Kehitystyö on hyvä asia, mutta enemmän auttaisi, jos kouluttaisimme esim. köyhiä afrikkalaisia pärjäämään omilla luonnonvaroillaan, esim. opettaisimme heille traktorin ja muiden maatalouskoneiden käyttöä, ym. elinkeinoja pärjätäkseen, sillä kehitysapu tuo vain väliaikaisen helpotuksen nälänhätään (esim. ruokaa viikoittain). Työn tuottavuutta pitäisi pyrkiä lisäämään, jotta näiden maiden talouskasvu paranisi ja kenties siten koko kansan elintaso paranisi ja auttaisi nälänhätää... eli pitäisi viedä teknologiaa ja koulutusta kehitysmaihin. Tämän pitäisi olla ainakin pitkän aikavälin strategia kehitysmaiden auttamiseksi. Totta kai avustaminen auttaa aina väliaikaisesti, mutta kannattaisi panostaa em. asioihin aiempaa enemmän.
kehitystyöstä
mie
5380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeassa olet, tuhannet organisaatiot tekevät näin ja sitä kutsutaan kehitysyhteistyöksi. Kannattaa lukea jotain aiheesta. www.kepa.fi tarjoaa varmasti linkkejä jos olet aidosti kiinnostunut. Paikallinen osallistuminen, koulutus ja projektien itsenäinen tulevaisuus ovat jo pitkään olleet työn perusajatuksia. Sellaista "pudotetaan-kallis-traktori-savannille-eikä-afrikkalaiset-osaa-edes-käyttää-sitä" -tyyppinen kehitysapu elää vain niiden keski-ikäisten Suomalaisten miesten mielikuvissa ja saunatarinoissa, joilla ei ole käsitystä kehitysmaiden tilanteista.
Tieto on usein hyvä asia, mutta tietolähteiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Kehitysaputyöstä kannattaa ensin kysyä ihmiseltä, jolla on siitä kokemusta ja sitten vasta siltä kaverilta kylä-pubin tiskillä, joka kertoo sadatta kertaa tarinaa elintasopakolaisesta, jonka hän kerran näki kaupungilla sunnuntaiaamuna ja vältti katsekontaktia.
Afrikan suurin ongelma on suuri väestön määrä, joka kasvaa holtittomasti. Siinä eivät traktorit auta, päinvastoin. Traktori vie pois käsityötä, ja yhä useampi voi huonosti. Paitsi kehitysaputyöntekijä, hänellä menee hyvin.
Ihmettelen kauhiasti. Suomi oli sodan jälkeen surkeammassa kunnossa kuin useimmat Afrikan maat tänään. Luonnonolosuhteet ovat kovin vaikeat Suomessa, eikä täällä ole öljyä eikä timantteja. Miten ihmeessä me osasimme ilman apua vaihtaa hevoset traktoreihin ja rajoittaa lasten syntyvyyttä. Siitä on sentään jo 50 vuotta aikaa. Väkisin alkaa miettiä, että olisivatko nuo tarina älyn määrästä kuitenkin jotenkin totta.
Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Vaikka kehitysapua tehtäisiin toiset sata vuotta lisää ja vaikka siihen uhrattaisiin tuplasti nykysatojen miljardien määrä, ei Afrikassa asiat tule sen kummemmiksi. Päinvastoin, auttaminen lisää avuttomuutta. Näinhän se on nähty näissä maahanmuuttajissakin. Ne on autettu ja syleilty pois työmarkkinoilta, ja jopa 1500 aikusta somalia on edelleen ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Ei tarvitse opetella, kun apua tulee ihan liikaa muutenkin.
Kuten nimim. Allende jo kirjoittikin,
tähän ongelmaan tulisi hakea ratkaisua koulutuksesta.
Korkea koulutustaso on tehnyt Suomesta hyvinvoivan valtion.
Mahtaakohjan maailmalla olla montaa valtakuntaa, jossa väestö on hyvin koulutettu, mutta elää silti taloudellisessa kurjuudessa? Voi olla, että ei ole yhtään.
Entä päinvastoin? Taitaapi löytyä aika monta.
Sama logiikka pätee myös yksilöihmisen kohdalla, jos on ollut mahdollisuus kouluttautua, keskimäärin taloudellinen hyvinvointi on suurempi, kuin jos ei ole kouluttautunut.
Monesti on turhauttavaa lukea tekstejä, joissa kuvitellaan kehitysavun olevan sellaista, että taivaasta pommitetaan esim. traktoreilla yms.
Sen jälkeen tehdään tästä omasta haavekuvasta erilaisia johtopäätöksiä, jotka johtavat sitten käsitykseen, että kehitysapu on turhaa.
Kait sitä ainakin nämä tahot tarvitsisivat pientä lisäkoulutusta Suomessakin.
Ehkäpä se tarjoaisi taloudellisen vaurastumisen edellytyksiä myös näille suomalaisille tietämättömille.
TV:n uutisia katsellessani olen aina ihmetellyt
yhtä asiaa Afrikasta. Kun joku afrikkalainen maa
pitää sotilasparaatia, niin näen seuraavaa: soti-
laat ovat hyvin syöneen näköisiä ja kalisuttele-
vat kaliita aseita. On panssaria ja ilmavoimia
ja muuta kallista rekvisiittaa. Mieleeni tulee
tällöin väistämättä kehitysapurahat, mutta tie-
tysti minä olen väärässä. Eihän näitä rahoja nyt
missään tapauksessa aseisiin. Eihän..
Kehitysapu on hyvä asia, ja onkin osaksi länsimaiden vastuulla tukea ja auttaa kehitysmaat ylös kurjuudesta (tästä varmaan ollaan samaa mieltä, onhan tämä kurjuus aika suurelta osin länsimaiden aiheuttamaa).
Kehitysapu on vain kohdistunut väärin, siksi sitä ollaan nykyään muuttamssa. Esimerkiksi ruoka-apu oli iso osa kehitysapua yhdessä vaiheessa. Siinä länsimaat laittoivat vain oman yli-tuotannon menemään kehitysmaihin auttamaan nälänhätään pitkän byrokratian jälkeen (käsittely saattoi kestää yli vuoden) ja kun ruoka viimein saapui kehitysmaahan niin se vain tuhosi seuraavan onnistuneen ruokasadon markkinat ja häviäjäksi jäi paikalliset viljelijät.