Kiitos Eilalle siitä, että olet niin fiksu ja ihana ihminen. Itsekin opiskelen kieltenopettajaksi (myös ruotsin) ja allekirjoitan ihan joka sanan.
On opiskeltava monia vieraita kieliä
Kaikissa maailman maissa on meidän peruskouluamme vastaavissa oppilaitoksissa tietyt perusaineet mm. matematiikka, fysiikka, kemia ja nykyisin englanti. Pakkoruotsi on vain Ruotsissa ja Suomessa.
Antti Huntusen vaatimus (8.1.) ruotsin opettamisesta kulttuurihistoriallisin perustein ja ennen kaikkea asennekasvatuksen keinoin on todistus siitä, ettei hän ole henkisesti ikinä päässyt irti Ruotsista. Ko. kulttuurihistorian ovat ruotsinkieliset tuottaneet meille henkisen yliotteensa turvin. Helsingin yliopisto on tärkein tekijä. Sieltä käsin on levitetty satuja maamme historiasta.
Suomi on ollut katkeamatta yhteydessä Eurooppaan Ranskan merovinkikuninkaiden ajoista 600-luvulta lähtien. Keskiajalla Suomi oli vain Varsinais-Suomi, jonne kristinusko tuli idästä. Se näkyy uskonnollisissa termeissä (pappi, suntio jne.) ja paikannimissä. Esimerkiksi Turku tulee venäjästä. Ruotsin vallan aika merkitsi lähinnä sotia. 1800-luvun alussa Ruotsi oli sotien rasittama Euroopan takapajula, jossa oli itsevaltainen hallintojärjestelmä.
Venäjän vallan alle joutuminen antoi mahdollisuuden toipua. Tällöin koko keskushallinto kehittyi saksalaisen mallin pohjalta. Tuolloin kaikkiin Venäjän valloittamiin alueisiin sai jäädä paikalliset virkamiehet Venäjän oman heikkouden takia. Näin ruotsinkieliset saivat tilaisuuden ohjailla asioita omien tarkoitusperiensä mukaisesti ja levittää omia tulkintojaan.
Suomen Pankin uusi historia todistaa, että Suomi olisi saanut oman rahansa, vaikka sellaista herraa kuin Snellmann ei olisi ollut olemassa. Kun venäläiset ajettiin pois, ruotsinkieliset ottivat heidän omaisuutensa.
Vuonna 1939 kolme suurinta puoluetta vaati maan muuttamista yksikieliseksi. Sota tuli väliin ja sotki kaiken. Sodan jälkeistä hätätilaa käytettiin häikäilemättä hyväksi. Suomi ei halunnut Marshall-apua. Ruotsi sai sitä kuitenkin, vaikka USA:n kongressi oli säätänyt, että sitä saa antaa vain sotaa käyneille maille. Ja kas aivan saman summan Ruotsi ”lahjoitti” Suomelle. Niillä rahoilla sitten rakennettiin mm. Hanaholmen ruotsalainen kulttuurikeskus, joka levittää ruotsalaisuuden ilosanomaa meille.
Pahinta oli kuitenkin kielipolitiikka. Pakkoruotsi tuli 1970, vaikka eduskunta ensin äänesti sitä vastaan. Korkeakouluihin tuli pakollinen ruotsin koe 1978 aivan salaa ilman minkäänlaista julkista keskustelua. Niinpä kun mentiin EU:hun, oltiin kielitaidottomia.
Pohjoismaisuudella ei voi perustella mitään. Se ei ole muuta kuin joidenkin sivuraiteille joutuneiden poliitikkojen jutustelua. Edes ruotsalaiset ja norjalaiset eivät kykene keskustelemaan asioista äidinkielellään. Sen takia ehdotettiin englannin käyttöä, mutta Ulla-Maj Wideroos torjui sen. Kaupassa olemme Ruotsin kanssa kilpailijoita, koska tuotantorakenteemme on samanlainen. Jos suostumme puhumaan ruotsia, annamme heille etulyöntiaseman.
Elämme globaalissa maailmassa. Suomi on historiansa ja kulttuurinsa kautta eurooppalainen maa. Täällä on opiskeltava monia vieraita kieliä. Yli 90 prosentilla ei ole kosketusta ruotsinkieliseen kulttuuriin eikä kieleen. Helsingissäkin alle 50-vuotiaat ns. ruotsinkieliset puhuvat paremmin suomea kuin ruotsia.
Seinäjoen kielipolitiikka oli minulle järkytys. Miksi rahaa tuhlataan A-ruotsiin, kun samanaikaisesti lopetetaan kiertävän ala-asteen englanninopettajan paikka? On ehdottoman tärkeää, että alussa on hyvä opetus. Näin oppilaat innostuvat kielistä. Edes kaksikielisessä Porvoossa ei ole A-ruotsia. Miksi ihmeessä on järjestetty ruotsin kielikylpy, joka todistettavasti johtaa puolikielisyyteen?
Eila Tuomiaho
ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja entinen kuortanelainen Helsinki
On opiskeltava monia vieraita kieliä
Kaikissa maailman maissa on meidän peruskouluamme vastaavissa oppilaitoksissa tietyt perusaineet mm. matematiikka, fysiikka, kemia ja nykyisin englanti. Pakkoruotsi on vain Ruotsissa ja Suomessa.
Antti Huntusen vaatimus (8.1.) ruotsin opettamisesta kulttuurihistoriallisin perustein ja ennen kaikkea asennekasvatuksen keinoin on todistus siitä, ettei hän ole henkisesti ikinä päässyt irti Ruotsista. Ko. kulttuurihistorian ovat ruotsinkieliset tuottaneet meille henkisen yliotteensa turvin. Helsingin yliopisto on tärkein tekijä. Sieltä käsin on levitetty satuja maamme historiasta.
Suomi on ollut katkeamatta yhteydessä Eurooppaan Ranskan merovinkikuninkaiden ajoista 600-luvulta lähtien. Keskiajalla Suomi oli vain Varsinais-Suomi, jonne kristinusko tuli idästä. Se näkyy uskonnollisissa termeissä (pappi, suntio jne.) ja paikannimissä. Esimerkiksi Turku tulee venäjästä. Ruotsin vallan aika merkitsi lähinnä sotia. 1800-luvun alussa Ruotsi oli sotien rasittama Euroopan takapajula, jossa oli itsevaltainen hallintojärjestelmä.
