Epiduraalista ja spinaalista!!!!!

Itselleni yritettiin ensin epiduraalia, mutta se ei jostain syystä onnistunut.
Sen jälkeen laitettiin spinaalipuudutus.
Itse en ainakaan muista että laittaminen siis pistäminen olisi sattunut koska supistuskivut olivat sillä hetkellä paaaaljon kovemmat..,

...en edes muista sattuiko, epiduraali siis...

mutta siinä vaiheessa tosissaan otti jo valmiiksi niin kipeää ettet Sä tuota varmasti enää synnytyssalissa mieti... :D

Sain epiduraalin, mulla sattui aika ilkeesti, mutta se helpotus minkä se toi niin todellakin se oli sen arvoista.. :) Olen kyllä myös kuullut että se ei tunnu missään, joten varmaan laittajastakin kiinni?

Kaksi synnytystä ja molemmissa epiduraali. Ei minulla sattunut ollenkaan, tai sitten en sitä huomannut... Oli sen verran paljon kipua niitten supistusten kanssa, että odotti vaan helpotusta hommaan.

Olisin ennemmin huolissani miten se epiduraali vaikuttaa ja osaako laittaja tuikata sen oikein.. Mulle kerran laitettu eikä ikinä enää laiteta. Verenpaineet laski, vauvan sykkeet laski ja huoneessa oli yhes vaihees 10 ihmistä miettimässä mitä pitäis tehdä. Jotenkin sain kuitenkin puskettua vauvan ulos. En pystynyt kävelemään saatika seisomaan synnytyksen jälkeen ja katetrointi se vasta sattuu. Lisäks epiduraalin laitto niinsanotusti epäonnistu ja kärsin ihan himmeestä päänsärystä viikon ja olin siis vuodepotilaana sen ajan. Virhettä ei tietenkään myönnetty enkä saanut tarvittavaa veripaikkaa selkään. Synnytin toisen lapseni eri sairaalassa ja siellä kätilö sanoi että epiduraali saattaa myös kääntää lapsen perätilaan.
Ota mieluummin kohdunkaulanpuudute. Sen laittaminen kyllä tuntuu, mutta itselle se on ollut paras ja sen otan seuraavassakin synnytyksessä. Ei mitään ongelmia ja lisäksi tuntee millon tarvitsee ponnistaa.

Epiduraalin laitto ei sattunut lainkaan. Sitä kautta oli helppo lisätä myös jotain lääkettä parin tunnin kulutta. Kolmannen kerran lisättiin jotain vain vähän ennen ponnistusvaihetta.
Kävelin synnytystuoliin ja ponnistin vajaa 20min. ensisynnyttäjänä isohkoa vauvaa. Ei sattunut, muttui tuntui kyllä, että osasi ponnistaa tehokkaasti ja ottaa itse välillä happihörpyt.
Suosittelen.
Pissan katetrointi tuntui hieman..öh.. epämukavalta kylläkin.
Myöskään mitään ilokaasuja ei tarvittu.

Spinaalista ei ole kokemusta, mutta epiduraalin laittaminen sattui. Tosin luulen, että minä menin niitten synnytyssupistusten kanssa jotenkin niin omituiseen tilaan, että mulle sattu IHAN kaikki, pienikin hipasu tuntui kipuna, kunnes epi alkoi vaikuttamaan. Supistuksiin nähden ne epin pistokivut oli kyllä pienempiä.

Epiduraalin sain, ei sattunut ollenkaan (tuntui jännältä, ei koskenut mutta ei hyvällekään tuntunut. Sanoisinko, että tuntui hieman "jäätävältä"..)
Kärsin supistuksia viiden minuutin välein neljä päivää ja epiduraalin jälkeen olin kuin taivaassa, supistukset eivät enään tuntuneet missään.
Ainoa miinuspuoli on juuri se, kun et "osaa pissata", joutuvat aika usein katetroimaan, mikä tuntuu todellakin epämukavalta.
Myöskään käveleminen tai seisominen omin jaloin ei tullut kysymykseenkään moneen tuntiin synnytyksen jälkeen.

