Kahdeksas käsky - Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi
Juoru
”Oletko kuullut, mitä se Päivi nyt on keksinyt?” ”Mainitsen tästä vain sinulle, että tiedät, kuinka suhtautua heihin.” ”Kyllä on sääli, että Karille kävi niin, tiedäthän...” “Kai olet jo selvillä, mitä Leena tällä kertaa teki Pentille...”
Juoru on mukava kertoa ja mukava kuulla. Kuulemme toisesta ihmisestä mieluummin huonoja kuin hyviä uutisia. Eivät iltapäivälehdetkään muuten niin hyvin myisi. Mutta kuinka voimmekaan vahingoittaa toista pahoilla puheillamme! Siksi, suojellakseen kunniaamme ja mainettamme, Jumala sääti meille juoruakoille ja -ukoille oman käskyn.
Todistaja
Kahdeksas käsky viittaa oikeusistuimeen. Oikeudessa todistajan on puhuttava totta. Väärän todistuksen antaminen, valehtelu ja asioiden vääristely johtavat rangaistukseen. Arkielämässä on aivan samoin. Puhuessamme olemme joka hetki todistajan paikalla. Tuomarina ja lautamiehistönä on kaikkinäkevä ja tuomioissaan erehtymätön Jumala. Jeesus vaatii meiltä ehdotonta totuudellisuutta: “Kun myönnätte, sanokaa vain: ’Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ’Ei’. Enempi on pahasta.” (Matt 5:37). Jos joudumme kovin paljon selittelemään puheitamme, emme ole paljastuneet totuuden vierestä puhujiksi vain Jumalalle, vaan myös läheisemme ovat kadottamassa luottamuksensa meihin.
Kielen synnit
Apostoli Jaakob käyttää kirjeensä koko 3. luvun varoittaakseen pahan puheen voimasta (Lue se!). Valheella perkele viekotteli ensimmäiset ihmiset syntiin. Perättömällä syytöksellä Potifarin vaimo ajoi Joosefin vankilaan. Väärien todistajien avulla Jeesukselle haettiin kuolemantuomio. Yhtä lailla me syyllistymme tämän käskyn rikkomiseen, kun panettelemme toista tai levitämme juttuja pahassa tarkoituksessa, olivatpa ne tosia tai eivät. Kukaan ei ole tässä viaton. Jaakob osoittaa, kuinka kukaan ei ole kesyttänyt kieltä, vaan “se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä”.
Rakentava puhe
Tässä maailmassa parasta puhetta on kuulla Evankeliumin saarna, Sana Jeesuksesta, syntien sovittajasta. Vain Hän oli nuhteeton puheissaankin ja oli sitä meidän edestämme. (Ks. 1 Piet 2:21-24.) Oikeaa ja hyvää puhetta on myös toisen puolustaminen ja kaiken selittäminen parhain päin. Läheisen nuhteleminen synnistä kahden kesken on parempi kuin puhua asiasta kaupungilla. Joka siihen lähtee, ottaa riskin, sillä se voi johtaa joko oikeaan parannukseen (Natan-Daavid, 2 Sam 12) tai tulla todella kalliiksi (Johannes-Herodes, Matt 14).
(E.Luomaranta)
Juoru
”Oletko kuullut, mitä se Päivi nyt on keksinyt?” ”Mainitsen tästä vain sinulle, että tiedät, kuinka suhtautua heihin.” ”Kyllä on sääli, että Karille kävi niin, tiedäthän...” “Kai olet jo selvillä, mitä Leena tällä kertaa teki Pentille...”
Juoru on mukava kertoa ja mukava kuulla. Kuulemme toisesta ihmisestä mieluummin huonoja kuin hyviä uutisia. Eivät iltapäivälehdetkään muuten niin hyvin myisi. Mutta kuinka voimmekaan vahingoittaa toista pahoilla puheillamme! Siksi, suojellakseen kunniaamme ja mainettamme, Jumala sääti meille juoruakoille ja -ukoille oman käskyn.