Venäjän vallan alle joutuminen antoi mahdollisuuden toipua. Tällöin koko keskushallinto kehittyi saksalaisen mallin pohjalta. Tuolloin kaikkiin Venäjän valloittamiin alueisiin sai jäädä paikalliset virkamiehet Venäjän oman heikkouden takia. Näin ruotsinkieliset saivat tilaisuuden ohjailla asioita omien tarkoitusperiensä mukaisesti ja levittää omia tulkintojaan.
Suomen Pankin uusi historia todistaa, että Suomi olisi saanut oman rahansa, vaikka sellaista herraa kuin Snellmann ei olisi ollut olemassa. Kun venäläiset ajettiin pois, ruotsinkieliset ottivat heidän omaisuutensa.
Vuonna 1939 kolme suurinta puoluetta vaati maan muuttamista yksikieliseksi. Sota tuli väliin ja sotki kaiken. Sodan jälkeistä hätätilaa käytettiin häikäilemättä hyväksi. Suomi ei halunnut Marshall-apua. Ruotsi sai sitä kuitenkin, vaikka USA:n kongressi oli säätänyt, että sitä saa antaa vain sotaa käyneille maille. Ja kas aivan saman summan Ruotsi ”lahjoitti” Suomelle. Niillä rahoilla sitten rakennettiin mm. Hanaholmen ruotsalainen kulttuurikeskus, joka levittää ruotsalaisuuden ilosanomaa meille.
Pahinta oli kuitenkin kielipolitiikka. Pakkoruotsi tuli 1970, vaikka eduskunta ensin äänesti sitä vastaan. Korkeakouluihin tuli pakollinen ruotsin koe 1978 aivan salaa ilman minkäänlaista julkista keskustelua. Niinpä kun mentiin EU:hun, oltiin kielitaidottomia.
Pohjoismaisuudella ei voi perustella mitään. Se ei ole muuta kuin joidenkin sivuraiteille joutuneiden poliitikkojen jutustelua. Edes ruotsalaiset ja norjalaiset eivät kykene keskustelemaan asioista äidinkielellään. Sen takia ehdotettiin englannin käyttöä, mutta Ulla-Maj Wideroos torjui sen. Kaupassa olemme Ruotsin kanssa kilpailijoita, koska tuotantorakenteemme on samanlainen. Jos suostumme puhumaan ruotsia, annamme heille etulyöntiaseman.
Elämme globaalissa maailmassa. Suomi on historiansa ja kulttuurinsa kautta eurooppalainen maa. Täällä on opiskeltava monia vieraita kieliä. Yli 90 prosentilla ei ole kosketusta ruotsinkieliseen kulttuuriin eikä kieleen. Helsingissäkin alle 50-vuotiaat ns. ruotsinkieliset puhuvat paremmin suomea kuin ruotsia.
Seinäjoen kielipolitiikka oli minulle järkytys. Miksi rahaa tuhlataan A-ruotsiin, kun samanaikaisesti lopetetaan kiertävän ala-asteen englanninopettajan paikka? On ehdottoman tärkeää, että alussa on hyvä opetus. Näin oppilaat innostuvat kielistä. Edes kaksikielisessä Porvoossa ei ole A-ruotsia. Miksi ihmeessä on järjestetty ruotsin kielikylpy, joka todistettavasti johtaa puolikielisyyteen?
Eila Tuomiaho
ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja entinen kuortanelainen Helsinki
Vastaukset 38
Vanhimmat
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia
Olen Helsingistä käsin entisen kuortanelaisen silmin seurannut Ilkassa käytävää pakkoruotsikeskustelua, mutta vasta Leena Riikilän väitteet saavat minut osallistumaan siihen. Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tämän on todennut mm. entinen oikeusministeri Tuija Brax, eihän Ahvenanmaalla ole enää pakkosuomea. Ruotsin poistaminen peruskoulusta vaatii vain hallituksen yksinkertaisen enemmistöpäätöksen.
Koulu ei ole ruotsinopettajien suojatyöpaikka. Sitä paitsi jo vuosikymmenien ajan kieltenopettajaksi ei ole päässyt opiskelemaan henkilö, jolla ei ole kahta peruskoulussa opetettavaa kieltä. Koulussa on opiskeltava ehdottomasti kahta vierasta kieltä. Ruotsi voisi olla vapaaehtoinen lukiossa. Vain Kekkoslovakiaan jämähtänyt voi kuvitella, että täysin vientituloista riippuvainen Suomi selviäisi heikolla englannilla.
Yle tutki jokin aika sitten talouselämän kielitarpeita. 90 suurimmassa yrityksessä konsernikieli oli englanti. Ulkomaankauppaliiton mukaan ruotsi on Suomen kaupassa kymmenenneksi tärkein kieli. Erityinen ongelma on pkt-yritysten huono kielitaito, minkä takia ne eivät kykene kansainvälistymään. Kun ottaa huomioon, miten tärkeä tämän sektorin merkitys on Etelä-Pohjanmaalla, on käsittämätöntä alueen valtapuolueen pakkoruotsimyönteisyys.
Historialla ei voi perustella yhtään mitään, varsinkaan väärennetyllä. Siitä esimerkkinä on Kari Hokkasen kirjoitukset. Hän väitti kristinuskon tulleen lännestä. Näin ei ole asianlaita. Se tuli Suomeen idästä. Tämän takia peruskäsitteet esimerkiksi raamattu tulevat venäjästä. Snellman oli älykäs mies, joka tajusi suomenkielisten pääsevän niskan päälle, elleivät ruotsinkieliset kykene manipuloimaan heitä. Ja hyvin ovat onnistuneet. Tämä näkyi 4.12. Ylellä esitetyssä 1863-ohjelmassa. Ei muuallakaan ohjata kielipolitiikkaa historiallisin argumentein. Ei Ranskassa ole pakkolatinaa.
On alentavaa meille suomenkielisille, että meitä vaaditaan palvelemaan ruotsinkielisiä, ikään kuin olisimme alempiarvoinen kansa, jonka pitää alistua herransa edessä. Tilanne on ainutlaatuinen maailmassa. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtion/osavaltion väestöstä pitää 1/3:n olla tiettyä kieltä puhuvia, jotta sen jäsenet voivat vaatia kansalliskielen asemaa.
Tämä sen takia että muutoin poljetaan enemmistön etuja kohtuuttomasti. Juuri näin on käynyt Suomessa, uusimpana esimerkkinä eteläpohjalaisten poliisien kielitaitovaatimukset. Oli muiden hallituspuolueiden heikkoutta, että he suostuivat RKP:n kiristykseen. Toinen räikeä epäkohta on korkeakoulupaikkajako: 51 prosentille ruotsinkielisistä on varattu paikka, suomenkielisten vastaava luku on 32.