Epiduraali ja spinaali laitetaan paikallispuudutuksessa, joten ohjainneulan (se iso, mitä moni pelästyy) vieminen selkärankaan saakka ei tunnu lainkaan. Mutta se varsinainen spinaalineula (hyvin ohut), mikä sen isomman neulan läpi sitten viedään sinne selkärangan sisään aina epiduraali- tai spinaalitilaan asti, se saattaa valitettavasti tuntua, koska sinne ei tietenkään paikallispuudutusta saa paitsi pistämällä sinne. Mutta äkkiä se puudute vaikuttaa ja pistokohta puutuu ensimmäiseksi, eli jos sattuu niin ei kauaa. Ja se on totta, mitä tässäkin on useampi jo sanonut, että synnytyskivuissa sitä pistoa tuskin huomaa...niihin verrattuna se sattuu kuitenkin hyvin vähän, eikä kestä kuin pienen hetken vaan.

...juuri siltä mitä se onkin: kuin neulaa työnnettäisiin selkäytimeen :( Itselläni sattui todella kovasti, teki mieli huutaa ääneen, mutta eihän se kipu kauaa kestänyt. Olen myös monelta kuullut ettei olisi sattunut lainkaan, kaipa se on laittajan taidoista kiinni...ensi kerralla haluan kokeneen nukutuslääkärin, taisi viimeksi osua joku harjoittelija omalle kohdalle.

- Spinaalissa nimenomaan puudute laitetaan selkäydinkanavaan, kuten nimikin kertoo. (Epiduraalissa sitten ei, vaan se laitetaan epiduraalitilaan.)
- Itse spinaalineula on ohut, katetrineula jonka avulla spinaalineula laitetaan paikoilleen on suhteellisen iso.
- Sen ison neulan laittaminen ei kuitenkaan tunnu, koska sitä varten laitetaan ensin paikallispuudutus.

Että hoh hoijjaa itsellesi vaan.

"Spinaalin laittaa se anestesialääkäri, joka synnärissä on työvuorossa."

Teoriassa sen laittaa ane, käytännössä mahdollisesti 3. vuoden kandi...synnyttäjiä käytetään ihan yleisesti harjoittelukappaleina, ei se mikään salaisuus ole. Siksi synnytyksissä on niin yleistä, että puudutus ei tehoa kuten pitäisi, että puuduttaminen sattuu, tai että siitä seuraa erinäisiä ongelmia.
Sen sijaan sektioon spinaalin laittaa aina ane, koska siinä ei ole varaa virheisiin, potilas pitää ehdottomasti saada täysin kivuttomaksi ja sen pitää myös tapahtua nopeasti (ainakin jos sektio on kiireellinen).

Ohjainneulaa tulee ehdottomasti käyttää kaikissa spinaalipuudutuksissa! Ohjainneula on kooltaan 21-19, eli ihan samoja kokoja kuin ne millä verinäytteet otetaan (verenluovutuksessa vasta 18). Selkäydinkanava on juurikin se, jossa selkäydin sijaitsee, siksi anestesialääkäri pyörittelee varovasti neulaa jotta hermosäikeet siirtyvät sen edestä sivuun (hermoon osuminen tuntuu kuin sähköiskulta jaloissa), samoin se että neula on siellä missä kuuluu nähdään siitä täyttyykö se selkäydinnesteestä.

"Vajaa puutuminen ei ole varsinaisesti virhe, eikä täysi kivuttomuuskaan ole ehdoton vaatimus, kunhan sen sietää. Sektioon liittyy tuntemuksia, kun mahaa painellaan yms. Jotkut kokevat senkin kivuliaana, jotkut taas ei. Joka tapauksessa ollaan hyvin kaukana normaalin alatiesynnytyksen kivuista."