Todistaja
Kahdeksas käsky viittaa oikeusistuimeen. Oikeudessa todistajan on puhuttava totta. Väärän todistuksen antaminen, valehtelu ja asioiden vääristely johtavat rangaistukseen. Arkielämässä on aivan samoin. Puhuessamme olemme joka hetki todistajan paikalla. Tuomarina ja lautamiehistönä on kaikkinäkevä ja tuomioissaan erehtymätön Jumala. Jeesus vaatii meiltä ehdotonta totuudellisuutta: “Kun myönnätte, sanokaa vain: ’Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ’Ei’. Enempi on pahasta.” (Matt 5:37). Jos joudumme kovin paljon selittelemään puheitamme, emme ole paljastuneet totuuden vierestä puhujiksi vain Jumalalle, vaan myös läheisemme ovat kadottamassa luottamuksensa meihin.
Kielen synnit
Apostoli Jaakob käyttää kirjeensä koko 3. luvun varoittaakseen pahan puheen voimasta (Lue se!). Valheella perkele viekotteli ensimmäiset ihmiset syntiin. Perättömällä syytöksellä Potifarin vaimo ajoi Joosefin vankilaan. Väärien todistajien avulla Jeesukselle haettiin kuolemantuomio. Yhtä lailla me syyllistymme tämän käskyn rikkomiseen, kun panettelemme toista tai levitämme juttuja pahassa tarkoituksessa, olivatpa ne tosia tai eivät. Kukaan ei ole tässä viaton. Jaakob osoittaa, kuinka kukaan ei ole kesyttänyt kieltä, vaan “se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä”.
Rakentava puhe
Tässä maailmassa parasta puhetta on kuulla Evankeliumin saarna, Sana Jeesuksesta, syntien sovittajasta. Vain Hän oli nuhteeton puheissaankin ja oli sitä meidän edestämme. (Ks. 1 Piet 2:21-24.) Oikeaa ja hyvää puhetta on myös toisen puolustaminen ja kaiken selittäminen parhain päin. Läheisen nuhteleminen synnistä kahden kesken on parempi kuin puhua asiasta kaupungilla. Joka siihen lähtee, ottaa riskin, sillä se voi johtaa joko oikeaan parannukseen (Natan-Daavid, 2 Sam 12) tai tulla todella kalliiksi (Johannes-Herodes, Matt 14).
(E.Luomaranta)
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tässä Asko Kariluodon runo aiheeseen liittyen:
ENNAKKOLUULO
Ennakkoluulojen panssaripaita
on helppo pukea ylle.
Pystyttää esteeksi juoruista aita,
parjatun lähentelylle.
On helppo uskoa toisesta juttu
mikä on maailmalta tullut.
Vaikka ei edes olisi tuttu....
"Uskon sen kun olen kuullut!"
On helppo kaivaa tunkion pieltä,
pistellä hangolla syvään.
Vain harvat pyytävät oikeaa mieltä,
uskoa sittenkin hyvää.
Asko Kariluoto / Kirjasta: Paluun aika
Ihana runo. Kiitos siitä tähkäpäälle.
...
Potifaarin vaimoja on minulla ollut riittämiin ja valheellisista syytöksistä ja syyttömänä tuomittuna kyllä tiedän jotain.
Mutta tärkeintä on kertoa muiden tähden että ei se pahan puhuminen ja juoruilu tahdo hevillä loppua. Kunnes voimakkaampi tulee ja lukitsee huulemme ja pystymme Jumalan armosta ja Pyhän Hengen voimasta elämään saattamasta lähimmäistämme pahaan huutoon.
Mitä mieltä olet Eenokki siitä, että jos on tuolla tavoin
rikkonut jotain kohtaan, puhuen pahaa, valehdellut,
loukannut, herjannut yms., tuleeko pyytä anteeksi siltä ihmiseltä, jota vastaan on tuolla tavoin rikkonut, vai
riittääkö vain se, että pyytää Jumalalta anteeksi ja jatkaa matkaansa, niin kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan?
Valehteleminen on synti, ja pahanpuhuminen myös.
Ei ole syntiä kun minä tuomitsen sanalla paatuneita lahkolaisia ja koko karismaattisen helluntailiikkeen.
En tarkoituksella loukkaa uudestikastajia, mutta kun antavat syyn siihen ja sheriffin ollessa mukana niin silloin kyllä voin puhua suorat sanat.
Kuitenkin iltar. kerron Jumalalle kysellen olenko tehnyt jossain kohden väärin?
Jos olen jotakin loukannut vaikka epähuomiossa voin pyytää anteeksi ilman selitystä että se tapahtui heikkoudessani.
