo etäisyys ei tuottanut tuskaa ja jokainen murkula osui kun koko kaupunki oli maalina.
Onko kellään parempaa tietoa, kitos.
Ollessani varusmiehenä Haminassa 70 -luvulla ja tvällärihommissa, on jotenkin jäänyt mieleen parinkin sodassa olleen vanhemman polven aseupseerin muistelo, että kyseessä olikin 7.2 tuumainen ( n. 183 mm) rautatiekäyttöön siirretty laivastokanuuna.
Sillä ampuen tuo etäisyys ei tuottanut tuskaa ja jokainen murkula osui kun koko kaupunki oli maalina.
Onko kellään parempaa tietoa, kitos.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tykin kantama riippuu olennaisesti tykin valmistustavasta.
Ensimmäisen maailmansodan aikana skasalaiset käyttivät Pariisin tykkiä, jonka kantama oli kokonaista 120 km! Tällaisen tykin laukaisun lähtönopeus on suuri ja putki on rakennettu kestämään se. Korkea suupaine aiheuttaa myös putken nopean kulumisen ja saksalaiset olivat ratkaisseet sen siten, että kranaatin kaliiperi suureni hieman ammunnan edetessä. Silti yksi yksittäinen putki kesti vain n. 60 laukausta. Varaputkia oli Pariisn tykille 6 kpl.
Viipuria tulittanut tykki tuskin oli mikään tehdastekoinen kenttäkanuuna sellaisenaan vaan saksalaistapaan tätä tarkoitusta varten valettu erikoiskanuuna.
On kyllä vaikea uskoa että jostakin perkjärven asemalta olisi ammuttu jollakin erikoistykillä.Olisihan sellainen tullut esiin jossain muussakin tilanteessa.
Pariisin tykki tai -kanuuna oli nimenomaan erikositykki, ei sellaisia hyllystä löytynyt vaan sen rakentaminen vaati huomattavan pitkän ajan ja melkoisen koeampumamanööverin.
Tuskin N.liitto oli tällaista suunnitellut ja olisiko osannut silloin vielä edes valmistaa. Muistaakseni Pariisin tykissä kranaatin lähtönopeus oli lähempänä 2000 m/s eli lähellä sitä mitä ruutiaseilla voidaan yleensä aikaan saada joten putkeen tuli varmaankin kulumia ym. vaurioita ihan kiitettävällä tahdilla.
Tuo 6 tuumaa tuntuu kyllä alimitoitetulta mutta mistäs sen tietää.Odotellaan tietäjiä asiaa ratkaisemaan.
kiinnostaa?
Mikset ota asiasta selvää?
vedä sinäkin saakelin mäntti vanhan ruunan koneisto pieneen päähäsi.
oikeassa. Tieto löytyy useista lähteistä.
180/57-Ni eli raskas rautatiekanuuna. Ampumaetäisyys oli 34 500 metriä. Tykit ajettiin Perkjärveltä hieman pohjoiseen ammunnan ajaksi ja sitten takaisin suojaan,
Tämä 34500 metriä oli kantama nollakorolla.45 astetta vei jo tuplaten pidemälle ja 90 asteen korotus melkein Mikkeliin asti.
Eräs suomalainen kenraalierversti on kertonut että Mikkelin päämajassa(takapihalla)oli 12-16 tuumainen de-bange tykki jolla pystyi ampumaan Leningradiin asti ja hyvällä ilmalla jopa Novgorodiin.Monet kaukopartiomiehet matkustivat tällä kyydillä ja toivat tärkeitä tietoja A Airolle ja muille pääesikunnan holisteille.
Ei siis ihme että sota meni niinkin hyvin kuin meni.
de-bange tykki
De bange on tykin kierrelukon tiivistetyyppi.
Isosaaressa ja Kuivasaaressa on 1912 vuodelta venäläisten sinne laittamat tykit. Niillä pysyi tarvittaessa ampumaan Seutulan ja Malmin kiitotiet kuopille, tai kääntämällä Tallinnaan, niin puna-armeijani laivastoasemaan. Laskekaa siitä.
