"Saako lapsi osallistua" ja "saako lapsi osallistua"...

Humanistisesti

On se merkillistä, miten jopa Helsingissä ja Vantaalla päiväkodin henkilöstö kyselee toistuvasti jopa kirkkoon kuulumattomilta, ”saako lapsi osallistua” ja taas, ”saako lapsi osallistua” ev.lut. kirkon ”pyhäkouluun” tai ”pikkukirkkoon” päiväkodissa. Miksi sitä kirkkoon kuulumattomilta kysytään?!

Eikö pitäisi kysellä lähinnä kirkkoon kuuluvilta, jotka ehkä myös sunnuntaisin miettivät, menevätkö kirkkoon vai ei (- ja yleensä ei). Tai sikäli ei pitäisi kysyä keneltäkään päiväkodissa, kun ”pyhäkoulu” ja ”kirkko” kuuluu kirkon omiin juttuihin, kun uskonnon harjoittaminen ei kuulu päiväkodin tehtäviin.

Päivähoitolain mukaisen uskontokasvatuksen ei pitäisi olla tunnustuksellista (eihän peruskoulun opetuskaan ops:n mukaan ole tunnustuksellista), mutta asian "ulkoistaminen" ev.lut. kirkolle muuttaa päiväkotien uskontokasvatuksen, jopa eettisen ja tapakasvatuksen ev.lut. tunnustuksellisiksi.

Ev.lut. kirkko on menestyksellisesti "sosialisoinut" uskontonsa harjoittamisen asiakashankinnan: kun ihmiset eivät mene/tule vapaaehtoisesti kirkkoihin jumalanpalveluksiin eivätkä lapset kirkon omiin pyhäkouluihin, pistetään päiväkodinjohtajat ja henkilökunta asialle, niin saadaan lapset arkipäivillä "asiakkaiksi"...

Kirkko satsaa lapsi- ja nuorisotyöhön 350 miljoonaa euroa, minkä pohjalta sadat tai tuhannet papit ovat täydessä valmiudessa käymään päiväkodeissa ja kouluissa... Kyse on ”lähetyskäskyn” noudattamisesta. Julkisen vallan ja julkisten palvelujen tulisi sen sijaan noudattaa katsomuksellista neutraliteettiperiaatetta.

”Uskonasiat” olkoot yksilön, kodin ja seurakuntien oma asia, mutta ei kunnan ja valtion palvelujen tehtäviin kuuluva asia. Vapauden turvaaminen ok, muta ei asian ”sosialisointi”.

Tähän voi ottaa kantaa mm. täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707

ps. Helsinki liittyi asiana siten, että alle 58 5 enää kuuluu kirkkoon ja alle puolet lapsista kastetaan ev.lut. kirkkoon

36

877

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Humanistisesti

      siis alle 58 %

    • Et-opelta

      Niin, tuo "lähetyskäsky" taitaa tosiaan vaikuttaa elinympäristössämme, vaikka olemme tottuneetkin siihen. Tarkemmin ajatellen tilanteeseen joskus havahtuu. Julkisten palvelujen hyväksikäyttö yhden uskonnon levitämiseen menee nyt yli kohtuuden.

      Armeijassa kirkkoon kuuluville on ollut pakollinen osallistuminen jumalanpalveluksiin niin, että vasta eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 30.12.2013 saa sen muuttumaan.

      Jalkapuurangaistusta kikon käynnin laiminlyönnin rankaisukeino käytettiin vielä 150 vuota sitten.... Kouluiss on jälki-istuntoa käytetty paljon myöhemmin.. Kuitenkin kouluissakaan kenenkään ei ole enääpakko osallistua aamuhatauksiin ja koululaisjumalanpalveluksiin, siis ei kirkon jäsentenkään enää eikä kirkkoon kuulumattomien.

      • Et-opelta

        Tässä punakynämerkinnät liian kiireiseltä korjattuna:
        Jalkapuurangaistusta kirkossa käynnin laiminlyönnin rankaisukeinona käytettiin vielä 150 vuotta sitten.... Kouluissa on jälki-istuntoa käytetty paljon myöhemmin.. Kuitenkin kouluissakaan kenenkään ei ole enää pakko osallistua aamuhartauksiin ja koululaisjumalanpalveluksiin, siis ei kirkon jäsentenkään enää - eikä kirkkoon kuulumattomien.


    • hei2

      Hei.. Vastaan sinulle päivähoidon työntekijänä.. Me emme saa tietää vanhempien ja perheiden vakaumuksista muulla tavoin kuin kysymällä. Nykyään päivähoidon asiakasperheissä on ev.luteja, muslimeja,jehovia, hinduja, mormooneja, ateisteja..vain muutamia mainitakseni. Nämä vakaumukset eivät näy päällepäin..
      Jotkut perheet ovat kyllä esim . ev.lut kirkon jäseniä, mutta eivät silti halua ,että lapsi osallistuu ns.pikkukirkko-tapahtumiin, konserttiin kirkossa jne. Toiset taas haluavat lisää kirkon toimintaa päiväkotiin.
      Suomessa on varhaiskasvatukseen perinteisesti kuulunut myös uskontokasvatus päivähoidossa ja kouluissa. Jokainen perhe voi itse ilmoittaa ,jos se loukkaa omaa näkemystä.
      Me päivähoidossa olemme myös ihmisiä ja omaamme oman uskontokantamme. Monesti joudumme osallistumaan asioihin , jotka oikeastaan ovat omaa vakumusta vastaan. Lapsia kun ei yksin voi lähettää esim, joululaulukirkkoon.
      Itse ajattelen , että kysely ei loukkaa ketään ,mutta antaa tiedon henkilökunnalle kuinka toimia jokaisen perheen kanssa ketään loukkaamatta.

      • Et-opelta

        Kiitos. Mitä jos vain kertoisi kaikille, että ko. päivänä on ohjelmassa kaksi vaihtoehtoa, uskonnollisesti tunnustuksetonta ohjelmaa ja ev.lut. uskonnollista ohjelmaa? Siis niin, että henkilöstö ei aseta kumpaakaan vaihtoehtoa etusijalle!? Eikä ainakaan kyselisi toisen hyväksi, "saako"...

        Lakisääteinen uskontokasvatus ei muuten tarkoita yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Eihän koulun uskononopetuskaan ole tunnustuksellista. Näin ollen parasta olisi, jos päiväkodit eivät ylipäätään käyttäisi työaikaa yhden uskonnon toiminnan sponsorointiin päiväohjelmassa, vaan uskontokuntien oma toiminta olisi tarjolla muulloin.

        Mutta jos kuitenkin on, niin sitten tasapuolisesti vaihtoehdot esille tuoden. Sitä tasapuolista kertomista korosti muuten myös juuri apulaisoikeusasiamies, kun Puolustusvoimissakin alkaa nyt olla kaikille kaksi vaihtoehtoa, kenttäjumalanpalvelus ja sitten sille vaihtgoehtoinen ohjelma (tgai päin vastoin).