Pakkoruotsille ei ole asiallisia perusteita. Ruotsinkieliset pitävät siitä tiukasti kiinni, koska he joka tapauksessa joutuvat opiskelemaan suomea. Jos suomenkieliset saisivat opiskella vieraita kieliä, he saisivat siitä suuren edun työmarkkinoilla. Näinä leikkausten aikoina pitäisi ehdottomasti laskea, mitä virallinen kaksikielisyys maksaa.
Eila Tuomiaho
ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja entinen kuortanelainen Helsinki
gnbmm fdfdf fgfggghm
Kiitos Eila Tuomiaholle erittäin viisaista, valaisevista ja laajaa ymmärrystä osoittavista teksteistä. Juuri tällaista tietoa ja informaatiota Suomen sorrettu ja alistettu suuri kielienemmistö kaipaa svekojen kukkoilun ja röyhkeyden tilalle.
Se nyt vaan on niin, että jollain aikavälillä pakkoruotsi lieveilmiöineen lähtee.
Sitten vasta suostun uskomaan pakkoruotsiin, kun Ruotsin kuningaskunta ottaa suomen toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
Ruotsissa nimittäin elää ja asuu yhtä suuri osuus kokonaisväestöstä suomenkielisiä ja suomalaislähtöisiä ihmisiä kuin Suomessa asuu ruotsi puhuvia. Olisi sitten puntit tasan.
men på ryska betjänar ni nog alla ryssar så gärna, fär det är "mycket god kundbetjäning". Men när det är frågan om svenska så då är nog fan lös. Det hör tydligen till god kundbetjäning att inte betjäna på svenska? Så jag skall då som kund endera tala finska eller ryska, eller vad? För talar jag svenska så förnedrar jag tydligen den andra, utgående från skriverierna här.
Olisi hienoa, jos joku viitsisi ja jaksaisi kääntää esimerkiksi tuon alemman tekstin ruotsiksi, se on mielestäni sellainen teksti, jota voisi jakaa enemmänkin, ihan Ruotsiin asti mielellään.
Huomatkaa kuitenkin, ettei Eila Tuomiaho edusta kuin korkeintaan itseään eikä hänen pitäisi esiintyä virkamiehen statuksella, kun kirjoittaa tuollaista poliittista tekstiä.
Sijoittaisin poliitikko Eila Tuomiojan kaljabaaripoliitikon sarjaan. Samaa tarinaa on esitetty näillä sivuilla jo kymmenen vuoden ajan eikä tarinoilla ole sen kummempaa merkitystä. Kehottaisin kieltenopettaja Eila Tuomiahoa menemään suoraan kansanedustajien puheille sillä heillä on ratkaisun avaimet kevään aikana käsissään. Mutta, jos Eilakin tarvitsee sielunhoitoa ja löytää lohtua tänne kirjoittamisessa niin odotellaan häneltä tänne uusia tarinoita.
Opettaja vai poliitikko kirjoitti : "Huomatkaa kuitenkin, ettei Eila Tuomiaho edusta kuin korkeintaan itseään eikä hänen pitäisi esiintyä virkamiehen statuksella, kun kirjoittaa tuollaista poliittista tekstiä."
Sinulla näyttää olevan sangen mielenkiintoisia ajatuksia sananvapaudesta. Kun Eila Tuomiaho kuitenkin on mm. ruotsin opettaja, niin kaipa hän nyt voi tuon taustansa esitellä. Jos hän puolustaisi pakkoruotsia, niin silloin et varmaankaan lainkaan arvostelisi sitä, että hän allekirjoititaisi tuon juttunsa ruotsin opettajana.
Opettaja vai poliitikko :"Sijoittaisin poliitikko Eila Tuomiojan kaljabaaripoliitikon sarjaan."
Mistä päättelet, että Eila Tuomioja olisi poliitikko. Tiedätkö hänen olleen koskaan missään vaaleissa ehdokkaana? Mutta vaikkapa hän olisi aloittamassa poliitikon uraansa, niin eiköhän oleellista ole se, mitä hän kirjoittaa. Mielestäni hän perustelee väitteensä hyvin, olen varsin pitkälle samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta tyypillistä svekomaanista taktiikkaahan on se, ettei itse asiasta haluta keskustella, vaan pyritään keskittymään kommentoitavan kirjoittajan taustaan ja saamaan se epäilyttäväksi, ja sitä kautta mitätöimään kirjoituksen merkitys.
Opettaja vai poliitikko :"Samaa tarinaa on esitetty näillä sivuilla jo kymmenen vuoden ajan eikä tarinoilla ole sen kummempaa merkitystä."
Näinköhän? Muistuttaisin kuitenkin, että nämä RKP:n sivut ovat varsin suuren kiinnostuksen kohteina. Täällä on sangen paljon kirjoittajia ja lukijoita etenkin, kun ottaa huomioon, kuinka pieni puolue RKP on. Tarinoiden merkitys nojaa siihen, kuinka hyvin ne heijastavat totuutta. Mielestäni tuo Eila Tuomiojan kirjoitus heijastaa sitä merkittävästi paremmin kuin Helsingin Sanomien "koivu ja tähti" luokkaan kuuluvat kirjoitukset ruotsin kielen osaamisen kaikinpuolisesta hyödyllisyydestä.
Opettaja vai poliitikko :"Kehottaisin kieltenopettaja Eila Tuomiahoa menemään suoraan kansanedustajien puheille sillä heillä on ratkaisun avaimet kevään aikana käsissään. Mutta, jos Eilakin tarvitsee sielunhoitoa ja löytää lohtua tänne kirjoittamisessa niin odotellaan häneltä tänne uusia tarinoita."
Kansaedustajia pitää painostaa kaikin mahdollisin tavoin tässä kieliasiassa. Yleisönosastokirjoitukset kuten tämä Tuomiahonkin kirjoitus ovat yksi keino. Muitakin on. Tietenkin on selvää, että eduskunta tulee hylkäämään tuon pakkoruotsin poistoon tähdätyn kansalaisaloitteen huomattavan selvin numeroin. Mutta taistelu kielivapauden puolesta jatkuu.
"Tarinoiden merkitys nojaa siihen, kuinka hyvin ne heijastavat totuutta. Mielestäni tuo Eila Tuomiojan kirjoitus heijastaa sitä merkittävästi paremmin kuin..."
Jep. Olet nettifenno. Tarinat on silkkaa panettelua ja historianväärennöstä. Niitä menee kolmetoitsa tusinalla täällä.
Keskivertokoulutettu kansalainen tajuaa enemmän maan todellisuudesta kun svekopäättäjät. Eikö ole kummallista?
