Miten kauan Suomessa nykyään pitää lukea toista kotimaista? Minulle ei tämä finlexin kuva oikein aukene, sillä siinä on luku 2. Siis onko kyse tosiaan vain kahdesta vuodesta eli suomenkieliset opisklevat ruotsia 2v ja ruotsinkieliset suomea 2v?
Tässä ensin suomenkielinen linkki ja sen alla ruotsinkielinen jos joku ruotsinkielinen haluaa kommentoida kysyvälle?
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422#Lid187065
http://www.finlex.fi/data/sdliite/lomake/6115.gif
Tässä ensin suomenkielinen linkki ja sen alla ruotsinkielinen jos joku ruotsinkielinen haluaa kommentoida kysyvälle?
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422#Lid187065
http://www.finlex.fi/data/sdliite/lomake/6115.gif
Vastaukset 25
Vanhimmat
Alakoulusta yliopistoon.
Jokainen ydinfyysikkokin pänttää täällä _ruotsia_.
Jos haluat itsellesi korkeakoulututkinnon ja opintopolkusi kulkee peruskoulun ja lukion kautta yliopistoon, pakollista on (minulle oli): 3 vuotta peruskoulussa (7.-9. luokat), 3 vuotta lukiossa (nykyään on luokaton lukio, ja asia kai lasketaan kursseina) ja alemmassa kk-tutkinnossa pakollinen virkamiesruotsin kurssi.
Syksystä 2016 alkaen pakkoruotsi aikaistuu peruskoulun ala-asteelle, eli uutuutena tulee pakollinen ruotsi 6. luokalta alkaen.
Myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetaan ruotsia pakollisena peruskoulun jälkeen.
Niin tarkennuksena, että tämä vastaukseni koski pelkästään ruotsin opiskelua niistä kahdesta 'kotimaisesta'.
Minä opiskelen Maarianhaminassa ammatillisessa koulussa (merimieslinja) ja suomi on pakollinen. Minun ei tavitse, olen 2-kielinen. Peruskoulussa luin suomea yhden syyslukukauden ennenkuin minun suomentaitoni hyväksyttiin riittäväksi ja sain vapautuksen läsnäolosta.
Samoin englanti on ammattikoulussa pakko koska merilaki muuttuu 2016 niin että komentokieli on sitten englanti.
Koulutuksesta lisää voi lukea sivulta Ålands Gymnasium, sen alla on kaikki ammatillinen koulutus Ahvenanmaalla.
Ahvenamaalla peruskoulussa suomi ei ole pakollinen. Itse asiassa noin kolmasosa peruskoululaisista ei viimeisten tilastojen mukaan lukenut yhdeksännellä mitään muita vieraita kieliä kuin englantia.
Lukiossa Ahvenanmaalla on englannin ohella toinen pakollinen kieli. Tarjottimella ovat olleet (useimpina vuosina) suomi, saksa, ranska, espanja ja venäjä.
Tämä järjestely siis poikkeaa täysin mannermaan järjestelystä, vaikka Ahvenanmaalla on suomenkielisiä prosenteissa saman verran kuin mannermaalla ruotsinkielisiä. Kaksikielisyys ei ole rikkautta Ahvenanmaalla, eikä tarvitsekaan olla. Siellä perusteltiin pakkosuomen poistoa sillä, että pakkosuomi söi ahvenanmaalaisnuorten muun kielitaidon. Hyväksytään ja otetaan mallia.
Nuorempi sisko opiskelee Hotel-och restaurangskolan Maarianhaminassa ja siellä on pakko englanti, saksa ja suomi. Hän ei puhu suomea niin hyvin kuin minä, koska on syntynyt täällä eikä mantereella, jossa minä olin jo aloittanut peruskoulun. Hänen täytyy oppia suomea, ammatti vaatii myös.
Olette itse valinneet sen, mitä kieliä missäkin ammatissa on tarpeen opiskella. Peruskoulussa tai lukiossa ei pakkosuomea ole.
Joo, kyllä se on yritysmaailma joka näin pienessä paikassa otetaan huomioon. Opiskelija valitsee ammattikoulun ja tietää, mitä tahtoo. Ei se ole sitä pakkoa mitä suomalaiset sanoo ruotsista.
