Tässä Raimo Rahnaston puheessa monia asioita, joista täälläkin on puhuttu.
http://www.uskotv.fi/index.php?page=watch&vid=3369
Kirje roomalaisille 5
1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet,
niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
http://www.uskotv.fi/index.php?page=watch&vid=3369
Kirje roomalaisille 5
1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet,
niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulla on myös rauha Jumalan kanssa. Tilanne on jopa niin rauhallinen, että minusta tuntuu, että vastapuoli ei ole edes olemassa.
"uskossa saaneet pääsyn tähän armoon,"
Varmaan noinkin. Elämä itsessän sisältää jo Armoa.
Nimenomaan ja voisipa sanoa jopa niinkin "vahvasti", että elämä itsessään ON jo armoa.
Toki ymmärrän, että ihminen, jonka elämä on ollut hyvin raskasta ja tuntuu, ettei mitään hyvää ja armollista ole missään vaiheessa osunut hänen kohdallaan, saattaa ajatella, että elämänsä ja elämässään on kaikkea muuta kuin armoa.
Sillä elämä itsessään on jo joillekin hel-vet-tiä ja monihan sen jopa lausuu ääneenkin; "Tää elämä on yhtä hel....".
Noissa tilanteissa aina tulee mieleeni Mauri Vikstenin kirjan nimi; ARMO - avain yltäkylläiseen elämään ja sydämeesäni aina herää halu, että kunpa voisi tuolle ihmiselle osoittaa tien Jumalan ARMON kokemiseen, joka antaa ihmiselle yltäkylläisen elämän.
"että kunpa voisi tuolle ihmiselle osoittaa tien Jumalan ARMON kokemiseen"
"Jumalan ARMON kokeminen"
Niin toisille se on tärkeää, kun toiset ottavat elämänsä ilman Jumalaa: armosta.
Toisille elämä näyttäytyy h...nä kuten totesitkin. Oliskohan ihmisessä itsessään jotain sellaista, että elämä luisuu h..tilliseksi olotilaksi.
Oliskohan ihmisessä, joka on kasvanut uskovassa kodissa kuitenkin jotain sellaista, että elämä ei luisu h...tilliseksi olotilaksi.
Olisko kasvuympäristö siihen vaikuttanut?
Mehän opimme elämisen mallit jo lapsuudessa.
Heitit niin vaikeita ja moniuloitteista pohdittavaa, että ehkäpä pitäisi ensiksi selvittää, mitä me kukin "ARMON kokemisella" tarkoitamme.
Uskovallehan se on lähinnä Jumalan varassa elämistä.
Jollekin uskosta osattomalle armosta eläminen ja sen kokeminen on ensisijaisesti ihmisten armollisuutta.
Jne. jne.
Mutta jos katson asiaa siitä käsin, että voivatko esim. lapsuuden olosuhteemme vaikuttaa siihen, miten me koemme Jumalan armon, niin uskon, että näin on.
Sillä jos olemme kasvaneet hyvin armottomassa ilmapiirissä, meidän uskomme ja Jumalammekin näyttäytyy usein vaativana ja armottomana ja tällaiset ihmiset saattavat kokea lujasti armon varassa elävän ihmisen jopa eräänlaisen "hepsankeikkana". :)
Ehkäpä täälläkin on ollut nähtävissä juuri tästä johtuvia ristiriitoja?
"hyvin armottomassa ilmapiirissä,..."
Mielenkiintoista tässä on se, kuinka Jumalaa tai uskoa on meille lapsena 'syötetty'.
Jos Jumalan rakkaus on ehdollistettu, niin sellaisesta ei voi kasvaa itsenä kanssa sinut olevaa aikuista. Jumalan rakkauden ehdollistaminen on pelkouskoa.
Ehdollistamien : Jumalan mielen mukaista elämää. Kuinka ihminen voi niin elää muuten kuin Jumalan armosta. Hän on meidät luonnut, niin Häneltä täytyy löytyä myös luomalleen armoa. (nämä kaikki em. raamatullisesti ajateltuna)
Se aina ihmetyttää, miksi uskovat olettavat että uskomaton ei voi elää onnellista elämää. Toiset meistä käsittävät nämä asiat erilailla, se tarkoittaa että onnellisuuteen ja ihmisyyteen ei tarvita Jumalaa.
Armoton ilmapiiri on perityvää, sillä käyttäytymismallit me opimme jo hyvin varhain. Kuinka voi toisille, itselle, elämälle olla armollinen ja nöyrä, jos emme ole sitä oppineet?
Sorry, tekstini hävisi yhdellä väärällä napin painalluksella
hosuessani ja nyt joudun menemään......mutta palaan astialle.
Kanssasi on mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia!
Aina ovat avartaneet omaakin näkemystäni.
Noh niin, nyt on syöty ja syötetty ja leipomukset leivottu ja nam.. hyvää tuli, joten käynpä vielä nakuttamassa viestin tänne, ennen kuin lähden ulos tuulettamaan päätäni.
>>"Mielenkiintoista tässä on se, kuinka Jumalaa tai uskoa on meille lapsena 'syötetty'.">"Jos Jumalan rakkaus on ehdollistettu, niin sellaisesta ei voi kasvaa itsenä kanssa sinut olevaa aikuista. Jumalan rakkauden ehdollistaminen on pelkouskoa.">"Ehdollistamien : Jumalan mielen mukaista elämää. Kuinka ihminen voi niin elää muuten kuin Jumalan armosta. Hän on meidät luonnut, niin Häneltä täytyy löytyä myös luomalleen armoa. (nämä kaikki em. raamatullisesti ajateltuna)">"Se aina ihmetyttää, miksi uskovat olettavat että uskomaton ei voi elää onnellista elämää. Toiset meistä käsittävät nämä asiat erilailla, se tarkoittaa että onnellisuuteen ja ihmisyyteen ei tarvita Jumalaa.">"Armoton ilmapiiri on perityvää, sillä käyttäytymismallit me opimme jo hyvin varhain. Kuinka voi toisille, itselle, elämälle olla armollinen ja nöyrä, jos emme ole sitä oppineet?"