Vajaa puutuminen nimenomaan on virhe, ja se paikataan tarvittaessa yleisanestesialla. Siinä vaiheessa kun vauva on saatu ulos voidaan myös edetä suonensisäisillä kipulääkkeillä, tämä siis tilanteessa jos puudutteen teho uhkaa loppua kesken ja tunto alkaa palailla. Tunto itsessään ei aina täysin katoa, joten mahan painelu ja haavan venyttely saattaa tuottaa tuntemuksia tuntorajan yläpuolella mikä on mahdollisesti epämiellyttävää, mutta varsinaista kipua ei missään nimessä pidä tuntua. Vaikka se on kyllä totta, että mikäli vähän jotain tuntuisikin niin ollaan silti hyvin kaukana synnytyskivuista.

Nimimerkille "Pätevä", ai että spinaalia ei laiteta selkäytimeen? :D On siinä meillä varsinainen "asiantuntija"!

"Spinaali- eli selkäydinpuudutus"
"Puudute ruiskutetaan kovakalvon ja lukinkalvon muodostaman yhtenäisen kalvorakenteen läpi selkäydinnesteeseen."
http://www.mehilainen.fi/terveyspalvelut/palvelut/503/spinaalipuudutus

"Sektioon liittyy tuntemuksia, kun mahaa painellaan yms. Jotkut kokevat senkin kivuliaana"
"Lievän kivuntunteen (tai äidin sellaiseksi tulkitsema tunne)"
""Spinaali tuntuu...juuri juuri siltä mitä se onkin: kuin neulaa työnnettäisiin selkäytimeen " Puhdasta puppua"

Tuollaiset ihmiset pois hoitoalalta! Kai ihminen itse parhaiten tietää, sattuuko häneen vai ei! Jos potilas kokee tuntevansa kipua niin se on silloin kipua ja siihen pitää suhtautua vakavasti. Eikä hymistellä vieressä että sinä nyt vain luulet kokevasi kipua, ihan kuin kysymys olisi jostain mielisairaan hallusinaatioista. Mutta etköhän sinäkin ymmärrä tämän asian sinä päivänä, kun joudut itse potilaaksi...on aivan eri asia tuntea jotain itse, kuin katsella vierestä toisen tuntemuksia.

Minulla ei ole tähän keskusteluun muuta sanottavaa, kuin että tämä omasta mielestään Pätevä käyttäytyy todella törkeästi ja agressiivisesti muita ketjuun kirjoittaneita kohtaan. Ylimielisyys, minäolenainaoikeassa-asenne ja toisten keskustelijoiden jatkuva haukkuminen yksinkertaisiksi, tyhmiksi, epäpäteviksi ja ties miksi antaa lähinnä sen kuvan, että näin toisia kohtaan käyttäytyvä on itse sekä tyhmä että epäpätevä, sillä hoitoalalla jos missä olisi hyvä omata edes alkeellisia sosiaalisia taitoja, kuten nyt vaikkapa toisten kunnioittaminen ja kyky kuunnella muitakin sen sijaan että vouhkaa suureen ääneen omaa mielipidettään.

On kyllä aivan realistista odottaa leikkausten - sektio mukaanlukien - olevan nykypäivänä täysin kivuttomia. Kivunhoito on nykyään huippukehittynyttä, lääkkeet ja tekniikat toimivat kyllä JOS niitä osataan käyttää...ikävä kyllä näyttää siltä, että kaikki lääkärit eivät ole tehtäviensä tasolla.
Itselläni on takana 3 täysin kivutonta sektiota sekä 1 täysin kivuton polvioperaatio, kaikki 4 on tehty spinaalipuudutuksessa enkä todellakaan tuntenut yhtään mitään, varsinkaan kipua. En hetkeäkään usko, että minulla olisi ollut joka kerta vain hyvää tuuria, aivan varmasti ammattitaitoiset nukutuslääkärit olivat syynä siihen että kaikki toimi juuri niin hyvin kuin nykylääketieteessä kuuluukin toimia.