Meistä monet tosiaan tekee työtä matkailun parissa, ravintolassa ja sellaisessa työssä, missä kohtaa turisteja, on syytä osata kieliä.
Myös suomi on tosi tärkeä Ahvenanmaalla! Tänne tulee paljon turisteja kesällä ja on ikävää jos pitää puhua englantia. On hyvä että meillä osataan suomea ja on hyvä että mantereellakin opitaan edes jotain ruotsista. Edes alkeet, sillä pärjää jo hyvin. Tänne on myös muuttanut paljon suomenkielistä väkeä, saaristoon ja se on ihan hyvä myös. Voi olla rasistista mutta niitä tummia tai itänaapureita ei niin haluta kai oikein mihinkään. Meillä on se hembyggdsrättighet asia joka vaatii että pitää olla integroitunut tänne ja osata niin paljon ruotsia että pärjää ilman tulkkia. Suomessa olisi hyvä asia olla se myös.
Mutta rasisti sellaisena kuin se voi olla pahimpana, on pelottava. En tiedä ymmärrätkö ruotsia tai englantia (?) mutta jos osaat, ehkä ymmärrät tämän ääri esimerkin, joka muutti nyt Maarianhaminaan. Hänestä oli myös juttu lehdessä mutta vain painetussa, ei nettiversiota. Yritin etsiä mutta en löytänyt. Hän on äärivalkoinen. Voisi kyllä mennä takaisin Ruotsiin.
https://plus.google.com/ DanielLampinen/about
"On hyvä että --- mantereellakin opitaan edes jotain ruotsista. Edes alkeet, sillä pärjää jo hyvin."
Miksi sanot näin, vaikka ahvenanmaalaisella ei ole pakkoa oppia edes alkeita suomesta ja te sentään olette pieni autonominen saari käytännössä suomenkielisen maan reunalla?
Minusta ei ole totta, että suomalaisten olisi hyvä osata ruotsia. Useimmat suomalaiset eivät tarvitse ruotsia. Ne, jotka ovat ruotsista kiinnostuneen, tietysti saisivat opiskella sitä vaikka hurumykky.
Suomalaisilla on monia eri viiteryhmiä: Eurooppa ja EU, EU-kielet saksa ja ranska, lähellä Viro, Venäjä, globaalissa maailmassa espanja. Suomalaiset luovat itse teknologiaa, lääketiedettä, eri alojen asiantuntijuutta. He eivät ole riippuvaisia kieltä painottavista ammateista eikä ole mahdollista, että kaikki painottaisivat kieliä opinnoissaan.
Eivätkö suomalaiset saisi päättää kieliopinnoistaan jo itse?
"äärivalkoinen"
Pelottavaa, kyllä.
Yritin sanoa että pakko voi olla muuta kuin se pakko mistä täällä paljon kirjoitetaan. Pienessä paikassa yritysmaailma on se joka sanoo "pakko." Tahdot töitä matkailusta tai ravintolasta: "pakko." Mutta se ei ole paha pakko vaan ihan hyvä kun se on palvelua. Siksi on hyvä jos osaa. Myös sinä ruotsista edes jotain jos olet palvelutyössä matkailussa.
"on hyvä jos osaa. Myös sinä ruotsista edes jotain jos olet palvelutyössä matkailussa."
Niin, jos on palvelutyössä matkailussa. Siellä vain työskentelee aniharva ja mantereen puolella olisi tarvetta sielläkin hiukan jakaa vastuuta eri kielistä, sillä hyvää kielitaitoa tarvittaisiin muihin kieliin.
Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin syksyllä 2013 matkailun opinnäytetyö, joka kertoo, että kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea. Englantia osataan, mutta matkailun kannalta tärkeintä kieltä venäjää ei osata juuri lainkaan. Ranskan, italian ja espanjan osaajia löytyy niukasti ja huomattavasti paremmin osataan ruotsia sekä saksaa, jälkimmäistä etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Venäläisturistit muodostavat kuitenkin huomattavasti muita ryhmiä suuremman osuuden alueen matkailijoista ympäri vuoden.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194867141827/artikkeli/opinnaytetyo venajaa ei rovaniemelaisissa matkailualan yrityksissa osata.html
Lukijan kommentti:
"Kertoo siitä, että vieraiden kielten opetus on Suomessa reilusti aikaansa jäljessä. Perussyy heikkoon kielten osaamiseen on se, että kouluihin on, ihan oikeutetusti, tullut paljon lisätarjontaa erilaisten oppiaineiden muodossa. Tämä on heikentänyt kielten suhteellista asemaa muihin aineisiin nähden jonkin verran. Kuitenkaan ruotsin kielen opetuksesta ei ole nipistetty yhtään mitään, vaan sitä luetaan edelleen pakollisena koko kouluputken ajan. Samalla englanti on noussut ERITTÄIN tärkeäksi, se on ottanut paikkansa vieraiden kielten ykkösenä ihan omilla ansioillaan. Tästä ei jää juuri mitään jäljelle muille kielille, koska suurimmalla osalla ihmisiä ei yksinkertaisesti kapasiteetti riitä kolmen vieraan kielen opiskeluun. Seurauksena juurikin venäjä, saksa, ranska ja espanja jäävät aliedustetuiksi opetuksessa jo siitä syystä, että kieliryhmiä ei synny. Tilanteeseen olisi helppo ratkaisu vapauttaa pakkoruotsi. Tuo luultavasti normalisoisi tilanteen varsin nopeasti, kun kielten opetus perustuisi kysyntään ja tarjontaan nykyisen lahjonnan ja kähminnän sijasta."
Venäjästä kielenä on puhuttu paljon suomalaisten mediassa mutta vastenmielisyys kielen opiskeluun istuu sitkeässä sillä lienemme saaneet jo rintamaidossa annoksen vastenmielisyyttä Venäjää kohtaan. En tarkoita kieltä enkä yleistä heitä ihmisinä, kyse on pikemminkin suomalaisten tunnoista sodan jäljiltä. Meillä kun on yhä veteraaneja elossa, samoin evakot vailla kotiinpaluuoikeutta, ja ylipäätään koko sota vielä liian lähellä.
Itselleni on aina kerrottu neukuista negativisena ilmiönä, muisteltu isoisien ja heidän veljiensä kokemia sodan kauhuja jne. Tottakai se vaikuttaa minuun.
Yritin ihan tosissani opiskella venäjää, osaan kirjaimet yhä ja lukea vaikken aina ymmärräkään mitä luen. Minulla on myös venäläisiä työkavereita ja pidän heistä. Rakastan venäläistä keittiötä, olen vartavasten opetellut tekemään venäläisiä ruokia.
Mutta, jossain syvällä minussa asuu se pieni pelokas ihminen, johon on kammo istutettu.
Osaan vieraista kielistä ruotsia, englantia, eestiä, saksaa, tuossa paremmuusjärjestyksessä, mutta venäjää en opi. Ehkä ahvenanmaalaislla on vastaava ajatus venäläisistä, viitaten nikki Skönärin tekstiin:
"Voi olla rasistista mutta niitä tummia tai itänaapureita ei niin haluta kai oikein mihinkään. Meillä on se hembyggdsrättighet asia joka vaatii että pitää olla integroitunut tänne ja osata niin paljon ruotsia että pärjää ilman tulkkia. Suomessa olisi hyvä asia olla se myös."
Jotenkin tuntuu että itäsuomalainen ja pohjoissuomalainen on sopeutunut paremmin. Se voi olla vahvuutta tai heikkoutta. Jos vm. niin silloin he ovat alistuneet venäläiseen miehitykseen" busineksen" keinoin (venäläisethän siellä Saimaan rannoilla ovat ostajina ja myyvät sitten kotimaassaan kolminkertaisin hinnoin kuin mitä se alkuperäinen suomalaisomistaja sai. Näin ovat työkaverini kertoneet ja näyttäneet mainoksia pietarilaisten välittäjien sivuilta).
...
JAha, että noin. Mites kun olin jostain täältä suomi24:sta lukevinani että lukioissa ei enää tarvis lukea toista kotimaista? Onko se kunta- tai lukiokohtainen?