        Yhteiset vuodnekiertoon liittyvät juhlat olisivat sitten huieman eri asia. Ne voisivat olla monikulttuurisia. viettäväthän uskonnottomatkin joulua, muta ei Jeesuksen liittyen,. vaan vuodenkiertoon (talvipäivän seisaus, jonka juhliminen keksitty jo iät ajat ennen kristinuskoa..)..


      • ......
        Et-opelta kirjoitti:

        Kiitos. Mitä jos vain kertoisi kaikille, että ko. päivänä on ohjelmassa kaksi vaihtoehtoa, uskonnollisesti tunnustuksetonta ohjelmaa ja ev.lut. uskonnollista ohjelmaa? Siis niin, että henkilöstö ei aseta kumpaakaan vaihtoehtoa etusijalle!? Eikä ainakaan kyselisi toisen hyväksi, "saako"...

        Lakisääteinen uskontokasvatus ei muuten tarkoita yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Eihän koulun uskononopetuskaan ole tunnustuksellista. Näin ollen parasta olisi, jos päiväkodit eivät ylipäätään käyttäisi työaikaa yhden uskonnon toiminnan sponsorointiin päiväohjelmassa, vaan uskontokuntien oma toiminta olisi tarjolla muulloin.

        Mutta jos kuitenkin on, niin sitten tasapuolisesti vaihtoehdot esille tuoden. Sitä tasapuolista kertomista korosti muuten myös juuri apulaisoikeusasiamies, kun Puolustusvoimissakin alkaa nyt olla kaikille kaksi vaihtoehtoa, kenttäjumalanpalvelus ja sitten sille vaihtgoehtoinen ohjelma (tgai päin vastoin).

        Yhteiset vuodnekiertoon liittyvät juhlat olisivat sitten huieman eri asia. Ne voisivat olla monikulttuurisia. viettäväthän uskonnottomatkin joulua, muta ei Jeesuksen liittyen,. vaan vuodenkiertoon (talvipäivän seisaus, jonka juhliminen keksitty jo iät ajat ennen kristinuskoa..)..

        Vuoden kiertojuhlia ei voida viettää, koska silloin suositaan luonnonuskontoja, eikä niitä saa asettaa eriarvoisiin asemiin. Jos jätetään kaikki juhlat viettämättä, suositaan jehovan todistajia, joten sekään ei ole oikein.


      • Hei2
        Et-opelta kirjoitti:

        Kiitos. Mitä jos vain kertoisi kaikille, että ko. päivänä on ohjelmassa kaksi vaihtoehtoa, uskonnollisesti tunnustuksetonta ohjelmaa ja ev.lut. uskonnollista ohjelmaa? Siis niin, että henkilöstö ei aseta kumpaakaan vaihtoehtoa etusijalle!? Eikä ainakaan kyselisi toisen hyväksi, "saako"...

        Lakisääteinen uskontokasvatus ei muuten tarkoita yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Eihän koulun uskononopetuskaan ole tunnustuksellista. Näin ollen parasta olisi, jos päiväkodit eivät ylipäätään käyttäisi työaikaa yhden uskonnon toiminnan sponsorointiin päiväohjelmassa, vaan uskontokuntien oma toiminta olisi tarjolla muulloin.

        Mutta jos kuitenkin on, niin sitten tasapuolisesti vaihtoehdot esille tuoden. Sitä tasapuolista kertomista korosti muuten myös juuri apulaisoikeusasiamies, kun Puolustusvoimissakin alkaa nyt olla kaikille kaksi vaihtoehtoa, kenttäjumalanpalvelus ja sitten sille vaihtgoehtoinen ohjelma (tgai päin vastoin).

        Yhteiset vuodnekiertoon liittyvät juhlat olisivat sitten huieman eri asia. Ne voisivat olla monikulttuurisia. viettäväthän uskonnottomatkin joulua, muta ei Jeesuksen liittyen,. vaan vuodenkiertoon (talvipäivän seisaus, jonka juhliminen keksitty jo iät ajat ennen kristinuskoa..)..

        Hieno ajatus tuo päivän aikana kaksi vaihtoehtoa... Kyllähän se meille työntekijöille sopisi, mutta meitä on aivan liian vähän sen toteuttamiseen . Minunkin ryhmässäni on 24 3-5vuotiasta paikalla joka päivä. Aikuisia paikalla yhtäaikaa yleensä 2, kolmas vain muutaman tunnin keskipäivällä( teemme siis työtä vuoroissa- aamuvuoro tullut jo kuudelta.. ).
        Lisäksi mitkä kaksi näistä aina valittaisiin.. ev.lut-jehovat, muslimit ateistit jne. Hei haloo,,
        Pakana -ja luonnonuskonnot ovat myös uskoa johonkin. Olen aina ihmetellyt että miksi ns. ateistit todellakin viettävät joulua tällä verukkeella. Aikoinaan ns. luonnonkierokulkuun liittyvät uskomukset olivat aikalaisilleen yhtä tosia kuin nykyuskonnot. Ei tällöin ole kysymys puhtaasti uskonnottomuudesta.


      • Et-opelta
        Hei2 kirjoitti:

        Hieno ajatus tuo päivän aikana kaksi vaihtoehtoa... Kyllähän se meille työntekijöille sopisi, mutta meitä on aivan liian vähän sen toteuttamiseen . Minunkin ryhmässäni on 24 3-5vuotiasta paikalla joka päivä. Aikuisia paikalla yhtäaikaa yleensä 2, kolmas vain muutaman tunnin keskipäivällä( teemme siis työtä vuoroissa- aamuvuoro tullut jo kuudelta.. ).
        Lisäksi mitkä kaksi näistä aina valittaisiin.. ev.lut-jehovat, muslimit ateistit jne. Hei haloo,,
        Pakana -ja luonnonuskonnot ovat myös uskoa johonkin. Olen aina ihmetellyt että miksi ns. ateistit todellakin viettävät joulua tällä verukkeella. Aikoinaan ns. luonnonkierokulkuun liittyvät uskomukset olivat aikalaisilleen yhtä tosia kuin nykyuskonnot. Ei tällöin ole kysymys puhtaasti uskonnottomuudesta.

        Jos on varaa, työntekijäresurssia, silloin vain yhteen ohjelmaan - eli ei ole henkilökuntaa kahteen rinnakkaiseen tapahtumaan - silloin sen yhden pitää olla kaikille sopivaa, normaalia tunnustuksetonta ohjelmaa eikä minkään yksittäisen uskonnon uskonnonharjoitusta. Eikö?

        Kun tutkimusten mukana perheet eivät käy jumalanpalveluksissa kirkossa eivätkä suomalaiset edes usko ev.lut. kirkon uskontunnustuksen ydinasioita, ei ole milään perusteella kunnallisen päiväkodin tehtäväna antaa tuputtaa suojattomille pikkulapsille yhden uskonnon uskonnontunnustukseen perustuvaa uskontokasvatusta. Lain tarkoittama uskontokasvatus ei ole tunnjustuksellisa vaan yleista, tunnustuksetonta kasvatuta, joka liittyy ettiseen ja tapakasvatukseen sekä kulttuurikasvatukseen.