"silloin kun kaikki lähtee sieltä omasta tahdosta ja rakkaudesta, "
Näinhän elämän tarvii mennäkin. Uskovat hegellistävät 'oman tahdon' ja 'rakkauden' olettaen että em asiat tulevat Jumalalta. Mielestäni nuo asiat kuuluvat luonnostaan ihmisen elämään, ihan itsestään lähtevät, ei siihen tarvita ulkoista kehotusta.
Nyt tietenkin voidaan miettiä mikä on ulkoista ja mikä on omasta itsestään lähtevää ja mikä on ollut siihen pontimena. Hengellisesti suuntautuvat ihmiset tietysti ajattelevat, että ilman Jumalaa se ei ole mahdollista, ja uskomattomat ajattelevat että se on mahdollista. Eikö asiaa voida lähestyä myös ihan luonnollisesti ilman taivaallisia voimavaroja?
"miten rikas mies sai nauttia kaikkea elämän hyvyyttä täällä ajassa."
Raamatun esimerkki on aika rajattua ja tuohon aikaan ajateltuna myös ymmärrettävää. Eihän materiaalinen rikkaus ketään onnelliseksi tee. Se antaa vain mahdollisuuden johonkin sellaiseen johon köyhällä ei ole varaa. Henkinen ja tunneälyinen pääoma voivat yhdessä tuoda meille köyhistä köymmällekin rauhan, ainakin jos on sen verran rahaa että ei kuole nälkään tai on katto pään pään päällä.
" armahtava ja armollinen mieli" tuli ulkopuolelta? armahtava, armollinen, anteeksiantava mielentaju voi ihan yhtä hyvin tulla ihmisestä itsestään. Eihän me voida elää, jos meillä ei olisi em ominaisuuksia, olisimme jatkuvassa 'sodassa' ja ahdistuksessa itsesmme kanssa. Asiat jotka meitä askaruttvat ja ahdistavat tarvii selvittää miksi. Jos olemme jatkuvassa tyytymättömyyden tilassa, niin sehän heijastuu lähimmäisiimme ja eritoten itseemme, silloin on huono elää.
Tähän tilaan jotkut ihmiset ovat saaneet vastauksen Ylhäältä, kun taas toiset ihmiset selviävät tilasta ajattelemalla tai muutoin tutkimalla itseään. Mutta ihan ok. jos jotkut ratkaisevat asian uudestisyntymällä ja uudistumalla hengellisesti ja näin heille Sana muuttuu eläväksi. Raamatun kuollut kirjain alkaa elämään, hienoa.
"Ihmisen tahto, mieli ja tunne-elämä..." jne.
Kyllä, vahva vaikuttaja, ilman tunteita olemme kuolleita. Anteeksiantamisen mieli on hyvin ratkaisevaa ihmisen henkilselle hyvinvoinnille, sen voi saavuttaa ilman Jumaluskoakin.
>>>>>>>>>>>
" armahtava ja armollinen mieli" tuli ulkopuolelta? armahtava, armollinen, anteeksiantava mielentaju voi ihan yhtä hyvin tulla ihmisestä itsestään. Eihän me voida elää, jos meillä ei olisi em ominaisuuksia, olisimme jatkuvassa 'sodassa' ja ahdistuksessa itsesmme kanssa. Asiat jotka meitä askaruttvat ja ahdistavat tarvii selvittää miksi. Jos olemme jatkuvassa tyytymättömyyden tilassa, niin sehän heijastuu lähimmäisiimme ja eritoten itseemme, silloin on huono elää.
Tähän tilaan jotkut ihmiset ovat saaneet vastauksen Ylhäältä, kun taas toiset ihmiset selviävät tilasta ajattelemalla tai muutoin tutkimalla itseään. Mutta ihan ok. jos jotkut ratkaisevat asian uudestisyntymällä ja uudistumalla hengellisesti ja näin heille Sana muuttuu eläväksi. Raamatun kuollut kirjain alkaa elämään, hienoa.
"kohdata näitä vanhempia ymmärtäen ja heistäkin välittäen"
Tuossa esimerkissä voi kohdata, mutta ei meidän tarvitse kaikkia asioita ymmärtää.
Maailmassa on paljon pahoin voivia ihmisiä, jotka omalla käytöksellään aiheuttavat ja siirtävät pahan olon puolustuskyvyttömiin lapsiin.
"me olemme kukin omien elämänkokemustemme tuotetta,..."
Niin olemme ja aina on parantamisen varaa. On ihan hyvä välillä pysähtyä ja ajatella asioita ja ajatella myös niin, että miksi jotkut ihmiset kääntyvät hakemaan apua Ylhäältä ja toiset taas selviytyvät omin voimin.
" eri perspektiivistä katsoen."
Niin emme voi puhua samasta perspektiivistä katsoen mitä ympärillämme tapahtuu, toisella on usko toisella kun taas ei ole uskoa. Se ei kuitenkaan meillä ihmisillä saisi olla keskustelun esteenä katsella eri näkövinkkelistä asioita.
Toivotan hyvää alkanutta viikkoa :)
>>"Niin emme voi puhua samasta perspektiivistä katsoen mitä ympärillämme tapahtuu, toisella on usko toisella kun taas ei ole uskoa. Se ei kuitenkaan meillä ihmisillä saisi olla keskustelun esteenä katsella eri näkövinkkelistä asioita.">"Toivotan hyvää alkanutta viikkoa"