Raamatussa sanottiin, että elämä on loppujen lopuksi turhuutta, ja jokainen asia on katoavaista täällä maan päällä.
Parempi on elävä koira kuin kuollut leijona.
Se oli uskovien onni että Jeesus antoi henkensä niiden puolesta jotka Häneen uskovat, koska muuten ei meillä syntisillä ihmisillä olisi mitään mahdollisuuksia pelastaa sieluamme, koska se Jumala joka ihmisen on luonut, on hyvä, ja ihmisessä on paljon pahuutta.
Ihmisessä oleva pahuus saa aikaan kurjuutta ja sortamista, köyhyyttä ja niin edelleen, eihän Jumala niitä pahoja tekoja ole tehnyt, vaan ihminen,
Sen takia olisi viisainta ensin katsoa omiin vikoihinsa, ennenkuin lähtee etsimään niitä muualta. (Raamatussa: Ota ensin pois hirsi omasta silmästäsi, ennenkuin poistatat toiselta rikan.)
Tähän maailmaan kuuluu paljon niitä jotka eivät usko, ja myös niitä jotka uskovat, ja he ovat itse oman tiensä valinneet.
Elämä on niin lyhyt aika, että se kannattaisi elää parhaalla mahdollisella tavalla, ja olisi hyvä kuunnella omantuntonsa ääntä.
Minä olen ollut uskossa jo monta vuotta, ja aina kun on ollut vaikeaa, olen turvautunut Jeesukseen.
Se on kannattanut, koska olen selvinnyt itselleni käsittämättömistäkin asioista lopuksi niin, että kaikki on kääntynyt parhain päin.
Niinhän sitä sanotaan, että uskovaista koetellaan, ja minun kohdallani se on pitänyt paikkansa.
Tarkkaa ajankohtaa en muista milloin varsinaisesti olisin tullut uskoon, kaipa sitä uskoa on jotenkin aina ollut minussa vähän.
Vanhempani eivät ole uskossa, enkä ole saanut minkäänlaista uskonnollista kasvatustakaan.
Kuitenkin henkilökohtaisia ihmeitä on ollut ja olen niistä kiittänyt, ja koska elämässäni oli isohkoja ongelmia ennenkuin tulin uskoon, kiitän nyt siitä että niitä ei enää samalla tavalla ole.
Jeesus kantaa taakkoja, ja se on totta.
Jos joku lukee tätä keksiäkseen herjauksia, niin siitä vaan, koska tyhmyyttä tekevä tekee tyhmyyttä omaksi vahingokseen. Taisin löytää jonkun tämäntapaisen lauseen Raamatusta, mutta kohtaa en muista ulkoa missä se siellä oikein oli.
Kaikkea mahdollista hyvää jokaiselle tiellänsä...!
Parempi on elävä koira kuin kuollut leijona.
Se oli uskovien onni että Jeesus antoi henkensä niiden puolesta jotka Häneen uskovat, koska muuten ei meillä syntisillä ihmisillä olisi mitään mahdollisuuksia pelastaa sieluamme, koska se Jumala joka ihmisen on luonut, on hyvä, ja ihmisessä on paljon pahuutta.
Ihmisessä oleva pahuus saa aikaan kurjuutta ja sortamista, köyhyyttä ja niin edelleen, eihän Jumala niitä pahoja tekoja ole tehnyt, vaan ihminen,
Sen takia olisi viisainta ensin katsoa omiin vikoihinsa, ennenkuin lähtee etsimään niitä muualta. (Raamatussa: Ota ensin pois hirsi omasta silmästäsi, ennenkuin poistatat toiselta rikan.)
Tähän maailmaan kuuluu paljon niitä jotka eivät usko, ja myös niitä jotka uskovat, ja he ovat itse oman tiensä valinneet.
Elämä on niin lyhyt aika, että se kannattaisi elää parhaalla mahdollisella tavalla, ja olisi hyvä kuunnella omantuntonsa ääntä.
Minä olen ollut uskossa jo monta vuotta, ja aina kun on ollut vaikeaa, olen turvautunut Jeesukseen.
Se on kannattanut, koska olen selvinnyt itselleni käsittämättömistäkin asioista lopuksi niin, että kaikki on kääntynyt parhain päin.
Niinhän sitä sanotaan, että uskovaista koetellaan, ja minun kohdallani se on pitänyt paikkansa.
Tarkkaa ajankohtaa en muista milloin varsinaisesti olisin tullut uskoon, kaipa sitä uskoa on jotenkin aina ollut minussa vähän.
Vanhempani eivät ole uskossa, enkä ole saanut minkäänlaista uskonnollista kasvatustakaan.
Kuitenkin henkilökohtaisia ihmeitä on ollut ja olen niistä kiittänyt, ja koska elämässäni oli isohkoja ongelmia ennenkuin tulin uskoon, kiitän nyt siitä että niitä ei enää samalla tavalla ole.
Jeesus kantaa taakkoja, ja se on totta.
Jos joku lukee tätä keksiäkseen herjauksia, niin siitä vaan, koska tyhmyyttä tekevä tekee tyhmyyttä omaksi vahingokseen. Taisin löytää jonkun tämäntapaisen lauseen Raamatusta, mutta kohtaa en muista ulkoa missä se siellä oikein oli.
Kaikkea mahdollista hyvää jokaiselle tiellänsä...!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Taas yksi joka jättänyt lääkityksen kesken.
Hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
kuinka Mirkalta onnistui kirjoittaa muutama lause kieliopillisesti aivan oikein.
Mutta epäilykset heräsivät, ja googlamalla lähde löytyikin:
http://www.geocities.com/totuusjumalasta/jumala_ja_aivot.html
Copy/paste Mirkalta näyttää onnistuvan.
Buahhaa, heh hehhehee. Siinä vasta tutkija.
"...eihän Jumala niitä pahoja tekoja ole tehnyt, vaan ihminen..."
Lähes jokapäivä saamme kuulla Bagdadissa ja myös muissa Irakin kaupungeissa räjähtelevistä autopommeista ja niiden aiheuttamista tuhoista.
Vihamielisyys itsemurhaterroristeja vastaan kasvaa kasvamistaan. Miksi? Eiväthän he ole koskeneet uhreihin sormensa päälläkään.
Kaiken sen tuhon ovat aikaansaaneet pommit.
Kiitos sulle uskis, että kirjoitit,
täyttä asiaa kerroit :)