        Kirkon tutkimuskeskuksen laajan kyselyn (Gallup Ecclesiastica 2011. N=4930) tulokset vuodelta 2011 ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia (Haastettu kirkko, s. 43-44). Vain 27 prosenttia suomalaisista ruksaa vaihtoehdon ”Uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan” ja 23 prosenttia vaihtoehdon ”Uskon Jumalaan, joskin eri tavalla kuin kirkko opettaa”. Puolet väestöstä joko ei usko (21 prosenttia) tai ei oikein tiedä, epäilee tai ei osaa sanoa.

        Eri ikäryhmien erot ovat huomattavia. Vaihtoehdon ”En usko Jumalan olemassaoloon” ruksasi 15-29 -vuotiaista 34 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 11 prosenttia. Alle 30-vuotiasta vain 15 prosenttia sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan.

        Väitettä ”Jeesus on noussut kuolleista” pitää vähintään todennäköisenä 36 prosenttia kaikista vastaajista. Väitteen ”Saatana on olemassa” vastaava lukema on 31 prosenttia. Vain 12 prosenttia piti vähintään todennäköisenä opin kohtaa, jonka mukaan ”kaikki ihmiset herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”. Edellä esitetyn perusteella varsinkaan ev.lut. kirkolla ei ole enää mandaattia ”edustaa” kaikkia jäseniään katsomuksellisissa kysymyksissä.

        Jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa sanoi käyvänsä noin kolmannes kansasta. Vähintään kerran kuussa käyviä oli 6 prosenttia (Haastettu kirkko, s. 37).


      • Et-opelta
        ...... kirjoitti:

        Vuoden kiertojuhlia ei voida viettää, koska silloin suositaan luonnonuskontoja, eikä niitä saa asettaa eriarvoisiin asemiin. Jos jätetään kaikki juhlat viettämättä, suositaan jehovan todistajia, joten sekään ei ole oikein.

        Vuoden kiertoon liittyvä juhla on eri asia kuin uskonnonharjoittaminen, kuten esim. jumalanpalvelus, tai pikkukirkko tai pyhäkoulu jne. Vuoden kiertoon liittyvät juhlat voivat olla monikulttuurisia...

        Jokainen ymmärtää, että juhannukseen ja syksyn pyhäinpäivä/kekri jne. juhlaan liittyen on myös monenlaisutta, ei vain kristilistä... Mutta myös joulun seutuun ja kevääseen liittyy paljon muuta kuin kristilistä... Tosin kevään viettoa voi ajoittaa jo kevätpäivän tasauksen aikoihin eli 21.3. aikoihin tai seuraavalle viikolle.. Pääsiäinenhän on tänä vuonna epäluonnollisen myöhään, vapun korvilla...

        Suosittelen kevään huomioimista päiväkodissa ja koulussa jo maaliskuun lopulla, kevätpäivän tasauken merkeissä, takertumatta kristilisen pääsiäisen omtuiseen vaappumiseen ajankohdan suhteen.

        Uskonnottomat eivät halua vuodenkirron juhlimita vähentää, vaan pikemminkin päin vastoin, lisätä, monipuolistaa yhden uskonnon kaappaamista tavoista.


      • Moi1
        Et-opelta kirjoitti:

        Jos on varaa, työntekijäresurssia, silloin vain yhteen ohjelmaan - eli ei ole henkilökuntaa kahteen rinnakkaiseen tapahtumaan - silloin sen yhden pitää olla kaikille sopivaa, normaalia tunnustuksetonta ohjelmaa eikä minkään yksittäisen uskonnon uskonnonharjoitusta. Eikö?

        Kun tutkimusten mukana perheet eivät käy jumalanpalveluksissa kirkossa eivätkä suomalaiset edes usko ev.lut. kirkon uskontunnustuksen ydinasioita, ei ole milään perusteella kunnallisen päiväkodin tehtäväna antaa tuputtaa suojattomille pikkulapsille yhden uskonnon uskonnontunnustukseen perustuvaa uskontokasvatusta. Lain tarkoittama uskontokasvatus ei ole tunnjustuksellisa vaan yleista, tunnustuksetonta kasvatuta, joka liittyy ettiseen ja tapakasvatukseen sekä kulttuurikasvatukseen.

        Kirkon tutkimuskeskuksen laajan kyselyn (Gallup Ecclesiastica 2011. N=4930) tulokset vuodelta 2011 ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia (Haastettu kirkko, s. 43-44). Vain 27 prosenttia suomalaisista ruksaa vaihtoehdon ”Uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan” ja 23 prosenttia vaihtoehdon ”Uskon Jumalaan, joskin eri tavalla kuin kirkko opettaa”. Puolet väestöstä joko ei usko (21 prosenttia) tai ei oikein tiedä, epäilee tai ei osaa sanoa.

        Eri ikäryhmien erot ovat huomattavia. Vaihtoehdon ”En usko Jumalan olemassaoloon” ruksasi 15-29 -vuotiaista 34 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 11 prosenttia. Alle 30-vuotiasta vain 15 prosenttia sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan.

        Väitettä ”Jeesus on noussut kuolleista” pitää vähintään todennäköisenä 36 prosenttia kaikista vastaajista. Väitteen ”Saatana on olemassa” vastaava lukema on 31 prosenttia. Vain 12 prosenttia piti vähintään todennäköisenä opin kohtaa, jonka mukaan ”kaikki ihmiset herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”. Edellä esitetyn perusteella varsinkaan ev.lut. kirkolla ei ole enää mandaattia ”edustaa” kaikkia jäseniään katsomuksellisissa kysymyksissä.

        Jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa sanoi käyvänsä noin kolmannes kansasta. Vähintään kerran kuussa käyviä oli 6 prosenttia (Haastettu kirkko, s. 37).

        Tunnustuksettomuus täysin on mielestäni myös tietyn uskomuksen suosimista.. Siitä nyt ei vain pääse mihinkään, että Suomi on virallisesti ev.luterilainen maa.
        Yhtälailla kuin meitä ev.luteja vaaditaan luopumaan/ joustamaan uskonnonomaisista hetkistä voi myös ajatella ei-uskovaisten vastaavasti joustavan omista vaatimuksistaan. .
        Olen Hei2:n kanssa samaa mieltä: Täysi ateismi on myös omanlaisensa vakaumus ja verrattavissa uskontoon.


      • Hei2
        Et-opelta kirjoitti:

        Jos on varaa, työntekijäresurssia, silloin vain yhteen ohjelmaan - eli ei ole henkilökuntaa kahteen rinnakkaiseen tapahtumaan - silloin sen yhden pitää olla kaikille sopivaa, normaalia tunnustuksetonta ohjelmaa eikä minkään yksittäisen uskonnon uskonnonharjoitusta. Eikö?