Olen ihmisten mielestä ollut oikeassa riita asiassa, mutta minä en jätä asiaa tähän vaan mietin missä kohden minä olen syyllistynyt nk. sisäisiin synteihin tai käyttäytymisen synteihin.
Ja yllättäen niitä löytyy ...paljon.
Ehkä pitäisi poistua palstalta, mutta kun muuta henkireikää ei ole.
Availen kirjoittamalla oikeata oppia ja sen tähden olen saanut ivaa ja pilkkaa ja varsinkin poistoja.
Myös nk. luterilaiset ovat olleet kimpussani aikoinaan mutta nykyään eivät kitaansa avaa.
Jostain syystä enkä ole heillekään kertonut niistä ihmeistä ja merkeistä.
En luota heihin sen enempi kuin muihin ihmisiin.
Kirjoitinkohan että pahan puhuminen varsinkin lähimmäisten synneistä aikanaan kutitti huuliani ja vaivoin ja moninaisin ahdistuksin luulen saaneeni "lukitut" huulet etten salaisuuksia paljastaisi.
Esim. jos puhun jostain sairaasta jollekin toiselle
en sano nimeä ja harhautan sukupuolen ettei mahdollinen utelias pääse jyvälle.
Kuitenkin näistä asioista olen huolissani myös itseni suhteen.
En luota itseenikään koska näen itseni paremmin kuin muut. Jumalan armoon luotan ja on lahja että voin uskoa syntini anteeksi.
Monille suurmiehille ja naisille uskominen on ollut vaivalloista elämänsä loppuun asti.
Herra on hyvä me emme ole muuta kuin vaivan alaisia Jumalan lapsia.
>>>En tarkoituksella loukkaa uudestikastajia
Kiitos hyvästä aloituksestasi!
Kielen synnit
Lähimmäisen rakastamiseen ja kunnioittamiseen kuuluu hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen.
Ns. kultainen sääntö on hyvä muistaa (Jeesuksen opetus Vuorisaarnassa):
"Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matt.7:12).
Meidän on puhuttava lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä.
Meille uskottuja lähimmäistemme heikkouksia emme saa paljastaa muille vaan meidän tulee auttaa heikkouksiensa kanssa painiskelevaa vapautumaan menneistä ja etsimään uutta suuntaa elämälleen.
Kuinka helposti syyllistymmekään pahanpuhumiseen lähimmäisistämme.
Kielemme on petollinen.
Jaakob joutuu toteamaan:
” Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;...” (Jaakob 3:9)
virsi 202
3.
Pyhä läsnäolosi,
Jeesus, meidän muistaa anna,
taivaalliset lahjasi
astiaamme halpaan kanna.
Niin kuin soisit puhuvamme,
ohjaa meidän puheitamme.
Onpas asiallinen ketju, aikoihin.
Herra siunatkoon jokaista kirjoittajaa.
Yhdeksäs käsky:
"Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen. "
Hyvä on meitä muistutella käskyistäkin, sillä harvemmin enää kuulee niistä puhuttavankaan.
"Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen. "
Tulleepiko sitä tälleen toimittua?
"Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen. "
"Kateus vie kalatkin järvestä".
Perinnönjakotilaisuudet ovat usein hyvin riitaisia. Niissä tulee esiin ihmisten raadollisuus joko näkyvästi tai sydämen salaisena ajatuksena.
Yhdeksäs ja kymmenes käsky muistuttavat meitä siitä, miten itsekkäitä ja ahneita olemme; himoitsemme toisen omaa. Jumala näkee, mitä tekoa olemme. Häneltä emme voi peittää salaisimpiakaan ajatuksiamme.
Himoitsemisen syynä on kateus ja oman edun tavoittelu.
Sananlasku sanookin; ”Kateus vie kalatkin järvestä".
Jumala kieltää tavoittelemasta omaa etua toisten kustannuksella.
Kristityn tulisi luottaa Jumalaan ja odottaa, että hän hoitaa asiamme parhain päin.
Käskyjen sisältö voidaan kiteyttää rakkauden kaksoiskäskyyn:
”Meidän on rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme”.
Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan!