Jatkosodassa niillä hätyyteltiin puna-laivastoa 80 km päähän.
ulottuivat noin 42 km. Samoin Isosaaria ja Mäkiluoto.
Vuoden 1939-1940 Neuvostoliitolla oli sekä tietämys että taito rakentaa kaukotykki niin halutessaan! Ja 30-luvun lopussa maa satsasi todella paljon varusteluun ja sotatekniikkaan! On melkoisen varmaa, että esim. Talvisodan kynnyksellä Neuvostolitto omisti YKSINÄÄN enemmän ps-vaunuja kuin muu maailma yhteensä!
Kaukotykit oli ensimmäisessä maailmansodassa tavallisia. Pituus oli kymmeniä metrejä. Kantama varmaan yli sata kilometriä.
Tsaarivenäjällä oli niitä monta jo ensimmäisessä maailmansodassa. Ei todellakaan mitään uutta itärintamalla.
Venäjällä oli kyllä vahva tykistö ja hyvin kauaskantoinen rannikkotykistö 1. MS:ssa, mutta ei mitään 100 km kantavia tykkejä koskaan.
Ihan varmasti oli jo ensimmäisessä maailmansodassa. Siihen aikaan ei ollut ohjusteknologiaa eli siis rakennettiin tuollaisia "hirmutykkejä".
"Kaukotykit oli ensimmäisessä maailmansodassa tavallisia. Pituus oli kymmeniä metrejä. Kantama varmaan yli sata kilometriä."
No, eivät kovin tavallisia. Saksalaiset käyttivät epänormaalin mittaista tykkiä häiriköidäkseen Pariisia hieman samaan tapaan kuin neuvostoliittolaiset menettelivät Viipurin suhteen. Nuo aseet edustivat kuitenkin ihan toista kehityssuuntaa kuin esmes Belgian linnoitusten tuhoamiseen käytetyt tykit.
Outo aavelentokone tuli Tampereen ilmatilaan 1938. Tampereen ilmavalvonta teki hälytyksen ja hävittäjät lähti ilmaan. Hävittäjät ei havainneet mitään. Näin siis vuosi ennen sotaa. Tutkiamitään ei ollut.
Tuo aavelentokone oli paljon oudompi.
Ilmatilaa valvottiin kiikareilla koska tutkaa ei ollut. Englantilaiset keksi tutkan ja siksi Spitfiret voitti taistelun Englannista. Tutka on vähän kuin analoginen televisio eli siinä käytetään samaa ideaa.
"Ilmatilaa valvottiin kiikareilla koska tutkaa ei ollut. Englantilaiset keksi tutkan ja siksi Spitfiret voitti taistelun Englannista. Tutka on vähän kuin analoginen televisio eli siinä käytetään samaa ideaa."
Ai hitsi, melkein pissasin alleni kuin luin todellisen asiantuntijan kommentin. Tämä oli hauskimpia pitkään aikaan. Jos viitsit vielä hivenen raottaa tuota mysteeriä, eli yhteyttä/toimintaa tutkan ja analogisen TV:n välillä. kiitos! :)
suomen työttömät massat voisi rakentaa aavetykin ja tähdätä sen eduskuntataloon ja presidentin linnaan, 6.12. niin ahneet saisi vipinää ahneisiin kinttuihinsa.....
samanlaisista on vain rähinöintiin ja kaljanjuontiin.
Äärivasemmisto vie teitä kuin pässiä narusta, niin kuin aina ennenkin.
enemmänkin ahne äärioikeisto taluttaa työttömiä ja köyhiä kokoomus leipäjonoon tuhoutumaan, meno on kuin 1918 tammisaaressa,
- massa-tuhonta on päällä !
Vai tuhoudut sinä 'köyhä' leipäjonossa? Onpas kolkko kohtalo! Valtaosa jonottajista ei ulkonäön puolesta näytä kärsivänn nälkää vaan ongelma on päinvastainen!
Leipäjonoja ylläpitää hyväntekeväisyysjärjestöt ja jaettava ruoka saadaan hyväntahtoisilta kauppiailta poistettavista eristä!