Niin, Kaitera, edustaako Eila Tuomiaho palstakirjoittelullaan itseään vai koululaitosta. Kaitera on vajonnut niin alas, että mm.
- ruotsinkielen opetus on muuttunut pakkoruotsin opetukseksi
- ruotsinkielen pakollisuus kouluissa tekee Suomesta Kekkosslovakian
- Kaitera väittää, ettei Tuomiaho ole mielipiteiden ilmaisijana poliitikko vaan opettaja.
Luulisi nyt Kaiterankin erottavan sen, ettei hän esiinny työantajansa nimissä vähäisessäkään määrin, kun antaa julkisuuteen poliittisia mielipiteitään.
Voisiko Kaitera kertoa, mikä olisi Tuomiaholle tehokkain kanava vaikuttaa kansalaisaloitteen suhteen.
Kaitera tietää varmasti, että kansalaisaloite hylätään eduskunnassa. Näyttääkin siltä, että Kaiterakin toimii mieluummin kansanvillitsijä kuin todellisen ratkaisun syntymisen edistäjänä. Eila Tuomiahonkin kirjoitukset tähtäävät valtiovallan naurettavaksi julistamiseen enemmän kuin todelliseen ongelman ratkaisuun.
"ruotsinkielen opetus on muuttunut pakkoruotsin opetukseksi".
Sitähän se on suomenkielisille. Mitä ihmeellistä tuon totuuden mainitsemisessa on?!!
Etrereyt älä rinnasta kaikkia suomenkielisiä koululaisia samaan pakkokaapuun. On paljon niitä suomenkielisiä koululaisia jotka opiskelevat ruotsinkieltä vapaaehtoisesti. Fennomaanit ovat vapaaehtoisen kielivalinnan kannalla. Miksi te pakotatte vapaaehtoiset ruotsin opiskelijat opiskelemaan pakkoruotsia.
Siis KETKÄ opiskelevat vapaaehtoisesti ruotsia? Miten voi kaikille pakollista kieltä opiskella vapaehtoisesti?!
Jos tarkoitat, että jotkut menevät kielikylpykouluun tai surukouluun, niin se on ihan eri asia. HEKIN menevät sinne VAIN sen takia, että meillä on kieleen perustuva etuilusysteemi. KUN pakkovirkaruotsi poistetaan, niin tuokin harrastus loppuu lähes kokonaan.
Tuo viimeinen lauseesi on todellinen svekoväännön huippu! Huhhuh....
Eikö fenno enää tiedä, että kouluaine on ruotsinkieli eikä pakkoruotsi. Opiskeleeko sinun lapsesi pakolla pakkoruotsia. Vai opiskelivatko he pakkoruotsia. Vai opiskevatko he pakkolla pakollista ruotsia. Vai eivätkö he opiskele edes pakolla pakkoruotsia, mikä ilmeisesti on sinun lapsiasi suhtautumistaso. Minun lapseni opiskelevat vapaaehtoisesti ruotsinkieltä ja monia muitakin pakollisia oppiaineita.
Tolkkua kehiin kirjoitti:"Niin, Kaitera, edustaako Eila Tuomiaho palstakirjoittelullaan itseään vai koululaitosta."
Tietysti Eila Tuomiaho edustaa vain itseään. Ei hän ole missään vaiheessa muuta väittänytkään. Ja kun hän kerran on mm. ruotsin kielen opettaja, niin totta kai hän saa myös sillä tittelillä esiintyä. Ei hän ole missään väittänyt, että kaikki ruotsin kielen opettajat tai edes enemmistö heistä ajattelisi kieliasioista juuri samalla tavalla kuin hän. Mutta se, että näin kirjoittaa nimeomaan ruotsin kielen opettaja on mielenkiintoista, koska ei hän varmaan ruotsin kieltä vihaa. Miksi hän muuten opettaisi nimenomaan ruotsia? Hän varmaan myös osaa tuota kieltä hyvin, sillä eihän häntä muuten ruotsin opettajaksi olisi kelpuutettu. Svekomaanien kaksi keskeistä väitettähän ovat olleet, että pakkoruotsin vastustajat joko vihaavat ruotsia tai vastustavat sitä siksi, etteivät osaa ruotsia. No, Eila Tuomiahon tapaus ei sovi tuohon ajatuskehikkoon lainkaan.
Tolkkua kehiin :"Kaitera on vajonnut niin alas, että mm.
- ruotsinkielen opetus on muuttunut pakkoruotsin opetukseksi
- ruotsinkielen pakollisuus kouluissa tekee Suomesta Kekkosslovakian
- Kaitera väittää, ettei Tuomiaho ole mielipiteiden ilmaisijana poliitikko vaan opettaja."
Ruotsi on Suomessa pakollinen kieli kaikissa koulutushaaroissa. Tällaisella järjestelyllä ei ole aitoa tarvetta. Ruotsia on syytä opiskella siellä, missä sitä ihan tosissaan tarvitaan. Tällaisia alueita ja ammatillisia sektoreita kyllä on. Mutta pakkoruotsille ei ole aitoa tarvetta, ja tämä on varsin yleisesti kansan keskuudessa myös sisäistetty.
Kakkosväitettä en ole koskaan esittänyt, joskin myönnän, että pakollisessa ruotsissa roikkuminen vastoin kansan selvän enemmistön tahoa ei oikein edusta muuta kuin harvainvaltaa. Aidosti toimivassa demokratiassa tämä asia olisi ratkaistu toisin.
Tiedän, että Eila Tuomiaho on opettaja. Tuosta asiasta tuskin kenelläkään on epäilystä. Onko hän kenties myös poliitikko? Luulenpa, että tuossa asiassa todistamisen taakka on Sinun kulmassasi.
Tolkkua kehiin :"Luulisi nyt Kaiterankin erottavan sen, ettei hän esiinny työantajansa nimissä vähäisessäkään määrin, kun antaa julkisuuteen poliittisia mielipiteitään."
Anteeksi kuinka? En ole missään vaiheessa kertonut, missä olen ollut työssä, enkä näin ole mitenkään voinut esiintyä työnantajani nimissä. Jos luulet, että olen Kokoomuksen palveluksessa, niin tuosta ajasta on kumminkin jo reilusti yli 30 vuotta, enkä ole missään väittänyt, että Kokoomuspuolue kokonaisuudessaan olisi kielipoliittisen linjani takana. Osa on ja osa ei. Tällä hetkellä olen työtön, mutta taloudellinen tilanteeni on turvattu.
