Uskonto/elämänkatsomustieto, ja ketkä ovatkaan suvaitsemattomia?

Yksikään lapsi ei kaipaa mitään ET.tä ,miksi sellaista pitää edes opettaa uskonnon tilalle ,enemmin vaikka matematiikkaa tai jotain muuta elämässä tarvittavaa.
Ihminen kun on vahva niin se ei tarvitse mitään uskonto paskaa ,uskovainen ja uskovaisuus vasta ahdasmielisyyttä vain miltä kuulostaa hyvien virvokkeiden kieltäminen kuten kuningas alkoholin.
uskonnon opetuksen nimi pitäisi vaihtaa heikkojen opetukseksi ja vahvat vapauttaa tekemään mitä huvittaa.

Katsotaanpa, miksi elämänkatsomustieto kaikille:

Elämänkatsomustieto sopii sisältönsä puolesta lukion oppiaineeksi kaikille.

Jos uskonto säilyy lukion oppiaineena, elämänkatsomustiedon tulee olla sen vaihtoehtona niin, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus valita elämänkatsomustieto uskonnon sijaan riippumatta siitä, kuuluuko hän vai onko kuulumatta kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Elämänkatsomustiedon vapaata valintamahdollisuutta kaikille puoltaa Suomen solmimien ihmisoikeussopimusten ja Perustuslain 6 §:n säätämä ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate.

Nykyinen tilanne, jossa evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien oppilaiden on pakko opiskella uskontoa, mutta mainittuihin kirkkoihin kuulumattomat saavat vapaasti valita elämänkatsomuksen tai uskonnon välillä, rikkoo opiskelijoiden oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta, koska se asettaa heidät eri asemaan uskonnon perusteella.

Erityisen syrjivästi tämä tilanne kohtelee niitä kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan lapsena liitettyjä lukion opiskelijoita, joiden omaa tosiasiallista katsomuksellista ajattelua ja tarvetta elämänkatsomustieto vastaisi paremmin kuin uskontokohtainen uskonnon opetus. Kärkevimmillään tämä ongelma voi ilmetä, kun sekä opiskelija itse että hänen toinen huoltajansa haluaisivat valita uskonnon sijaan elämänkatsomustiedon kursseja, mutta toinen huoltajista haluaa omista uskonopillisista syistään estää oppiaineen vaihdoksen pois uskonnosta.

Vaikka alle 18-vuotiailla lukiolaisilla ei ole oikeutta itse muuttaa uskonnollista asemaansa ilman molempien huoltajien yhteistä lupapäätöstä, heillä tulisi perusoikeuksien ja Lasten oikeuksien sopimuksen perusteella ikäkautensa ja kehityksensä huomioon ottaen olla mahdollisuus jo 15 vuotta täyttäneinä itse vaikuttaa oppivelvollisuuden jälkeisissä II asteen opinnoissaan katsomusaineen valintaan. Kirkon jäseninä olevista lukiolaisista miltei kaikki on liitetty kirkkoon jo pikkulapsina joko huoltajien yhteisellä päätöksellä tai äidin päätöksellä.

Nykytilanne rikkoo myös Perustuslain11 §:n säätämään uskonnon ja omantunnon vapauteen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvää yksityisyyden suojaa, sillä oppilaan kuuluminen kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan paljastuu katsomusaineen myötä. Samoin käytännössä paljastuu katsomuksellinen vakaumus tai identiteetti. Tätä tilannetta voi verratta siihen, että koulu pakottaisi oppilaan paljastamaan jäsenyyden puolueen lapsi- tai nuorisojärjestössä, puoluepoliittisen kantansa tai sukupuolisen suuntautumisensa. Tämä yksityisyyden suojaa ihmisoikeutena rikkova ongelma koskee myös oppilaitoksen järjestämää ja toimintaansa työpäivän aikana liittämää kollektiivista uskonnonharjoitusta, mitä käsittelemme seuraavaksi.

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/378