Kun jonoissa alettiin ennen jakelua kysyä Kela-korttia (eli varmistettiin hakijan suomalaisuus) niin jot lyhenivät puolella!
Aavetykit tai paremminkin hirmutykit oli sellasia melkein puolet näsinneulan korkusia. Eli olisi suuri vaara että joku huomaisi rakennelman.
kiakkoviaraat raahaisikin juhliin näsinneulan korkuisen tykin niin olisi ihmettelemistä.
suamen ahne lahtari vapissii, kun riekkuvat osaamattomat vasemmisto vihreet virittelisi tykkiä mannerheimintiellää.....
puskat heiluisi kun turisti matut puskaraiskaisi jalankulkijoita ja niiden lemmikkejä ja lapsia.
monikulttuurihelvetissä on niin kiva tunnelma.
Oletpa sinä kiihoittunut äärimmillesi rakas monikulttuurihelvetin nimimerkki.
-Siulla ei näytä olevan hyvä,vaan paha olo ja saanko kysyä miksi?
bror erik, onko visionasi monikulttuuri helvetti ? onko lampaan aasin ja lasten raiskaajat se tulevaisuus? olisi hauska tietää millainen on se lahtariyhteiskunta. Raiskaajien maa?
Esiin tunkevat aatokset sameat....
Mutta aika jytkyjä ne olivat viipurilaisille kun Puna-Armeija ampui tykeillään kau-
punkia kolmessa vuorossa eikä asialle voitu mitään! Ei varmaan viipurlaisille tul-
lut mieleen lähteä viettämään hauskaa iltaa kaupungilla ;)
Valitan, buppe. Tykistötulitus ei lannistanut viipurilaisia eikä estänyt kaupungin harvojen siviilien hauskanpitoa. Mutta entiset viipurilaiset ja heidän jälkeläisensä eivät unohda, kuka heitä yritti lannistaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavetykki
Tiedustelun avulla selvisi, että venäläiset olivat asentaneet Perkjärven aseman vieressä olleeseen raiteilla varustettuun hiekanlastauspaikkaan useita 150 mm rautatietykkejä, joilla Viipuria tulitettiin. Osumatarkkuus oli pitkästä matkasta johtuen epämääräinen, mutta tulituksen tarkoitus olikin taistelutahdon luhistaminen. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Pahin tulituspäivä oli 12. helmikuuta 1940, ns. Rumputulisunnuntaina. Viipurilaisten henki säilyi vahvana loppuun asti.
Buppe hekumoi taas kun siviiliväkeä tunnottomasti pommitettiin!
Olen ihmisenä arvoton ja moraalisesti rappeutunut, Bupi!
Mistä on saatu kaliiberi 150 mm? Sen kokoisella ei ylety ampumaan niin pitkälle.
Ainakin nykyään onnistuu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98
Kyllä. Lentokoneetkin on paljon nopeampia kuin silloin.
"Ainakin nykyään onnistuu."
Käytössä on erikoisammuksia, joita ei ollut toisen maailmansodan aikana.
Miksi minulta kyselet jo ketjun alkupäässä käsiteltyä asiaa? Kommenttini koski Viipurilaisten hyvää henkeä, jota siis ei lannistettu tykkitulellakaan.
Samoin Talvisodassa Kuhmon (Nurmeksen) suunnalla 2. JR 25. sotilaat ( Veikko P. ja Aarne P. ) olivat hiihtämässä varmistuslatua hiljaisessa erämaassa kun heidän läheisyyteensä tuli ammus josta ei ollut kuulunut lainkaan lähtölaukausta. Paikalle tuli VALTAVA kuoppa. He kertoivat ettei seuraavien sotienkaan aikana vastaavaa nähneet. Löytyisi varmaankin viela maastosta.
Opettelisitte googlettamaan niin ei tarvitsisi arvailla asioita jotka löytyy selvällä hakusanalla.
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/52
Niinpä. Sen mukaan kaliberi oli 305 mm. Ei siis mikään 6 tuuman peli.