"Jos on rikkonut jotain kohtaan, puhuen pahaa, valehdellut, loukannut, herjannut yms., tuleeko pyytä anteeksi siltä ihmiseltä, jota vastaan on tuolla tavoin rikkonut, vai
riittääkö vain se, että pyytää Jumalalta anteeksi ja jatkaa matkaansa, niin kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan? "
Olkoot miten hyviä teorioita tahansa, eivät ne enää toimi. "Koko maailma on pahan vallassa." Se on lopunaika nyt. Jeesus tulee.
1Piet. 3:10
Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,
Rinnakkaisviitteet
Ps. 34:13 Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
Ps. 34:14 varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
Jaak. 1:26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
Hyvä aloitus erittäin tärkeästä ja usein liian vähälle huomiolle jäävästä aiheesta!
Juoruamiseen sisältyy lähimmäisen vahingoittamisen motiivi, jonka juoruaja usein itse kiistää itseltään. Itsepetoksesta on siis usein kyse. Raamatussa Jumala kuitenkin kertoo olevansa meidän jokaisen sydämen tutkija.
Asiallista pohdintaa ketjussa. Voi kun muistaisi sen 8. käskyn useammin.
"Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi." 9 käsky.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen. "
Joo. Käskyt jaettu kahteen osaan. Jossakin 8. jossakin 9. käsky, mutta sisältö on tärkein kuitenkin. Toiset lukee 33/38 käännöstä, toiset -92-93 käännöstä.
Katolinen kirkko poisti 3. käskyn ("älä tee itsellesi jumalankuvaa"), joten tuntemamme "3. käsky" sapatista on itseasiassa 4. käsky. Koska näin syntyi yhden käskyn vajaus, kirkko jakoi 10. käskyn kahteen osaan: 9. ja 10. käskyksi, joka siis Raamatussa, eli juutalaisuudessa on yhtä ja samaa, 10. käskyä.
Eikun poisti 2. käskyn: älä tee itsellesi jumalankuvaa, joka usein luetaan 1. käskyn mukana.
Kiitos, jos lopetatte minusta valehtelun.
En ole KTS, enkä hänen sivupersoonansa. Vähän vaikea on ollakaan, kun olemme jopa eri sukupuolta.
En ole teosoofi, enkä jesuiitta. En ole vauvakastettu, enkä ole vauvakasteesta, jota itseasiassa ei ole olemassakaan, paitsi helluntailaisten antamana pilkkanimenä kristilliselle kasteelle, joka annetaan Jumalan lahjana kaikenikäisille, juuri kirjoittanutkaan, en puolesta, enkä vastaan. En ole minkään kirkon jäsen, mutta tunnustan vanhaa evankelisluterilaista vanhurskauttamisoppia, eli alkuperäistä luterilaisuutta. Minut messiaanisten uhkailemana saatiin eroamaan kirkosta. Poliisi ei tuolloin kuitenkaan ottanut näitä uhkauksia vakavasti, vaikka kyseessä olivat ja ovat selkeät rasistiset viharikokset.
Vaikka olenkin Lutherin teologian hengellinen kannattaja, en hyväksy, kuten messiaaniset uhkauksissaan ilmoittavat, juutalaisten joukkomurhia, enkä Lutherin yksityiskirjeistä sittemmin laadittua kirjaa "juutalaisista ja heidän valheistaan", vaikka tiedänkin sen paljolti perustuvan tosiasioihin.
Luterilainen kirkko on kirkon nimi ja sen taustalta löytyy muitakin teoloogeja kuin yksistään Luther. Lutherin antisemitismi ei, toisin kuin eräät helluntai-messiaaniset valheellisesti ja jatkuvasti väittävät, kuulu osana luterilaisen kirkon teologiaan, eikä oppiin.
Natsit itse viettivät Kristalliyötään Lutherin syntymäpäivänä, mutta tällainen juhlinta ei kuulu osana luterilaisen kirkon pyhäpäiviin. Natsit eivät olleet kristittyjä, vaan okkultisteja, pääosin saatananpalvojia. Heidän rotuoppinsa perustui ateistisen Darwinin tuolloin hyvin suosittuihin teorioihin.
Mm. näiden kaikkien aiheiden kohdalla on helluntailaisten toimesta tällä foorumilla, kuten muillakin foorumeilla runsaasti levitetty perätöntä, kristittyjen vastaista tietoa, eli valhetta.
.
Jos ekaks itte lakkaat puhumasta helluntaisaatanoista ja muutenkin iljettävästi yleistämästä, voisit saada vähän parempia vastauksia sinäkin.