Tolkkua kehiin :"Voisiko Kaitera kertoa, mikä olisi Tuomiaholle tehokkain kanava vaikuttaa kansalaisaloitteen suhteen."
Juuri se kanava, mitä hän on käyttänyt - ja käsittääkseni useaankin otteeseen.
Tolkkua kehiin :"Kaitera tietää varmasti, että kansalaisaloite hylätään eduskunnassa."
Kaikki ne, jotka suomalaisen politiikkaan ovat edes hieman perehtyneet tietävät tuon asian. Olen lukenut nykyisen hallituksen ohjelman, ja siinä sanotaan selkeästi, että tämän hallituksen toiminta-aikana ruotsin kielen asema säilyy ennallaan. En suoraan sanoen usko, että tuo kansalaisaloite lanseerattiinkaan siinä tarkoituksessa, että se menisi läpi. Sillä pyrittiin vain pöyhimään kielipoliittista tunkiota ja saamaan aikaan keskustelua asiasta. Tässä mielessä tuo kansalaisaloite on täyttänyt tehtävänsä oivallisesti.
Tolkkua kehiin :"Näyttääkin siltä, että Kaiterakin toimii mieluummin kansanvillitsijä kuin todellisen ratkaisun syntymisen edistäjänä. Eila Tuomiahonkin kirjoitukset tähtäävät valtiovallan naurettavaksi julistamiseen enemmän kuin todelliseen ongelman ratkaisuun."
Mitenkähän minä vailla minkäänlaista poliittista asemaa pystyisin tehokkaasti edistämään todellista ratkaisua? Eipä taitaisi onnistua. Toisaalta onko mitään merkkejä siitä, että poliittisella tai virkamiestasolla pyrittäisiin ihan tosissaan ratkaisemaan kielipoliittinen pattitilanne? Eipä ole kovin paljoa. Siispä tuo mainitsemasi "kansanvillitsijän rooli" jää oikeastaan ainoaksi tavaksi. Luonnollisesti pyrin vaikuttamaan parhaani mukaan myös Kokoomuksen sisällä.
Eila Tuomiahon kirjoituksesta voi todellakin saada sen käsityksen, että hän pyrkii esittämään suomalaisen kielipolitiikan naurettavassa valossa. Minusta hän on onnistunut siinä hyvin. Tosin hänen käyttämänsä aineisto on ollut sellaista, että sen naurunalaiseksi saaminen ei vaadi yli-inhimillisiä ponnisteluja.
Tolkkua kehiin kirjoitti:"Niin, Kaitera, edustaako Eila Tuomiaho palstakirjoittelullaan itseään vai koululaitosta."
Tietysti Eila Tuomiaho edustaa vain itseään. Ei hän ole missään vaiheessa muuta väittänytkään. Ja kun hän kerran on mm. ruotsin kielen opettaja, niin totta kai hän saa myös sillä tittelillä esiintyä. Ei hän ole missään väittänyt, että kaikki ruotsin kielen opettajat tai edes enemmistö heistä ajattelisi kieliasioista juuri samalla tavalla kuin hän. Mutta se, että näin kirjoittaa nimeomaan ruotsin kielen opettaja on mielenkiintoista, koska ei hän varmaan ruotsin kieltä vihaa. Miksi hän muuten opettaisi nimenomaan ruotsia? Hän varmaan myös osaa tuota kieltä hyvin, sillä eihän häntä muuten ruotsin opettajaksi olisi kelpuutettu. Svekomaanien kaksi keskeistä väitettähän ovat olleet, että pakkoruotsin vastustajat joko vihaavat ruotsia tai vastustavat sitä siksi, etteivät osaa ruotsia. No, Eila Tuomiahon tapaus ei sovi tuohon ajatuskehikkoon lainkaan.
Tolkkua kehiin :"Kaitera on vajonnut niin alas, että mm.
- ruotsinkielen opetus on muuttunut pakkoruotsin opetukseksi
- ruotsinkielen pakollisuus kouluissa tekee Suomesta Kekkosslovakian
- Kaitera väittää, ettei Tuomiaho ole mielipiteiden ilmaisijana poliitikko vaan opettaja."
Ruotsi on Suomessa pakollinen kieli kaikissa koulutushaaroissa. Tällaisella järjestelyllä ei ole aitoa tarvetta. Ruotsia on syytä opiskella siellä, missä sitä ihan tosissaan tarvitaan. Tällaisia alueita ja ammatillisia sektoreita kyllä on. Mutta pakkoruotsille ei ole aitoa tarvetta, ja tämä on varsin yleisesti kansan keskuudessa myös sisäistetty.
Kakkosväitettä en ole koskaan esittänyt, joskin myönnän, että pakollisessa ruotsissa roikkuminen vastoin kansan selvän enemmistön tahoa ei oikein edusta muuta kuin harvainvaltaa. Aidosti toimivassa demokratiassa tämä asia olisi ratkaistu toisin.
Tiedän, että Eila Tuomiaho on opettaja. Tuosta asiasta tuskin kenelläkään on epäilystä. Onko hän kenties myös poliitikko? Luulenpa, että tuossa asiassa todistamisen taakka on Sinun kulmassasi.
Tolkkua kehiin :"Luulisi nyt Kaiterankin erottavan sen, ettei hän esiinny työantajansa nimissä vähäisessäkään määrin, kun antaa julkisuuteen poliittisia mielipiteitään."
Anteeksi kuinka? En ole missään vaiheessa kertonut, missä olen ollut työssä, enkä näin ole mitenkään voinut esiintyä työnantajani nimissä. Jos luulet, että olen Kokoomuksen palveluksessa, niin tuosta ajasta on kumminkin jo reilusti yli 30 vuotta, enkä ole missään väittänyt, että Kokoomuspuolue kokonaisuudessaan olisi kielipoliittisen linjani takana. Osa on ja osa ei. Tällä hetkellä olen työtön, mutta taloudellinen tilanteeni on turvattu.
Tolkkua kehiin :"Voisiko Kaitera kertoa, mikä olisi Tuomiaholle tehokkain kanava vaikuttaa kansalaisaloitteen suhteen."
Juuri se kanava, mitä hän on käyttänyt - ja käsittääkseni useaankin otteeseen.
Tolkkua kehiin :"Kaitera tietää varmasti, että kansalaisaloite hylätään eduskunnassa."