Ainoat oikeasti _pätevät_ ja _asiantuntevat_ vastaajat aloittajan alkuperäiseen kysymykseen siitä "sattuuko spinaali- tai epiduraalipuudutus" ovat ne, jotka ovat sen ITSE KOKENEET. Kysehän ei ollut lääketieteen teoriasta, anestesiatekniikoista tai lääkärien ammattitaidosta vaan siitä, miltä puudutus potilaasta TUNTUU. Että jos päästäisiin takaisin alkuperäiseen aiheeseen ja niihin OMIIN KOKEMUKSIIN. Kiitos.

Uskaltaako tänne nyt edes kommentoida...

Minulla ei ole kokemusta epiduraalista, mutta spinaali on laitettu kahdesti.
Ensimmäisellä kerralla teki aika kipeää ja lisäksi se kesti tosi kauan, nukutuslääkäri kyllä sanoikin jälkeenpäin että kaksi kertaa piti pistää että saatiin laitettua.
Toisella kerralla ainoastaan vähän vihloi, mutta kipu oli ihan erilaista kuin ensimmäisellä kerralla ja koko juttu oli tosi nopeasti ohi.

Kokemusta on neljästä spinaalipuudutuksesta eikä sattunut ollenkaan yhdelläkään kerralla, en ylipäätään tuntenut yhtään mitään. Mutta kaikenlaisia kauhukokemuksia olen kyllä kavereilta kuullut...

Apua mikä taistelu...

Minä voin anestesiahoitajana vastata ap:n kysymykseen sen kokemuksen pohjalta, että olen hoitanut satoja puudutuspotilaita, sekä epiduraalin että spinaalin saaneita, niin synnytyssalissa kuin leikkaussalissakin. Lisäksi minulle on laitettu spinaali x2 (ensimmäinen ollessani 15v) ja synnytysepiduraali x1.

Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että ihmiset kokevat kivun eri tavalla. Esim.synnyttävä nainen, jolla on supistus päällä, huutaa aivan varmasti kun siinä samassa aletaan työntää neulaa selkään (jos on kosketusherkkyyttä - jopa kevyt sipaisu voi sattua, näin oli myös itselläni supistusten aikana). Ihminen, jolla ei ole lainkaan kipua (elektiivinen leikkauspotilas), usein sietää pistot paljon paremmin.

Lohduttavana uutisena sinulle ap: epiduraalipuudutus laitetaan AINA paikallispuudutuksessa. Ihon puuduttaminen pistää saman verran kuin verinäyte ja kirvelee hetken, sitten itse epiduraalineulan laitto epiduraalitilaan ei satu. Epiduraalikatetrin vieminen epiduraalitilaan voi tuntua sähköiskunomaisina tuntemuksina pakaroissa, reisissä tai jaloissa (katetri "kutittelee" hermoja), mutta tämä menee pian ohi. Itselleni tuli tällainen parestesiaksi nimetty kipu katetrin laiton yhteydessä, mutta oli ohi ennen kuin huomasinkaan. Hyvin harvoin epiduraalin laitto on ollut minun 10v työkokemuksen aikana potilaille mahdottoman epämiellyttävää, muusta kuin siitä syystä jos laitto on hankalaa ja siinä kestää, on ikävä maata pitkään kyljellään "kippurassa". Joskus epiä ei kertakaikkiaan saada, sitten mietitään jotain muuta.