        Kun tutkimusten mukana perheet eivät käy jumalanpalveluksissa kirkossa eivätkä suomalaiset edes usko ev.lut. kirkon uskontunnustuksen ydinasioita, ei ole milään perusteella kunnallisen päiväkodin tehtäväna antaa tuputtaa suojattomille pikkulapsille yhden uskonnon uskonnontunnustukseen perustuvaa uskontokasvatusta. Lain tarkoittama uskontokasvatus ei ole tunnjustuksellisa vaan yleista, tunnustuksetonta kasvatuta, joka liittyy ettiseen ja tapakasvatukseen sekä kulttuurikasvatukseen.

        Kirkon tutkimuskeskuksen laajan kyselyn (Gallup Ecclesiastica 2011. N=4930) tulokset vuodelta 2011 ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia (Haastettu kirkko, s. 43-44). Vain 27 prosenttia suomalaisista ruksaa vaihtoehdon ”Uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan” ja 23 prosenttia vaihtoehdon ”Uskon Jumalaan, joskin eri tavalla kuin kirkko opettaa”. Puolet väestöstä joko ei usko (21 prosenttia) tai ei oikein tiedä, epäilee tai ei osaa sanoa.

        Eri ikäryhmien erot ovat huomattavia. Vaihtoehdon ”En usko Jumalan olemassaoloon” ruksasi 15-29 -vuotiaista 34 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 11 prosenttia. Alle 30-vuotiasta vain 15 prosenttia sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan.

        Väitettä ”Jeesus on noussut kuolleista” pitää vähintään todennäköisenä 36 prosenttia kaikista vastaajista. Väitteen ”Saatana on olemassa” vastaava lukema on 31 prosenttia. Vain 12 prosenttia piti vähintään todennäköisenä opin kohtaa, jonka mukaan ”kaikki ihmiset herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”. Edellä esitetyn perusteella varsinkaan ev.lut. kirkolla ei ole enää mandaattia ”edustaa” kaikkia jäseniään katsomuksellisissa kysymyksissä.

        Jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa sanoi käyvänsä noin kolmannes kansasta. Vähintään kerran kuussa käyviä oli 6 prosenttia (Haastettu kirkko, s. 37).

        On hyvä muistaa, että Suomessa on tänä päivänä muitakin vakaumuksia kuin ev.lut tai ateismi. Jos ajatellaan kaikkien yhdenvertaisuutta päivähoidossa tulisi myös toteuttaa rukoushetket muslimeille, kokoukset jehoville jne. Olemme vielä virallisesti ev.luterilainen maa..joten kyllä vuoden juhlapyhät tulee huomioida varhaiskasvatuksessa. Oman lapsensa voi hakea perhepäivähoitoon sopivalle hoitajalle jos tuntuu oman vakaumusen vastaiselta normaali päivähoidossa.


      • Humanistisesti
        Hei2 kirjoitti:

        On hyvä muistaa, että Suomessa on tänä päivänä muitakin vakaumuksia kuin ev.lut tai ateismi. Jos ajatellaan kaikkien yhdenvertaisuutta päivähoidossa tulisi myös toteuttaa rukoushetket muslimeille, kokoukset jehoville jne. Olemme vielä virallisesti ev.luterilainen maa..joten kyllä vuoden juhlapyhät tulee huomioida varhaiskasvatuksessa. Oman lapsensa voi hakea perhepäivähoitoon sopivalle hoitajalle jos tuntuu oman vakaumusen vastaiselta normaali päivähoidossa.

        Juhlapyhien huomioon ottaminen, monimuotoisesti, toki on tarpeen, siis ei vain kritillisin juhlapyhinä.

        Kirkko toitottaa koko ajan, että kirkko on jo erotettu valtiosta.
        Toisaalta kyllä vaaditaan tätä kirkon ja valtion erityissuhteen selvempää erottamista: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707

        Esitätkö että päivkokodin henkilösön tulisi organisoida kaikkien eri uskontojen hartaustilaisuuksia? Ei se onnistu, mutta sillihan kaikille reilu ratkaisu on, että päiväkoti jättää uskonnonharjoituksen kodeille. Onhan uskonto muutenkin kodin, yksilön ja seurakunnan sia, ei kunnan tai valtion asia,

        Julkinen valta vain turvaa uskonnonvapauden, muta ei ole vapauden käyttämisen organisoija.

        Hei2, tarkoitatko tosiaan, että ev.lut voi kaapata päiväkodit toteuttamaan oman uskontunnustuksensa mukaista uskononharjoitusta niin, että muut sitten saavat luvan hankkiutua muualle? Huh huh


      • Humanistisesti
        Moi1 kirjoitti:

        Tunnustuksettomuus täysin on mielestäni myös tietyn uskomuksen suosimista.. Siitä nyt ei vain pääse mihinkään, että Suomi on virallisesti ev.luterilainen maa.
        Yhtälailla kuin meitä ev.luteja vaaditaan luopumaan/ joustamaan uskonnonomaisista hetkistä voi myös ajatella ei-uskovaisten vastaavasti joustavan omista vaatimuksistaan. .
        Olen Hei2:n kanssa samaa mieltä: Täysi ateismi on myös omanlaisensa vakaumus ja verrattavissa uskontoon.

        Peruskoulun ja lukion opeussuunnitelman mukaan opetus on "uskonnollisesti tunnustuksetonta ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta". Onko se ateismin suosimista sekä poliitien sitoutumattomuuden suosimista? Mitä jos puolueita vois käsitellä opetuksessa ja koulun toiminnassa tasapuolisesti? Ja erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia katsomuksia ihmisten erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen?


      • Hei2
        Humanistisesti kirjoitti:

        Juhlapyhien huomioon ottaminen, monimuotoisesti, toki on tarpeen, siis ei vain kritillisin juhlapyhinä.

        Kirkko toitottaa koko ajan, että kirkko on jo erotettu valtiosta.
        Toisaalta kyllä vaaditaan tätä kirkon ja valtion erityissuhteen selvempää erottamista: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707

        Esitätkö että päivkokodin henkilösön tulisi organisoida kaikkien eri uskontojen hartaustilaisuuksia? Ei se onnistu, mutta sillihan kaikille reilu ratkaisu on, että päiväkoti jättää uskonnonharjoituksen kodeille. Onhan uskonto muutenkin kodin, yksilön ja seurakunnan sia, ei kunnan tai valtion asia,

        Julkinen valta vain turvaa uskonnonvapauden, muta ei ole vapauden käyttämisen organisoija.

        Hei2, tarkoitatko tosiaan, että ev.lut voi kaapata päiväkodit toteuttamaan oman uskontunnustuksensa mukaista uskononharjoitusta niin, että muut sitten saavat luvan hankkiutua muualle? Huh huh

        Mietin kirjoitustasi tarkkaan ja edelleenkin itse olen suvaitsevaisuuden kannalla puolin ja toisin. Samoin kuin perheet voivat ilmoittaa päiväkotiin, että lapsi ei osallistu uskonnollisiin tapahtumiin he voivat myös halutessaan ilmoittaa lapsen olevan mukana näissä tilaisuuksissa. Vanhemmilla siis on jo nyt valinnanmahdollisuus. Kuitenkaan en usko , että esim. joulu-tai pääsiäisenvietto ja tapahtumat koskaan poistuvat päivähoidosta kokonaan. Ev.lut maana näin tulee ollakin -lapsesihan ei ole pakko osallistua näihin niin halutessasi.