Kaikki ne, jotka suomalaisen politiikkaan ovat edes hieman perehtyneet tietävät tuon asian. Olen lukenut nykyisen hallituksen ohjelman, ja siinä sanotaan selkeästi, että tämän hallituksen toiminta-aikana ruotsin kielen asema säilyy ennallaan. En suoraan sanoen usko, että tuo kansalaisaloite lanseerattiinkaan siinä tarkoituksessa, että se menisi läpi. Sillä pyrittiin vain pöyhimään kielipoliittista tunkiota ja saamaan aikaan keskustelua asiasta. Tässä mielessä tuo kansalaisaloite on täyttänyt tehtävänsä oivallisesti.
Tolkkua kehiin :"Näyttääkin siltä, että Kaiterakin toimii mieluummin kansanvillitsijä kuin todellisen ratkaisun syntymisen edistäjänä. Eila Tuomiahonkin kirjoitukset tähtäävät valtiovallan naurettavaksi julistamiseen enemmän kuin todelliseen ongelman ratkaisuun."
Mitenkähän minä vailla minkäänlaista poliittista asemaa pystyisin tehokkaasti edistämään todellista ratkaisua? Eipä taitaisi onnistua. Toisaalta onko mitään merkkejä siitä, että poliittisella tai virkamiestasolla pyrittäisiin ihan tosissaan ratkaisemaan kielipoliittinen pattitilanne? Eipä ole kovin paljoa. Siispä tuo mainitsemasi "kansanvillitsijän rooli" jää oikeastaan ainoaksi tavaksi. Luonnollisesti pyrin vaikuttamaan parhaani mukaan myös Kokoomuksen sisällä.
Eila Tuomiahon kirjoituksesta voi todellakin saada sen käsityksen, että hän pyrkii esittämään suomalaisen kielipolitiikan naurettavassa valossa. Minusta hän on onnistunut siinä hyvin. Tosin hänen käyttämänsä aineisto on ollut sellaista, että sen naurunalaiseksi saaminen ei vaadi yli-inhimillisiä ponnisteluja.
Pahoittelen sitä, että pitkä kirjoitukseni tuli kahteen kertaan, mutta koneeni oikutteli pahasti.
Kertaus on ruotsinopintojenkin äiti.
Toit Kaitera tuossa esille, että todennäköisimmin kansalaisaloite ei mene läpi. Halituspuolueetkin kuitenkin näköjään pystyvät toimimaan muutoin kuin hallituksen ohjelmassa on yhteisesti kirjattu. Taloustilanne on niin huolestuttava, että hallitusohjemaakaan ei tulla nyt välttämättä noudattamaan. Kielipolitiikka ei ilmeisesti nouse tärkeyasteessa lähellekkään ns.kansakunnalle merkittävien asioitten listaa ja siinä mielessä on helppo noudattaa hallitusohjelmaa. Hallitus kuitenkin punnitsee kielipoliittisen muutoksen tarpeen tärkeyastetta ja punnitsee vaikutusta kansalaisten elämään ja valtakunnan elämään. Vaikka näillä keskustelupalstoilla kielipoliittista muutosta pidetään välttämättömänä ainakin pakkoruotsin kaatamiseksi,niin mitkään gallupit eivät osoita, etteikö suuri enemmistö kohtuullisen tyytyväisenä voisi jatkaa entiseen malliin. Voisi kuvitella, että nykyhallitus pesee kätensä ja jopa kehottaa seuraavaa hallitusta tekemään suuremman opetusremontin, missä käsitellään myöskin kieliopetus.
Sitäpaitsi RKP punnitsee, olisiko ruotsin vähemmistökielen asema suruille jopa edullisempi kuin nykyinen. EU lainsäädäntöön voi luottaa enemmän kuin suomalaiseen lainsäädäntöön, kun kyseessä on vähemmistökieli. Saavutettujen oikeuksien purkaminen ei oikein onnistu EU-suojeluksessa. Suomen lainsäädännön alla riideltäisiin näistä asioista ikuisuuksiin asti.
Ruotsi on suomalaiselle ainoa pakollisena opetettava vieras kieli. Menikö jakeluun?
"Taloustilanne on niin huolestuttava, että hallitusohjemaakaan ei tulla nyt välttämättä noudattamaan."
Tarkoitatko ettei kalliiksi käyvää pakkoruotsin opettamista tulla aloittamaan jo kuudennelta luokalta?
"Saavutettujen oikeuksien purkaminen ei oikein onnistu EU-suojeluksessa. Suomen lainsäädännön alla riideltäisiin näistä asioista ikuisuuksiin asti."
Kenen saavutettu etu on suomenkielisten pakkoruotsi? Riidellä voidaan niin paljon kuin vastapuoli haluaa, mutta pakkoruotsi poistetaan, eikä EU:lla ole mitään sitä vastaan.
Näkökohtia keväälle kirjoitti :" Kielipolitiikka ei ilmeisesti nouse tärkeyasteessa lähellekkään ns.kansakunnalle merkittävien asioitten listaa ja siinä mielessä on helppo noudattaa hallitusohjelmaa."
Kielipolitiikka ei enemmistöltään suomenkielisten puoleiden tärkeysjärjestyksessä todellakaan nouse kovin korkealle, ja se osittain selittää sen ruotsin kielen Suomen lainsäädännössä näkyvän ylivahvan aseman.
Näkökohtia keväälle :"Vaikka näillä keskustelupalstoilla kielipoliittista muutosta pidetään välttämättömänä ainakin pakkoruotsin kaatamiseksi,niin mitkään gallupit eivät osoita, etteikö suuri enemmistö kohtuullisen tyytyväisenä voisi jatkaa entiseen malliin."
Näkemyksesi ei ole realistinen. Pakkoruotsin kaatamisen takana on huomattavan suuri enemmistö suomalaisista, kuten on ollut koko sen olemassaoloaikana. Kuitenkin suhteellisen harva on valmis toimimaan kovin aktiivisesti nykyisen kielipoliittisen tilanteen muuttamiseksi. Useimmat eivät ole uhranneet koko asialle käytännössä ajatustakaan vuosikausiin. Se, että me kieliaktivistit kumminkin varsin pienillä henkilöresursseilla ja vielä pienemmällä rahalla saimme kansanisaloitteemme taakse tarvittavan määrän allekirjoituksia, on jonkinlainen todiste siitä, että aktiivisuuden lisääntymistä on tapahtunut. Pakkoruotsin tukijat ovat joutuneet perustelemaan kantaansa, eivätkä he yleensä ole menestyneet tuossa järin hyvin.
Näkökohtia keväälle :"Voisi kuvitella, että nykyhallitus pesee kätensä ja jopa kehottaa seuraavaa hallitusta tekemään suuremman opetusremontin, missä käsitellään myöskin kieliopetus."
