Monet kauan poikamieselämää viettäneet poikamiehet ovat tottuneet elämään siten, ettei tarvitse huomioida ketään, eikä ajatella muita.Heistä on tullut sellaisia typerän itsekkäitä.Jos he tarvitsevat seuraa johonkin, se saattavat hakea sitä perheellisistä ihmisistä.Joilla ei aina ole aikaa tälläiseen yksinäisten viihdyttämiseen ja olemaan seuralaisena kaikenmaailman kokouksissa ja tilaisuuksissa.Jos eivät pyydä matkasuraksi.Niin heillä iskee yhtäkkinen tarve puhua puhelimessa tuntitolkulla uskonasioista.
Niinpä he hengellisen puheripulin iskiessä, soittavat jollekkin perheelliselle miehelle, tai parisuhteessa olevalle.Puhelut tulee milloin sattuu kelloon katsomatta.Vaikka he kuulisivat taustalta, että perheessä on ruokailukesken.Tai jos puheluunvastannut on autonratissa.Tai jos puheluunvastanneella ylipäätään on jotakin muuta tärkeämpää tekemistä.
Se ei heitä haittaa.Kun on puhuttavaa, noin tunnin, joskus jopa 2 tunnin verran niin silloin puhutaan.He eivät huomioi sitäkään.Ettei puhelun saanut aina kehtaa sanoa, heille, ettei nyt ole oikein juttutuokiolle sopiva hetki.
Tälläiset asiat pitäisi vaan sanomattakin ymmärtää ja huomioida ja vaistota.
Perheissä ja parisuhteissa on jotakin muutakin tekemistä, kuin kuunnella yksinäisten poikamiesten marathonpuheluita.Soittaisivat näitä toisille yksinäisille.Antaisivat muille koti ja aterioimis ym.rauhan.
Niinpä he hengellisen puheripulin iskiessä, soittavat jollekkin perheelliselle miehelle, tai parisuhteessa olevalle.Puhelut tulee milloin sattuu kelloon katsomatta.Vaikka he kuulisivat taustalta, että perheessä on ruokailukesken.Tai jos puheluunvastannut on autonratissa.Tai jos puheluunvastanneella ylipäätään on jotakin muuta tärkeämpää tekemistä.
Se ei heitä haittaa.Kun on puhuttavaa, noin tunnin, joskus jopa 2 tunnin verran niin silloin puhutaan.He eivät huomioi sitäkään.Ettei puhelun saanut aina kehtaa sanoa, heille, ettei nyt ole oikein juttutuokiolle sopiva hetki.
Tälläiset asiat pitäisi vaan sanomattakin ymmärtää ja huomioida ja vaistota.
Perheissä ja parisuhteissa on jotakin muutakin tekemistä, kuin kuunnella yksinäisten poikamiesten marathonpuheluita.Soittaisivat näitä toisille yksinäisille.Antaisivat muille koti ja aterioimis ym.rauhan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä estää sinua sanomasta että on vähän huono ajankohta juuri nyt ?
Tässä onkin nyt kyse puolisosta, jota estää jonkinlainen kainous, tai jokin
(omituinen hienotunteisuus) huomauttamasta huonosta ajankohdasta.
Eikä sitä viitsi itse huudella aina sieltä taustalta, tälle soittajalle:Olisitko niin, kiltti ja soittaisit toisena ajankohtana.Onhan tälläisiä ihmisiä, jotka eivät kehtaa sanoa kaikkea suoraan.Siitä huolimatta, että ovat muuten suulaita lörpöttäjiä.
Ruokakin saattaa jäähtyä lörpöttäjän lautasella todella kauan ja muu perhe odottaa huokaillen aikansa tätä yhtä pöytään.Saunan kiuaskin olla päällä ja odottaa saunojaa jne.
Mutta soittajallehan tälläisiä ei voi millään sanoa.Kaikki muut ja muu siis saa odottaa, paitsi sopimattomaan aikaan soittanut henkilö.
Puolisonikin on tälläinen erittäin suulas lörpöttäjä.Mutta ei saa silti sanottua koskaan soittajille, puheluiden sopimattomasta ajankohdasta.Itse olen joskus koettanut sieltä taustalta huomauttaa, että olisikohan aika jo lopettaa puhelu...
kun jaarittelu&jahkaaminen hengellisistä asioista alkaa venyä siihen 2 tuntiin.
Mutta moottoriturvathan ei reagoi höpinäkohtauksensa aikana tälläisiin huomautuksiin.
Huomaavaisuuden esteenä voi myös olla, joidenkin uskovien miesten sovinistinen suhtautuminen naisiin.Eihän naisten huomautuksista kannata välittää.
Niin uskomatonta kun onkin, tässä on kyse todellakin miespuolisista lörpöttelijöistä.
Ja mikä pahinta näissä lörpöttelytilanteissa.
Samainen puoliso on liian avoin tapaus.Hän avautuu aina liikaa jonkun kanssa keskustellessaan, omista ja samalla huomaamattaan myös kaikkien perheenjäsentensä ja muutamien ystäviensäkin asioista vastuuttomasti.Jos vain nämä soittelijat osaavat tarpeeksi ovelasti udella.
Hän saattaa avautua kaikesta, jopa tuntemattomalle puhelinmyyjälle.
Perheenpää lörpöttelee(juoruaa huomaamattaan) naivisti toisten arimmatkin asiat, muille ventovieraille tyypeille.
Omituinen avautuja siis.Eikä tyyli muutu, vaikka asiasta keskusteltu monesti.