Ahaa. Eli, kun kerron julki Helluntaikirkon todelliset rikokset, se antaa teille luvan valehdella meistä kristityistä. Vastaus tuokin, eli uhkaus. Kiitos. Otetaan talteen.
Teidän vastauksennehan muutoin ovat yhdentekevät, paitsi juridisesta näkökulmasta, sillä ne ovat nimeltämainittuja henkilöitä vastaan suunnattuja kunnianloukkauksia.
Nimesit minut sanalla "sinä". Minä puhun teidän kohdallanne ryhmästä, se ei ole rikos.
Minä sanan helluntaisaatanoiksi teidän helluntairikoskirkkonne johtajia ja kätyreitä näillä foorumeilla, siksi, että te olette huijareita, talousrikollisia ja isästä per'keleestä syntyneitä.
Te ette ole uskovia, ette kristittyjä, vaan Jumalan PH:n pilkkaajia ja Hänen työnsä mitätöijiä, pelkkiä varkaita, eikä teille huijareille ja talousrikollisille tämän suurempi kunnia kuulu.
Teille vastataan juuri niinkuin olette itse, ette niinkään huutaneet, vaan salassa kähmineet. Te ette vastaa minulle, vaan minä vastaan teille, teidän rikostenne mukaan, joita myös helluntaipoliisinne ovat vuosikymmeniä pyrkineet pehmentämään, salailemaan ja mitätöimään. Teillä on paljon tunnollanne, eikä teidän tekojanne ole unohdettu, vaikka kuinka yrittäisitte teeskennellä uskovia ihmisten edessä, jotka eivät teidän teoistanne tiedä.
Jos te kuvittelette, että muka vilpittömyyttä teeskennellen, olette saaneet Jumalalta anteeksi rikoksenne, joita ette ole aikanaan katuneet ja itse uhrienne kanssa selvittäneet, vaan rikostenne uhreja suorastaan kaiken kansan edessä ääneen nauraen pilkanneet, te elätte valtavassa harhassa ja kuoleman hetkellä teidät itsenne, rikollisten leima otsassanne viedään kahleissa sinne, minne ei helluntaisalailijapoliisien valta enää uletu.
Sieltä ette pääse, ennenkuin olette maksaneet uhreillenne viimeisenkin rovon.
Korjaus.
Lutherin kirjoittama teos "Juutalaisista ja heidän valheistaan" on hänen itsensä kirjoittama; ei mistään hänen yksityiskirjeistään koottu. Kirjan sanoma kuvastaa Lutherin mielenlaatua, joka on tarttunut useisiin sen kirkkokunnan jäseniin. Sama murhahenki paistaa joskus läpi.
Luther oli antisemitisti.
Tulihan se taas: luterilaisen kirkon jäsenissä oleva murhanhenki.
Todellisen murhanhengen minä olen tavannut helluntailaisissa ja tästä on faktaa.
Pieni Lutherin kirjoitus:
""Pecca fortiter et crede fortius.", "eli "tee syntiä rohkeasti ja usko
rohkeammin."
"Joskus on tarpeen juoda vähän enemmän, huvitella, laskea leikkiä tai
jopa tehdä syntiä paholaisen uhmaamiseksi ja halventamiseksi, ettei se
saisi tilaisuutta viekoitella meitä tunnontarkkuuteen pikkuasioissa.
Me menehdymme, jos liikaa huolehdimme johonkin syntiin
lankeamisesta...Minkä takia joisin laimentamatonta viiniä, puhuisin
vapaasti ja söisin enemmän, ellen juuri piinatakseni ja kiusatakseni
paholaista, joka on päättänyt piinata ja kiusata minua. Voisinpa tehdä
jonkin nimellisen synnin vain pilkatakseni paholaista, jotta hän
käsittäisi, etten myönnä mitään syntiä enkä ole tietoinen mistään
synnistä. Kun paholainen hyökkää kimppuumme, meidän on pantava
kymmenen käskyä kokonaan syrjään."
Ks. "Uskon Puolesta. Martti Lutherin elämäntyö.", (1996) J.M.
Kittelelson, Perussanoma Oy, s. 328.
_______________________________________________
http://kotisivu.mtv3.fi/martti.lutherus/juutalaisista.html
Tätä sivua ei voi näyttää.