Tuo on varsin todennäköistä. Pakkoruotsin ja virkamiesruotisn osalta muutokset siirtyvät pakostakin seuraavalle eduskuntakaudelle.
Näkökohtia keväälle :"Sitäpaitsi RKP punnitsee, olisiko ruotsin vähemmistökielen asema suruille jopa edullisempi kuin nykyinen. EU lainsäädäntöön voi luottaa enemmän kuin suomalaiseen lainsäädäntöön, kun kyseessä on vähemmistökieli. Saavutettujen oikeuksien purkaminen ei oikein onnistu EU-suojeluksessa. Suomen lainsäädännön alla riideltäisiin näistä asioista ikuisuuksiin asti."
RKP:n sisällä on ilmeisesti melko runsaasti aika realistisiakin näkemyksiä, joiden kanssa me fennomaanitkin kyllä tulisimme toimeen. Keskeinen ongelma on siinä, että RKP:n rahoituksen takana olevat säätiöt ovat suurelta osin telaketjulinjan miehittämiä.
Mitä tulee EU-lainsäädäntöön, niin mikäli jonkin ryhmän jossakin maassa saavuttamat edut ovat suhteettomia, niin kyllä niiden karsimisen EU:kin hyväksyy. EU:n asettama raja sille, että jokin kielivähemmistö on tuon maan lainsäädännössä otettava huomioon, on muuten 20%. Tuota rajaa ei muuten ruotsinkielinen vähemmistömme ole koskaan historian aikana Suomessa saavuttanut, maksimi oli 17%. Ei EU tietenkään vastusta sitä, että tuon 20%:n rajan alle menevä vähemmistökin saa lain turvaa. Se on vain perälauta.
Emme me fennomaanit sitä ole ajamassa, että ruotsinkielisten asema Suomessa olisi huonompi kuin meidän suomenkielisten (osa tosin on, mutta valtaosa ei). Me yritämme päästä jokseenkin samalle viivalle ruotsinkielisten kanssa. Tällä hetkellä olemme joissakin suhteessa takamatkalla, ja se osittain näkyy siinä, että niin moni kaksikielinen perhe valitsee lapsensa äirinkieleksi ruotsin. Yritämme normalisoida tämän tilanteen.
Jos ruotsi olisi vapaaehtoinenm aine suosittelisin sukumme nuorille, että he valitsisivat sen lukiossa, mutta englantia ja saksaa (tai jotain muuta suurta kieltä) pitäisi lukea jo peruskoulun alaluokilta lähtien.
Poliitikot pelaa varman päälle ja ensisijaisesti haluavat tulla vaaleissa uudelleen valituksi.
He eivät tee mitään sellaisia päätöksiä,joilla olisi kielteinen vaikutus vaaleissa.
He eivät myöskään halua ärsyttää sellaisia puolueita kuten, rkp, joilla on taloudellista valtaa takanaan.
En usko että nykyisistä politiikoista löytyy sellaista enemmistöä joka ei olisi perso rkp lle.
Poliitikkoja ei myöskään kiinnosta suomenkielisten oikeudet kielivalinnoissa mikäli se vaikuttaa kielteisesti suomenruotsalaiseen omistavaan luokkaan. Siksipä on todennäköistä että suomalaiset koululaiset joutuvat edelleen maksumiehiksi poliitikkojen valtataisteluissa.
Kornia on karhunpalvelus suomalaisille koululaisille jotka näkevät tämän pelin läpi.
He lähtevät ihan mielellään pois Suomesta. Samoin, he ymmärtävät kyllä hyvin ettei heidän mielipiteellään ole mitään merkitystä tai arvoa. Että käytännössä hyvin pieni prosentti ihmisiä määrää ja ohjaa heidän kouluopiskeluaan.
Tällä talousmenolla hallitus suorastaan toivoo, että lähtijöitä Suomesta olisi mahdollisimman paljon. Työttömyyttä hoidettiin 60-70 luvuillakin Ruotsiin muutolla. Silloin muuttajista ei kukaan valitellut ruotsinkielen opiskelujaan mutta valituksia tuli ruotsinkielen osaamattomuudesta. Suomalaiset eivät ole koskaan pystyneet sellaiseen pitkäjänteiseen menestykseen, jota on muissa Pohjoismaissa ollut.
"Tällä talousmenolla hallitus suorastaan toivoo, että lähtijöitä Suomesta olisi mahdollisimman paljon. Työttömyyttä hoidettiin 60-70 luvuillakin Ruotsiin muutolla. Silloin muuttajista ei kukaan valitellut ruotsinkielen opiskelujaan mutta valituksia tuli ruotsinkielen osaamattomuudesta."
Ankkamatamin mukaan ennen ruotsia eivät lukeneet vähälahjaiset kansakoulun käyneet duunarit. Näyttää siltä että duunarien olisi syytä lukea ruotsinsa, että voisivat helpommin muuttaa Ruotsiin. Täällä muuten pärjääville tai koulutetuille se ei ole mitenkään tärkeää.
Täällä muuten pärjääviä ja koulutettuja....... Niinhän sitä luulis jokkex mutta koulutuksella ei työllistymismielessä ole niin suurta merkitystä. Koulutetuille ei niin vaan löydy töitä. Akateeminen työttömyys kasvaa huimaa vauhtia. Duunarin on helpompi löytää töitä kuin koulutetun mutta koulutetuilla on se etu, että he muuttavat työn perässä hanakammin. Ruotsissa on sen verran parempi tulotaso, että hyvin koulutetuille suomalaisillekkin alkavat duunarin hommat Ruotsissa kiinnostaa, kun töitä ei löydy Suomessa. Eikä Ruotsissa tarvitse hävetä, että on koulutettu.
Surujen työttömyys on pientä, koska he ovat kautta aikojen muuttaneet töihin Ruotsiin, jos ei löydy hyviä töitä Suomesta. Suomi saa sitten koulutusrahojaan takaisin, kun surut muuttavat takaisin Suomeen eläkkeelle ja hehän elävät tosi vanhoiksi ja hyvä eläke tulee Ruotsista.
Kyllä duunari yleensä pärjää Suomessa, mutta jos ei pärjää niin voi muuttaa vaikka Ruotsiin. Ruotsissa, kuten monessa muussakin maassa kaivatataan mamuja yleensä hanttihommiin. Toki koulutetuillekin (siis osaaville sellaisille) löytyy jotensakin hommia, mutta miksi fiksu muuttaisi Ruotsiin kun koko Eurooppa on avoinna...
Ei taaskaan perusteita pakkoruotsille.
