ujo miljonääri > ujo köyhä

Tämäkin säätiö on siis vain vitsi, kuten niin monet muutkin. Ujo miljonääri ajaa ujon köyhän edelle säätiössä, jonka pitäisiä tukea vain ujoja köyhiä:


Köyhien säätiö vuokrasi KKO:n Leif Sevónille asunnon puoli-ilmaiseksi


Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón on asunut kohta kolme vuotta köyhien asialle omistautuneen säätiön vuokra-asunnossa Helsingin Kaivopuistossa.

Erikoinen järjestely tuli ilmi TV2:n eilisessä Silminnäkijä-ohjelmassa. Suomalaisten säätiöiden kummallisuuksia käsitellyt toimittaja Ari Korvola pitää järjestelyä sekä eettisesti kestämättömänä että säätiölain kannalta varsin kyseenalaisena.

Sevón muutti säätiön asuntoon joulukuussa 2001. Muita Ann ja T.E. Björklingin säätiön "köyhiä" asukkaita ovat vuosikausia olleet muun muassa ulkoministeriön huippuvirkamies ja UM:n henkilöstöpäällikkö sekä muutama miljonääri.


Halpoja asuntoja hyväosaisille
Björklingin tukisäätiö omistaa Suomen kalleimmalla asuinalueella Helsingin Kaivopuistossa kaksi kivitaloa. Säädekirjan mukaan säätiön tarkoitus on auttaa pauvrex honteux eli ujoja köyhiä.

Auttaminen tapahtuu säätiön omistamien talojen vuokratuloilla. Kolmisenkymmentä ruotsinkielistä vanhusta on Silminnäkijän mukaan saanut 70 euron kuukausiavustusta. Säätiön asunnoissa ei köyhiä sen sijaan asu.

Tutkittuaan "Ujot köyhät" -säätiön huoneistojen lukumääriä, pinta-aloja ja säätiön vuokratuloja keskineliövuokra jää Korvolan mukaan vain 11 euroon 69 senttiin. Kaivopuiston normaali vuokrataso on kuitenkin reilusti yli 20 euroa/neliö.

Kun säätiölaki edellyttää, että varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, Sevónille ja muille hyväosaisille edullisia vuokra-asuntoja tarjoava Björklingin tukisäätiö ei näin ollen ole onnistunut tehtävässään. Vuokralaiset asuvat puoli-ilmaiseksi, ellei vähän sitäkin edullisemmin.


Moraali tulee lain jälkeen
TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa esiteltiin lukuisia muitakin säätiöitä, joiden toiminta on hyvin epämääräistä. Vain kuusi säätiötä kymmenestä kertoo mihin avustukset menevät.

Asiantuntijana kuultu veroasiantuntija Ilkka Lahti totesi, että säätiöt rahoittavat pahimmassa tapauksessa vain omia yksityismenoja ja lähipiiriä.

Suomessa toimivien 2 700 säätiön toimintaa valvoo vain muutama ihminen. Verohallinnossa suunniteltiin neljä vuotta säätiöiden tehotarkastuksen aloittamista. Hanke kuivui kuitenkin kokoon.

Filosofi ja teologi Terho Pursiainen näkeekin tilanteen ensisijaisesti lainsäädäntöön liittyvänä ongelmana.

- Tässä on tehtävä ero lainsäädännön ja moraalin välillä. Jos näin tärkeän asian selvittämiseen ei ole osoittaa voimavaroja, se on yhteiskuntapoliittinen kysymys. Etenkin jos käy ilmi, että valvonnan puuttuessa on rikottu lakia.

- Vasta sitten pitää huutaa moraalia apuun, jos laki sallii tällaisen menettelyn.