Lukiossa on vähintään viisi pakollista ruotsin kurssia ja ne alkavat siitä, mihin peruskoulun ruotsi loppui. Tämä ruotsi jatkuu korkeakouluissa ja yliopistoissa. Tavoitteena on lähes englannin taidon veroinen ruotsin taito, kyky lukea tieteellistä tekstiä ruotsiksi ja tuottaa sujuvaa tekstiä ruotsiksi.
Koska valtaosa oppilaista ei millään tasolla ulotu tavoitteisiin, on joka tasolla oppilaita, joiden koko opiskelu on vaakalaudalla ruotsin vuoksi. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut valittivat, että opiskelijat joutuvat lukemaan läpi koko unohtuneen lukioruotsinsa ennen pääsyä varsinaisiin virkaruotsiopintoihin ja että työmäärä on mittava ja venyttää kohtuuttomasti opintoja - ja maksaa myös oppilaitokselle.
Tätä ei kuulla.
Ainoastaan erityislukioissa (maassa kourallinen) voi korvata yleisiä pakollisia kursseja oman alan syventävillä kursseja. Siellä esimerkiksi pojat korvaavat useamman ruotsin kurssin fysiikan syventävillä. Tämä tietysti tarkoittaa, että he ovat entistä pahemmin pulassa korkeakoulussa.
Olen jutellut teknisen korkeakoulun ruotsinopen kanssa, joka kertoi kome merkittävää asiaa: 1. Sinne valitaan ruotsinopettajaksi lähinnä tohtoreita, joilla ei rakkautta pedagogiikkaan, joten kurssit ovat kovia suorittaa. 2. Poissaoloja ei sallita. 3. Moni ei saa kursseja läpi, moni tulee vasta vuosien päästä suorittamaan puuttuvat ruotsit ja joutuvat tekemään hirveästi töitä. Ja ymmärräthän varmasti, että heillä on jo koossa samat tai jopa laajemmat opinnot kuin insinööreillä muissa maissa. Mutta koska he ovat suomalaisia, heidän on saadakseen paperit osoitettava mittavaa ruotsin taitoa!!!
Muuta?
"ruosu vaan"
"JAha, että noin. Mites kun olin jostain täältä suomi24:sta lukevinani että lukioissa ei enää tarvis lukea toista kotimaista? Onko se kunta- tai lukiokohtainen?"
Pakollista "toista kotimaista" ei ole ylioppilaskirjoituksissa. Lukion pakollisiin kursseihin se kyllä kuuluu.
Nykyinen svekohallitus aikaisti pakkoruotsin alkamista vielä vuodella!
Aivan. Tarina on surullinen.
2012 RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden esittämään tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin. Se saikin haluamansa hiljaisuuden vallitessa, asia päätettiin juuri ennen juhannusta ja se tuli pienenä uutisena lehtiin vuoden hiljaisimpana päivänä, juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Eikä keskustelua.
Näin meillä.
Mutta eikös se samalla ole loppupäästä pois siksi, että siellä tulee vielä uusi kieli?
Loppupäästä pois?
Jos tarkoitat, että ruotsia luetaan esim.
6. luokalla 2 viikkotuntia
7. luokalla 2 viiikkotuntia
8. luokalla 1 viikkotunti
9. luokalla 1 viikkotunti
niin ei tässä tule mitään tilaa muille kielille...
Lukiosta pois, ei peruskoulusta. Sitä tarkoitin.
Pakko jatkuu lukiossa vähintään viidellä pakollisella kurssilla, jotka edellyttävät peruskouluruotsin suorittamista.
Mitään "tilaa" ei ole tehty muille kielille.
Kyllä minun mielestä jotain on tulossa. Opiskelen nyt ammatillisessa ja opettaja puhui siitä tulossa olevasta uudistuksesta kun porukka näki scheemasta että ruotsintunteja oli tulossa. Muistan kun hän mainitsi, että ammattioppilaitoksissa on opettajat turhautuneet kun koko syyslukukausi menee peruskouluruotsin kertaamiseen eikä siihen omaan ammattialaan kuuluvaa sanastoa sitten ehditä viedä kunniakkaasti läpi ja arvosanat jäävät siksi aina niin alhaisiksi.
Mitään helpotusta ei ole tulossa, mutta ehkä opettajasi tarkoitti, että uudistuksen PITÄISI tulla.