Aja autosi VIKING tai Silja alukseen, syö hyvin,, osta tax freet ja nuku kunnon yö. Aamulla ajat virkeänä Suomen kotiin aamupalalle omalla autolla suoraan laivalta.. Pari hienoa päivää Suomessa ja sitten sama takaisin.Joskus pitemmät vapaat ja juhlapyhät.
Eipä ole suurta eroa verrattuna siihen, että asut eri paikkakunnalla Suomessa.
KeskiEuroopassa hirveätä sähläämistä, läpivalaisutarkastuksia ja odottelua lentojen kanssa ja sitten vielä joutuu istumaan tuntikaupalla sikaluokassa ja tarjoilu on persiistä jne. Kauheat parkkitalot hirveä liikenne ainainen sählääminen. Vuokraa auto Suomesta jne,
Kyllä Ruotsi-Suomi linja on tasoltaan parasta 1 luokkaa suomalaiselle ja kenelle tahansa maailmassa.
Olisi todella mielenkiintoista ja meille lukijoille antoisaa, jos suomalaiset ruotsinopettajat enemmän kävisivät keskustelua täällä kielipalstalla siitä, mitä on opettaa näin älyvapaata ja historiallisen painolastin omaavaa kieltä eli ruotsia Suomen kouluissa.
Selvähän se, että pakolla ei mene mikään oppilaiden päähän ja turhaan vaan aikaa kuluu ruotsin sanojen tankkaamiseen tai vahvojen vaebien tylsääkin tylsempään ulkoaopiskeluun.
Elämme 21:tä vuosisataa ja Suomessa vaan ollaan junttaannuttu kiinni ruotsin opiskeluun, vaikka maailman menoja kehitys vaatisivat kannanottoa aivan muunlaisten asioiden osaamiseen. Kyllä meidän poliittiset päättäjämme ovat tässä mielessä aivan perämettästä, eivät ollenkaan ajan tasalla. Katsotaan, saako kansa tulevissa vaaleissa muutoksia kohti parempia henkilöalintoja. Sehän nähdään.
Ruotsi on toki portti muihin kieliin.
Jopa fenno vois oppia muitakin kieliä kuin kontinkieltä..
Nimimerkki "aabeeceedeeähväge" kirjoittaa (vähemmän tuoreesti): "Ruotsi on toki portti muihin kieliin."
Porttiteorian voi osoittaa vääräksi jo ihan maalaisjärjellä. Jos haluaa opiskella vierasta kieltä X, niin parhaiten sitä oppii alkamalla opiskella kieltä X.
Ja jos maalaisjärki ei kelpaa, niin sitten voidaan esittää "tieteellisempi" perustelukin: Lähes kaikki suomalaiset koululaiset opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenään englantia. Englanti on ihan yhtä hyvä "apukieli" kuin ruotsikin. Kuinka ihmeen monta apukieltä sitä ihmisen pitäisikään opiskella, ennen kuin voi siirtyä siihen kieleen X... ?
Jos on pakko opiskella ruotsia se on portti vapaaehtoisiin sukulaiskieliin. Tämän tajuavat kaikki muut paitsi koulupudokkaat.
Esimerkiksi saksaa on kivempi opetella ilman ruotsia, jälkimmäisestä voi olla haittaakin.
Heh, 50vuotta sitten muutettiin Ruotsiin. Kyllä nuoret voi muuttaa ihan minne vain ympäri maailmaa ellei pakkoruotsi pakota heitä pysymään pohjoismaissa, kuten poliitikot toivoo.
Ei kukaan nuori ajattele Ruotsia jos ja kun suunnittelee ulkomaille muuttoa. Sitäpaitsi useita töitä voi hoitaa netin kautta, niin ettei ihminen ole paikkaan sidottu. Eikä varsinkaan ruotsin kieleen. Se on historiaa. Sitäpaitsi pohjoimaissakin yleinen työkieli on englanti monissa yhtiöissä.
Nykyajan nuorilla on kavereita ympäri maaimaa ja liikkuvuuskin on ihan toista kun joskus isoisän aikaan. Itse en viitsi edes lukea suomalaisia lehtiä. Käytän sen ajan mielummin ulkolaisten lehtien lukemiseen. Sille ei mahda pakkoruotsin kannattajatkaan mitään että globaali maailma jyrää pienet paikalliskielet. Maailmassa ei vaan pärjää ilman hyvää kielitaitoa. Ilman ruotsia kyllä, kun ei sillä suomellakaan tee paljon mitään Suomen rajojen ulkopuolella.
Nefet saavat pieniä orgasmeja jokaisesta pakkoruotsia vastustavasta kirjoituksesta. Se heille hyväksyttäköön koska pakkoruotsi on ja pysyy.
Tilulilu.. kirjoitti :"Nefet saavat pieniä orgasmeja jokaisesta pakkoruotsia vastustavasta kirjoituksesta. Se heille hyväksyttäköön koska pakkoruotsi on ja pysyy."
Tuskinpa sentään. Olen ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että pakkoruotsin lopettaminen on suhteellisen lähellä. Kyse lienee vain muutamasta vuodesta, ei taatusti vuosikymmenistä. Tuo asia on yksinkertaisesti kokonaisuuden kannalta niin järjetön ja resursseja syövä, ettei se voi jatkua. Kun pakkoruotsi lopetetaan (siis vain pakko, ei ruotsin kielen opetusta), niin samaan hautaan kaatuvat myös korkeakoulujen pakollinen ruotsinkoe ja virkamiesruotsi. Luonnollisesti kaksikielisillä alueilla riittävän suuren osan virkamiehistä täytyy osata ruotsia, ja siis todella hallita se kieli eikä vain teoriassa osata se. Se on käytännön sanelema välttämättömyys.
"Vuonna 1939 kolme suurinta puoluetta vaati maan muuttamista yksikieliseksi. Sota tuli väliin ja sotki kaiken. Sodan jälkeistä hätätilaa käytettiin häikäilemättä hyväksi. Suomi ei halunnut Marshall-apua. Ruotsi sai sitä kuitenkin, vaikka USA:n kongressi oli säätänyt, että sitä saa antaa vain sotaa käyneille maille. Ja kas aivan saman summan Ruotsi ”lahjoitti” Suomelle. Niillä rahoilla sitten rakennettiin mm. Hanaholmen ruotsalainen kulttuurikeskus, joka levittää ruotsalaisuuden ilosanomaa meille."
Tuopas on mielenkiintoinen tieto!
Ei sitä muut tiedäkkään kuin Eila. Ei edes nefen raamattu Itämaasta itsepäisyyteen (Talan sanelema) tiedä asiasta mitään.