        Päivähoidon sisällöllisissä orintaatioissa on paljon muutakin ns. uskonnollinen toiminta. Ehkäpä olisi hyvä tutustua siihen kaikkeen muuhun paremmin, jotta et pelkäisi niin kovin että lapsesi "aivopestään" uskonnollisissa asioissa. Mutta jos edelleenkin olet sitä mieltä , että lapsesi on ns. vaarassa saada vaikutteita, voi aina valita toisen hoitomuodon.


      • Humanistisesti
        Hei2 kirjoitti:

        Mietin kirjoitustasi tarkkaan ja edelleenkin itse olen suvaitsevaisuuden kannalla puolin ja toisin. Samoin kuin perheet voivat ilmoittaa päiväkotiin, että lapsi ei osallistu uskonnollisiin tapahtumiin he voivat myös halutessaan ilmoittaa lapsen olevan mukana näissä tilaisuuksissa. Vanhemmilla siis on jo nyt valinnanmahdollisuus. Kuitenkaan en usko , että esim. joulu-tai pääsiäisenvietto ja tapahtumat koskaan poistuvat päivähoidosta kokonaan. Ev.lut maana näin tulee ollakin -lapsesihan ei ole pakko osallistua näihin niin halutessasi.


        Päivähoidon sisällöllisissä orintaatioissa on paljon muutakin ns. uskonnollinen toiminta. Ehkäpä olisi hyvä tutustua siihen kaikkeen muuhun paremmin, jotta et pelkäisi niin kovin että lapsesi "aivopestään" uskonnollisissa asioissa. Mutta jos edelleenkin olet sitä mieltä , että lapsesi on ns. vaarassa saada vaikutteita, voi aina valita toisen hoitomuodon.

        Aika erikoista suvaitsevaisuutta osoittaa ovea lakisääteisen palvelun käyttäjille työntekijän taholta.

        Aiemmissa viestissäsi todistit, että päiväkodeissa ei aina ole tarjolla aitoa vaihtoehtoista ohjelmaa ("Hieno ajatus tuo päivän aikana kaksi vaihtoehtoa... Kyllähän se meille työntekijöille sopisi, mutta meitä on aivan liian vähän sen toteuttamiseen .") Käytännössä ev.lut. uskonnollisuutta tuputetaan "saako osallistua" -kyselyillä, eikä aina/yleensä ole kunnollista vaihtoehtoa tarjolla.

        Ensin pitäisi olla olemassa normaali, uskonnollisesti tunnustukseton ohjlema, ja jos henkilöstöresurssi sallii, voisi ehkä olla uskonnollista sen rinnalle, extrana. Mutta silloin pitäisikin monin paikoin olla useampaa kuin yhtä uskonnollista...

        Eli fiksuinta olisi, että kaikki päiväkodin toiminta on kaikille sopivaa, ja että vuodenkierron juhlat vietetaan monikulttuurisesti ja monimuotoisesti, eli siinä voi olla uskonnoliakin mutta myös muuta.

        Esimerkiksi pääsiäisen tiput, noidat, pajunkissat, mämmi, munat sun muut ovat myös ei-uskonnollista tapakulttuuria Suomessa. Vain osa perheistä yhdistää pääsiäiseen uskonnollisia rituaaleja, messuja ja jumalanpalveluksia, ja sellaisten perheiden lapset saavat osallisuutta siihen perheensä kautta. Ei päiväkodin kuulu järjestää sitä uskononharjoitusta.

        Päiväkodin uskontokasvatus on eri asia kuin ev.lut tai ort. kirkon uskontokasvatus, siis periaatteessa, ja se, että ev.lut. kirkko on onnistunut paikoin samaistamaan ne, on ihan väärin. Kuntien palvelujen pitää olla uskonnollisesti tunnustukettomia, ja seurakunnilta sitten saa uskonnollisia palveluja, kuten pyhäkouluja yms.


      • Tiedoksi..
        Humanistisesti kirjoitti:

        Aika erikoista suvaitsevaisuutta osoittaa ovea lakisääteisen palvelun käyttäjille työntekijän taholta.

        Aiemmissa viestissäsi todistit, että päiväkodeissa ei aina ole tarjolla aitoa vaihtoehtoista ohjelmaa ("Hieno ajatus tuo päivän aikana kaksi vaihtoehtoa... Kyllähän se meille työntekijöille sopisi, mutta meitä on aivan liian vähän sen toteuttamiseen .") Käytännössä ev.lut. uskonnollisuutta tuputetaan "saako osallistua" -kyselyillä, eikä aina/yleensä ole kunnollista vaihtoehtoa tarjolla.

        Ensin pitäisi olla olemassa normaali, uskonnollisesti tunnustukseton ohjlema, ja jos henkilöstöresurssi sallii, voisi ehkä olla uskonnollista sen rinnalle, extrana. Mutta silloin pitäisikin monin paikoin olla useampaa kuin yhtä uskonnollista...

        Eli fiksuinta olisi, että kaikki päiväkodin toiminta on kaikille sopivaa, ja että vuodenkierron juhlat vietetaan monikulttuurisesti ja monimuotoisesti, eli siinä voi olla uskonnoliakin mutta myös muuta.

        Esimerkiksi pääsiäisen tiput, noidat, pajunkissat, mämmi, munat sun muut ovat myös ei-uskonnollista tapakulttuuria Suomessa. Vain osa perheistä yhdistää pääsiäiseen uskonnollisia rituaaleja, messuja ja jumalanpalveluksia, ja sellaisten perheiden lapset saavat osallisuutta siihen perheensä kautta. Ei päiväkodin kuulu järjestää sitä uskononharjoitusta.

        Päiväkodin uskontokasvatus on eri asia kuin ev.lut tai ort. kirkon uskontokasvatus, siis periaatteessa, ja se, että ev.lut. kirkko on onnistunut paikoin samaistamaan ne, on ihan väärin. Kuntien palvelujen pitää olla uskonnollisesti tunnustukettomia, ja seurakunnilta sitten saa uskonnollisia palveluja, kuten pyhäkouluja yms.

        Ihan ulkopuolisena vastaan.. Noidat, mämmi , virpominen ovat alunperin kylläkin aivan uskonnollisia tapoja. Niillä nimittäin oli merkitystä tulevaan vuoteen, onneen ja karjan hoitoon ja terveyteen. Ennen aikaan ns. uskomukset liittyivät vahvasti uskontoon..


      • ....
        Et-opelta kirjoitti:

        Vuoden kiertoon liittyvä juhla on eri asia kuin uskonnonharjoittaminen, kuten esim. jumalanpalvelus, tai pikkukirkko tai pyhäkoulu jne. Vuoden kiertoon liittyvät juhlat voivat olla monikulttuurisia...