Spinaalipuudutusta varten paikallispuudutusta ei laiteta siitä syystä, että puudutusneula on ohuen ohut (hyvin, hyvin harvoin spinaalissa käytetään paksumpaa injektioneulaa "ohjaimena", on vanhojen lääkärien tapa). Pistos ei juuri iholla tunnu, ellei ole hyvin herkkä. Neula voi piston yhteydessä hipaista hermoja, jolloin voi myös esiintyä näitä aikaisemmin mainittuja parestesioita, jotka menevät pian ohi. Spinaalin laiton yhteydessä minun kokemukseni mukaan parestesiat ovat yleisempiä ja siksi tämä puudutus voi olla "kivuliaampi". Spinaalin laitto on usein hyvin nopea toimenpide eikä spinaalitilaan jätetä katetria synnytyksissä. Spinaali on epiä nopeampi ja tehokkaampi puudutus ja siksi sitä käytetään myös kiireellisissä sektioissa. Sektion voi toki myös epiduraalissa tehdä, jos on aikaa odottaa puudutuksen vaikutusta.

Yhtä kaikki, molemmat ovat valtaisan hyviä puudutuksia eikä niitä tarvitse pelätä. Minulle epiduraali oli synnytyksessä kuin lahja taivaasta. Tasaisessa puuduteinfuusiossa kuitenkin synnytyksen edistymisen tuntien ja vähän ilokaasuun turvautuen synnytin kauniin tytön, kokemus oli kaunis ja voimaannuttava :)

Kiitos Ane10:lle asiallisesta tekstistä. Siinä tulikin tekninen puoli hyvin :)'

Olen synnyttänyt kahdesti (2011 ja 2014) ja molemmilla kerroilla oli käytössä epiduraali. Voin kertoa että siinä vaiheessa kun sen haluaa, niin supistuskipu on jo niin kovaa että ei siinä paljon jokin neulanpisto enää arveluta.

Inhottavimmalta epiduraalin laitossa tuntui sitä edeltävä selän desinfiointi, mikä tapahtui jollain hirveän kylmältä tuntuvalta aineella. Kuin olisi ollut jääkylmässä suihkussa jonkin aikaa. Hrrrrrrr. Se epiduraalin laittamisen aikana vaadittava kippura-asento kyljellä maaten ei myöskään ollut maailman miellyttävintä varsinkaan kun se piti säilyttää myös tiheästi tulevien supistusten aikana ja iso mahakin oli siinä polvien ja rintakehän välissä pahasti tiellä, mutta onnistui kuitenkin. Pisto ei sattunut paljoakaan. Jos olisi sattunut huomattavasti, muistaisin sen varmasti paremmin, mutta enpä muista siitä hirveästi mitään.

Sitten kun katetri oli saatu selkään paikoilleen ja alettiin laittaa itse puudutetta, niin siitä tuli tietysti vähän tuntemuksia. Minulla tuntui hetken siltä kuin jotain kylmää nestettä virtaisi kaulan sivun verisuonissa tai niillä main. Ei se ollut erityisen epämiellyttävää, erikoista vain.

Kun epiduraali oli laitettu, jossain vaiheessa kihelmöi sitten jalkoja ja ikävin haitta oloon oli koko epin vaikutusajan ollut kova koko kropan tärinä ja palelu. Lisäksi verenpaine laski sen verran etten pystynyt olemaan jaloillani ja virtsa piti katetroida, koska en osannut sitten pissata (enkä pysynyt tosiaan jaloillanikaan eli pyörryin vessayrityskerralla). Tuo verenpaine- ja virtsajuttu tulivat molemmissa synnytyksissä, mutta vauvat voivat koko ajan hyvin. Jälkimmäisen synnytyksen vessakäynnillä tullut lyhyt pyörtyminen ei myöskään ehtinyt vaikuttaa vauvalta mitattavaan dataan (sydänäänet pysyivät vakaina sen ajan).