        Jokainen ymmärtää, että juhannukseen ja syksyn pyhäinpäivä/kekri jne. juhlaan liittyen on myös monenlaisutta, ei vain kristilistä... Mutta myös joulun seutuun ja kevääseen liittyy paljon muuta kuin kristilistä... Tosin kevään viettoa voi ajoittaa jo kevätpäivän tasauksen aikoihin eli 21.3. aikoihin tai seuraavalle viikolle.. Pääsiäinenhän on tänä vuonna epäluonnollisen myöhään, vapun korvilla...

        Suosittelen kevään huomioimista päiväkodissa ja koulussa jo maaliskuun lopulla, kevätpäivän tasauken merkeissä, takertumatta kristilisen pääsiäisen omtuiseen vaappumiseen ajankohdan suhteen.

        Uskonnottomat eivät halua vuodenkirron juhlimita vähentää, vaan pikemminkin päin vastoin, lisätä, monipuolistaa yhden uskonnon kaappaamista tavoista.

        Luonnonkiertojuhlat ovat olennainen osa luonnonuskontoja, joten suosimalla niitä, ette ole uskonnottomia. Jos kristillisiä juhlia ei vietetä, ei pide viettää minkää muunkaan uskonnon juhlia.
        Selittelyt siitä miten juhlia voi viettää ilman uskonnollisuutta ovat höpöpuhetta. Luonnonuskontoihin liittyy juuri niitä riittejä, joita sinä kutsut perinteiksi.

        Jos siis haluat viettää uskonnottomia juhlia... sellaisia ei edes ole.


      • ....
        Humanistisesti kirjoitti:

        Peruskoulun ja lukion opeussuunnitelman mukaan opetus on "uskonnollisesti tunnustuksetonta ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta". Onko se ateismin suosimista sekä poliitien sitoutumattomuuden suosimista? Mitä jos puolueita vois käsitellä opetuksessa ja koulun toiminnassa tasapuolisesti? Ja erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia katsomuksia ihmisten erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen?

        Et ole tainnut olla koulussa pitkään aikaan?


      • ...
        Humanistisesti kirjoitti:

        Aika erikoista suvaitsevaisuutta osoittaa ovea lakisääteisen palvelun käyttäjille työntekijän taholta.

        Aiemmissa viestissäsi todistit, että päiväkodeissa ei aina ole tarjolla aitoa vaihtoehtoista ohjelmaa ("Hieno ajatus tuo päivän aikana kaksi vaihtoehtoa... Kyllähän se meille työntekijöille sopisi, mutta meitä on aivan liian vähän sen toteuttamiseen .") Käytännössä ev.lut. uskonnollisuutta tuputetaan "saako osallistua" -kyselyillä, eikä aina/yleensä ole kunnollista vaihtoehtoa tarjolla.

        Ensin pitäisi olla olemassa normaali, uskonnollisesti tunnustukseton ohjlema, ja jos henkilöstöresurssi sallii, voisi ehkä olla uskonnollista sen rinnalle, extrana. Mutta silloin pitäisikin monin paikoin olla useampaa kuin yhtä uskonnollista...

        Eli fiksuinta olisi, että kaikki päiväkodin toiminta on kaikille sopivaa, ja että vuodenkierron juhlat vietetaan monikulttuurisesti ja monimuotoisesti, eli siinä voi olla uskonnoliakin mutta myös muuta.

        Esimerkiksi pääsiäisen tiput, noidat, pajunkissat, mämmi, munat sun muut ovat myös ei-uskonnollista tapakulttuuria Suomessa. Vain osa perheistä yhdistää pääsiäiseen uskonnollisia rituaaleja, messuja ja jumalanpalveluksia, ja sellaisten perheiden lapset saavat osallisuutta siihen perheensä kautta. Ei päiväkodin kuulu järjestää sitä uskononharjoitusta.

        Päiväkodin uskontokasvatus on eri asia kuin ev.lut tai ort. kirkon uskontokasvatus, siis periaatteessa, ja se, että ev.lut. kirkko on onnistunut paikoin samaistamaan ne, on ihan väärin. Kuntien palvelujen pitää olla uskonnollisesti tunnustukettomia, ja seurakunnilta sitten saa uskonnollisia palveluja, kuten pyhäkouluja yms.

        No nyt ei ole sitten kokemusta päiväkodeistakaan?


      • Humanistisesti
        ... kirjoitti:

        No nyt ei ole sitten kokemusta päiväkodeistakaan?

        Aloittajalla on ev.lut. tilaisuuksien tuputtamisesta henkilökunnan toimesta ajankohtaista kokemusta kahdesta eri päiväkodista - Helsingissä...

        Ehkä joillakin kiertävillä työntekijlillä on kokemuksia useista päiväkodeista, mutta useimmilla ihmisistä, asiakkaista vain yhdestä, ainakaan samaan aikaan...


      • ....
        Humanistisesti kirjoitti:

        Aloittajalla on ev.lut. tilaisuuksien tuputtamisesta henkilökunnan toimesta ajankohtaista kokemusta kahdesta eri päiväkodista - Helsingissä...

        Ehkä joillakin kiertävillä työntekijlillä on kokemuksia useista päiväkodeista, mutta useimmilla ihmisistä, asiakkaista vain yhdestä, ainakaan samaan aikaan...

        Ja sinä et aukaissut suutasi kieltääksesi kristilliset jutut? Mikä siinä puhumisessa on niin hankalaa.


      • Humanistisesti
        .... kirjoitti:

        Ja sinä et aukaissut suutasi kieltääksesi kristilliset jutut? Mikä siinä puhumisessa on niin hankalaa.

        Kyllä olen saanut suuni auki... Mutta monet kokevat hankalaksi, jos ja kun henkilökunta tyrkyttää sitä yhtä vaihtoehtoa, eikä toista vaihtoehtoa ole edes kunnolla järjestetty... siinä tulee helposti pelko., että leimaaan jotenkin hankalaksi, joka ei ymmärrä henkilökunnan haasteita, miten pienellä väellä hommaa tehdään niin että vaikea järkätä kahta ohjlemaa..

        Toki pitäisi jaksaa ja rhohjeta sitten myös sanoa, että jos ei ole henkilökuntaa kuin yhteen ohjelmaan, sen on sitten oltava kaikille sopivaa ohjelmaa, ja yhden uskonnon juttujen järjestäminen työhön talossa tai sen ulkopuolella on mahdolista vain jos on riittävästi henkilökuntaa... Eihän pikkulapsia voi yksin pappien tai imaamien tai muidenkaan ulkopuolisten vieralijoiden kanssa keskenään jättää

        sitä on uskontokasvatusta ja uskontokasvatusta...


      • Humanistisesti
        Humanistisesti kirjoitti:

        Kyllä olen saanut suuni auki... Mutta monet kokevat hankalaksi, jos ja kun henkilökunta tyrkyttää sitä yhtä vaihtoehtoa, eikä toista vaihtoehtoa ole edes kunnolla järjestetty... siinä tulee helposti pelko., että leimaaan jotenkin hankalaksi, joka ei ymmärrä henkilökunnan haasteita, miten pienellä väellä hommaa tehdään niin että vaikea järkätä kahta ohjlemaa..

        Toki pitäisi jaksaa ja rhohjeta sitten myös sanoa, että jos ei ole henkilökuntaa kuin yhteen ohjelmaan, sen on sitten oltava kaikille sopivaa ohjelmaa, ja yhden uskonnon juttujen järjestäminen työhön talossa tai sen ulkopuolella on mahdolista vain jos on riittävästi henkilökuntaa... Eihän pikkulapsia voi yksin pappien tai imaamien tai muidenkaan ulkopuolisten vieralijoiden kanssa keskenään jättää

        sitä on uskontokasvatusta ja uskontokasvatusta...

        ja siten on eettistä kasvatusta sekä kulttuuri- ja tapakasvatusta (joka oikeastaan voisi riittää)


      • Humnaistisesti
        .... kirjoitti:

        Et ole tainnut olla koulussa pitkään aikaan?

        Tarkoitatko, hyvä .... -nimimerkki , että koulut jo kohtelisivat yhdenvertaisesti erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia katsomuksia?

        Monilla aikuisilla, vanhemmillakin, on sellainen optimistinen käsitys, että tilanne olisi jo muuttunut siitä mitä ennen, vaikka tosiasissa monessa kouluissa tilanne uskonnon osuuteen ei olekaan muuttunut


    • Humanisti-vapari

      Päivähoitolain ”uskontokasvatuksen” tarkoitus ei ollut tuon kasvatuksen uskonnollinen tunnustuksellisuus eikä suoranaisen ev.lut. uskonnon harjoittamisen liittäminen päiväkotien toimintaan. Käytännössä ev.lut. kirkon omien tavoitteiden mukainen ”uskontokasvatus” on saanut erittäin suuren jalansijan monien päiväkotien toiminnassa niin, että päiväkotien uskontokasvatus on käytännössä ulkoistettu ev.lut. kirkon työntekijöille ja samalla se on muuttunut tunnustukselliseksi. Tällainen tunnustuksellinen uskontokasvatus on leimannut myös eettistä ja tapakasvatusta sekä kulttuurikasvatusta.

      Tällaisen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallisen sekaannuksen ja yhteen kietoutumisen johdosta olisi tärkeää, että uudessa varhaiskasvatuslaissa säädöstä selkeytetään suhteessa uskontoihin ja katsomuksiin. Erotettiinhan ev.lut. kirkko ja kunnat kansanopetuksessa jo 1860-luvulla. Ihmisiä, lapsia ja perheiden huoltajia tulee kohdella yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.

      Varhaiskasvatuslaissa tulisi määritellä, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti tunnustuksetonta ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Tämän pitäisi koskea selvästi paitsi opetuksellista kasvatusta myös päiväkotien koko toimintaa.

      • Humanisti-vapari

        Ei ole syytä erottaa opetusta ja laitoksen muuta toimintaa niin kuin on tehty peruskouluissa; peruskoulussa opetus on tosin opetussuunnitelman mukaan uskonnollisesti tunnustuksetonta, mutta silti oppilaitokset ovat rehtorin johdolla järjestäneet ja liittäneet koulutyöpäivään uskonnonharjoitusta (uskonnollisen yhdyskunnan jumalanpalveluksia ja hartauksia).

        Varhaiskasvatuksen uskonnollisen tunnustuksettomuuden toteaminen on äärimmäisen tärkeää siinä tapauksessa, että ”uskontokasvatus” tulisi edelleen terminä mukaan lakitekstiin. Paljon parempi olisi, että ”uskontokasvatusta” ei korostuneena terminä mainittaisi, vaan kasvatustavoitteissa painottuisi kulttuurikasvatus sekä eettinen ja tapakasvatus, erilaisuuden kunnioittaminen ja ihmisoikeudet. Kulttuurikasvatus kuitenkin sisältää moninaisesti muun muassa vuodenkiertoon liittyvien perinteiden, myös uskonnollisen perinteiden tarkastelun ja vieton (joulu, pääsiäinen). Yhteiset juhlat on samalla mahdollista rakentaa ottaen huomioon sekä erilaiset uskonnolliset perinteet että ei-uskonnolliset kulttuuriset perinteet sekä uskonnottomat tapakulttuurin muodot.

        Niin kuin avauksessa kerrotaan, päiväkotien arjessa esiintyy tällä hetkellä myös perheisiin ja lapsiin kohdistuvaa painostusta osallistua ev.lut. kirkon uskontokasvattajien tarjoamaan ja toteuttamaan uskonnolliseen, yleensä myös uskonnonharjoitusta (kuten yhteisrukoilu ääneen) sisältävään ohjelmaan.


    • Markkinointi maksaa

      Jos päiväkodin henkilöstö ei tiedä, kuka lapsista (ja huoltajista) kuuluu ev.lut. kirkkoon ja kuka ei, se on ihan hyvä. Koulussahan se on toisin, kun uskonnonopetus on kirkon jäsenille (vielä) pakollista, ja valtion väestörekisteri (toistaiseksi) leimaa lapsia uskonnollisella merkinnällä.

      Päiväkodin henkilöstön pitäisi käyttää työaikaa johonkin muuhun kuin kysellä vanhemmilta (henkilö henkilöltö), "saako lapsi osalistua" ja "saako lapsi osalllistua". Jos päiväkodin henkilöstöllä on aikuistenoikeesti aikaa normaalin, uskonnollisesti tunnustuksetottoman ohjelman rinnalle, lisäksi tarjota lapsille myös ev.lut. uskonnollista valvottua ohjelmaa, pitäisi riittää, että siitä laitetaan ilmoitustauluille tiedote ja lista ilmoittautuneista. Tai sähköisesti sama.

      Niiden perheen lapset sitten osallistuvat keiden vanhemmat ovat ilmoittauttaneet lapsen ihan itsenäisesti, ilman markkinoivaa ja jopa painostavaa päiväkodin henkilöstön eli tarhatätien ja -setien kyselyä.

      Kalleinta markkinointiahan on suoramarkkinointi face to face. On tietysti ev.lut. uskonnon kannalta hienosti junailtu ja kunta jallitettu, jos kunnan palkkalaiset markkinoivat face to face kirkon uskonnollista ohjelmaa kakille... Säästökohteeksi se ja sassiin!

      Kun aikaa kahteen rinnakkaiseen ohjlemaan ei oikeesti ole, jätetään uskonnonharjoittaminnen kotien hoidettavaksi! Eri asia on, että toki joulujuhlassa ja pääsiäisenäkin voi olla monimuotoista seasonal greetings -askartellua ja muuta ohjelmistoa.

    • Hätä keinot keksii

      Kyllähän päiväkodin hoitajat tietävät sen kuka lapsista ei osallistu uskonnollisiin tapahtumiin tai menoihin.
      Yleensä vanhemmat kertovat sen jo ennenkuin p.hoito alkaa, siis ne jotka eivät anna lastensa osallistua.
      Se vaan on ylläri jos tietäisivät missä heidän lapsensa sen ajan ovat, eihän lasta voi laittaa yksin mihinkään toiseen huoneeseen. No jos hoitajia on liian vähän eikä voi irroittaa yhtä lähtemään tämän lapsen kanssa niin on olemassa keittiöhenkilö, siivooja, työharjoittelija, joku näistä voi oman työnsä lomassa sivusilmällä vilkuilla myös sinne viskattua lasta.