Katetrointitarve on kai yleinen epiduraalin saaneilla. Minulla se tulisi ilmeisesti ilman epiduraaliakin. Vauva laskeutuu minulla hyvin ajoissa synnytyksen edessä ja kun vauvan pää on tullut tarpeeksi alas (minulla kävi molemmissa synnytyksissä näin joskus 5 cm avautumisen tienoilla), se on jotenkin sopivasti tulppana painamassa virtsaputkea tai joka tapauksessa jotain siellä niin, että pissaaminen on mahdotonta. Reitti on kiinni. Katetrin laittaminenkin oli kätilön mukaan vähän hankalaa, koska se reitti oli jossain puolivälissä virtsaputkea melko tukossa ja katetrin piti tehdä pieni mutka edetessään. Ilman katetrointia ei meikäläinen vissiin pissaisi loppusynnytyksen aikana ollenkaan oli epiduraali tai ei. Mulla oli kyllä myös molempien raskauksien aikana virtsaamisvaikeuksia ja juuri niin, että välillä se ei meinannut tulla ollenkaan paitsi kun kallistin pöntöllä istuessa lantiota tietyllä tavalla toiselle sivulle päin. Se oli alkuraskaudessa ja sitten taas lopussa, ei ollenkaan keskiraskaudessa jolloin kohtu oli ylempänä lantiossa. Lisäksi synnytyksien jälkeen kesti kuukausia, ennen kuin pissaamiseen tuli taas tuntoa mukaan, eli alkoi tuntúa että tulee pissahätä. Muulloin ei-raskaana ollessa mulla on jopa turhankin yliaktiivisesti hädästä ilmoitteleva rakko, mutta synnytysten jälkeen mentiin kuukausia ilman pienintäkään pissahädän tunnetta. Piti vain muistaa käydä pissalla ilman sitä tarvetta.

Vaikka epiduraalissa on noita haittoja kuten tärinää, palelua ja verenpaineen laskua, oli se kuitenkin synnytyksen loppupuolen kipuja ajatellen aivan loistava valinta. Ottaisin sen kolmannellakin kerralla, jos sellainen tulisi eteen. Ilokaasusta tuli vain huono olo mutta kipuun se ei vaikuttanut millään tavalla kummallakaan kerralla.

Haitat katosivat kun epiduraalin vaikutus loppui, eli ei tullut mitään päänsärkyä mikä kai tulee joillekin harvoille.

Itselleni laitettiin ensin spinaalipuudutus, joka laitetaan täysin samalla tavalla kuin epiduraali, eli kanyyli epiduraalikanavaan.
Voin sanoa että senhetkiset supistukset sattuivat niin perkeleesti että en olis varmaankaan regoinut vaikka olisivat tunkeneet seipään selkärankaan. :)

Alue ensin puudutettiin (tuntui viileänä virtana selässä) ja sen jälkeen lääkäri runnoi neulan ja kanyylin selkärankaan, Kuului pieni rusahdus ja napsahdus , ei sattunut, tuntui kihelmöintiä selässä ja sen jälkeen leviävä hyvänolontunne kun supistuskivut lakkasivat. Suosittelen!

2 kertaa laitettu spinaali. Sattui hetken, ehkä sellaiset puoli minuuttia, tuntui ikäänkuin kovaa, paikallista selkäsärkyä. Ei ollut paha juttu ollenkaan, vaikka taisinkin vähän vaikeroida, synnytyskipuun verrattuna ei ollut yhtään mitään tuo pistäminen.

Eli mulle laitettu kahdesti epiduraali ja nyt kun synnytän pian kolmannen, niin ajattelin olla ottamatta puudutusta, koska minuun se sattui epäinhimillisen paljon. Tosin nyt mulla on lääkärit epäilleet että olis selkärankareumaa. Hyvin olen selvinnyt kyllä itse synnytyksistä kun keskimmäisen lapsen synnytin polikliinisesti ja samaan pyrin nytkin.

Kivaltahan ne tuntuu!

Laitto ei mielestäni sattunut. Laitettiin supistusten välissä ja auttoi kipuihin.

Ponnistin kuitenkin yli tunnin ja voimat oli tosi loppu en tiedä johtuiko pitkä ponnistus aika epiduraalista vai enkö vaan osannut ponnistaa oikein