      • Neutraalisti

        Tuo ilmaus "eivät anna" kertoo syrjivästä asenteesta? Jos on kaksi vaihtoehtoa, voi valita. Miksi ei puhuta vanhemmat, jotka valitsevat uskonnollisesti neutraalin ohjelman, jotka eivät valitse uskononharjoitusta


    • päiväkodintäti

      Pk-seudulla päiväkodissa ongelmaksi muodostuu juurikin nuo edellä mainitut asiat: Lapsia on paljon ryhmissä, hoitajia paikalla 2-3, eri uskontokuntaan kuuluvia lapsia on paljon.

      Monesti vanhemmilta kysytään, että saako osallistua siksi että:
      1) On helpompaa mennä jonnekkin, kun kaikki aikuiset pääsee lähtemään mukaan. Kuvittele itse vahtivasi kahdestaan 20 lapsen laumaa matkalla kirkkoon ja takaisin. Ei ole mikää helppo nakki, vaikka se siltä kuulostaakin. Kahdella aikuisella on 10 lasta/ aikuinen vahdittavana.

      2) Lapselle voi olla kurjaa, jos melkein kaikki muut lähtee ja hän joutuu jäämään.
      Taannoin lohduttelin erästä muslimi poikaa, joka itki ja raivosi, kun muut pääsivät kirkkoon ja hän ei. Siinä tilanteessa lapselle on hankalaa ymmärtää, miksi ei saa mennä kavereiden kanssa.

      3) Aikuisia ei riitä järjestämään vaihtoehtoista toimintaa niille, joilla on täyskielto osallistua kaikkeen, mikä viittaakin kristillisyyteen. Päiväkodeissa on tosiaan rajallinen määrä henkilökuntaa ja jotkut vanhempien toivomukset on täysin mahdotonta toteuttaa sillä henkilömäärällä, mitä ryhmissä on töissä. Jos vanhemmat haluaa lapsilleensa henkilökohtaista ja yksilöityä hoitoa niin silloin pitää etsiä jokin toinen hoitopaikka.
      Esim. Jotkin lapset eivät saisi kuunnella edes tonttu-lauluja joulun aikaan, joita lauletaan kaikilla lauluhetkillä jouluna. Näissä tilanteissa vanhemmille on pakko ilmoittaa, että tämmöinen järjestely ei yksinkertaisesti onnistu kunnallisen päivähoidon puitteissa.

      Kaikesta huolimatta kristillisyys esittäytyy päivähoidossa merkittävästi vain pääsiäisen ja joulun aikaan, jolloin käydään kirkossa tai sitten pappi tulee päiväkodille pitämään pienen tuokion. Muulloin koko asiasta ei puhuta lasten kanssa juurikaan ollenkaan. Jos näinä kahtena päivänä järjestää lapsellensa kotihoitopäivän, niin silloin ei pahemmin pitäisi ateistilla olla ongelmia päivähoidon kanssa.

      • Neutraalisti

        Täti määrittelee, että kun lapsi laitetaan pois päiväkodin palveluista, "ei pahemmkin pitäisi olla ongelmia". Tuollainen täti pitäisi laittaa uudelleenkasvatukseen. Huh huh.


      • päiväkodintäti
        Neutraalisti kirjoitti:

        Täti määrittelee, että kun lapsi laitetaan pois päiväkodin palveluista, "ei pahemmkin pitäisi olla ongelmia". Tuollainen täti pitäisi laittaa uudelleenkasvatukseen. Huh huh.

        Että mitä ?

        Jokainen ihminen joka tuo lapsensa kunnalliseen päivähoitoon tulee ymmärtämään, että päiväkodeissa ei koskaan annetta yksilöhoitoa, vaan RYHMÄhoitoa. Siellä mennään ryhmän ehdoilla ja jos ryhmässä oleminen on mahdotonta, niin silloin päivähoidossa nostetaan kädet pystyyn ja ilmoitetaan, että tämmöinen järjestely on resurssien puitteissa mahdotonta.

        Jos lapsi on päiväkodista pois 2 päivää vuodessa, niin sen ei pitäisi tuottaa kenellekkään tervejärkiselle vanhemmalle ongelmia.
        Ongelmia se tuottaa juurikin niille vanhemmille, jotka vaatii yksilöhoitoa yksiköltä, joka ei ole koskaan suunniteltu yksilöhoitoa varten.
        Ongelman voi poistaa yksityisellä hoidolla, joka on yleensä paljon laadukkaampaa kuin kunnallinen.


    • viisasvanhempi

      Sitä sopii miettiä,
      että onko "ihminen" joka
      ei usko kauniisiin asioihin
      kuten Jumalaan ja ikuiseen
      elämään, oikeasti mikään
      ihminen.
      Ainakaan itse en pidä tällaisia
      henkisesti ihmisinä.

      Ei taida olla Suomessa
      toista ideologiaa joka
      velvoittaa ihmisen toimimaan
      sisäisesti ja aina oikein
      kuin Raamatun kristinusko.

      Miten on ostaisitko esimerkiksi
      auton mieluummin ihmiseltä,
      jonka tiedät puhuvan totta ja
      vaativan autostaa oikeudenmukaisen
      hinnan,
      vai siltä joka on pelkkä valehtelija
      ja ei välitä totuudesta mitään?

      Joskus ihmiset eivät näe
      laajoja kuvioita elämässään.

      Joka ei teidä mitä hyvyys on,
      ei voi hyvin tehdä.

      • Neutraalisti

        Tietenkin sellaisia olioita, jotka eivät ole ihmisiä, kun eivät usko Jumalaan, voi hyvin syrjiäkin! Eikö?

        Huh huh.


    • Hevarilta

      Alla oleva päätös koskee ainakin esiopetusta, mutta kyllä sitä pitää soveltaa myös koko varhaiskasvatuksessa

      Vantaan opetuslautakunta 10.3.2014:
      "Jokaista lasta ja nuorta tulee kohdella yhdenvertaisesti. Uskonnon harjoittaminen kuuluu pääsääntöisesti perheille. Mikäli kouluissa järjestetään uskonnon harjoittamiseen liittyviä tapahtumia, kuten hartauksia, tulee koulun varmistaa, että tarjolla on samaan aikaan vaihtoehtoista ja laadukasta toimintaa. (Tämä teksti muokattiin tähän muotoon yksimielisesti)"

      Vapaaehtoisuudelle - valinnan vapaudelle - tulee paremmat edellykset, jos ja kun on asiallista vaihtoehtoista ohjelmaa uskonnonharjoitukselle.

      Miten muissa kunnissa?

      • opiskelija-asiantuntija

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1876
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1638
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1574
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1517
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe