Kuvaan sitä, millaista jälleensyntymien muistaminen on

Et kaipaa kommentia, mutta m i n ä-pä haluan.
Se tulee tässä.
Mielikuvituksellinen kuvauksesi on kuin kuvausta unistani.
Tuttu mesta siis ja siksi lisään tuohon mielen luomaan kuvajaiseen yhden asian(voitko allekirjoittaa?) joka olen havainnut "siellä", niillä " ovilla" (eri maailmoihin) on myös "portsareita" vahtimassa niihin sisäänpääsyä.
Mystisemmin ilmaistuna "ne" ovat kai ns. "portivartioita" jotka estävät(esimerkiksi itseäni) menemästä sisään joihinkin "huoneista".

Ilman minkäänlaista tunnetta puolesta tai vastaan kommentoin kokemuksestani jotta kuten unissani niin kuvauksessasi täydellinen vapaus (olla mikä vain ja liikkua missä vain) edelleen puuttuu.
Tuolla "kausaalisuuden kehdossa"(myös unessani)olen huomioinut sellaista että motiivit estää pääsy sisään eräisiin "huoneista" voivat olla jopa positiiviset? Eräänkin kerran ajattelin mennä "kadulta" yhteen "huoneista"(maailmoista), mutta kyseisen "oven edessä seisoikin" egptiläisen Horus jumalan näköinen "portinvartija" joka esti sisään pääsyni.
No se "ovi" oli hieman kuin mainosmaisesti raollaan, ja näin vilaukselta Horusmaisen hahmon taakse "huoneen" maailmaan noin vain päällisinpuolin ja siellä näytti olevan kova meininki päällänsä.
En päässyt sisään, ja jälkikäteen (herättyäni)tajusin ettei se maailma olisi ollutkaan paikkani.
Voi olla että kyseinen "portivartija" näki etten kuulu (enää, tai vielä sinne) sinne?

No eräässä unessa pääsin sisään, kun näin yhdessä huoneessa kuin jumalattaren, oudon harmaan ja ilkeästi hymyilevän demoninaisen joka lespoili kahden orjattarensa kanssa sellaisessa kuningatar tai hallitsijattaren tuolissaan.
Kun heräsin niin selasin wikiä jossa oli kyseisestä jumalattaresta kuva ja tarinaa, tunnistin "hänet" nimeltään Lilithksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith (jäännää on että toisen tyttäreni nimi on Lilli)hän oli se sama ilkeä uneni demoninainen.
No viriilinä miehenä minun jopa aluksi teki mieli painaa (sitäkin) naikkosta, mutta koska oli käärmeiden tai joidenkin liaanien peitossa, vai oliko rastamaiset hiukset, en muista, no kuitenkin ilkeän oloinen,,annoin heidän olla.

Kaikki on ilmeisesti mielemme kuvitusta(joku ottaa sen valmiina ja liian tosissaan) jonka aivomme rakentavat,,sillä todellisesti "kausaalikehollisen alku ja loppu" ei tarvitse ulkopuolista mielikuvitus-toimintaa sinänsä vaikka se elättää sellaista(mm. maailmankaikkeus) itsessään?
Jos tuo meta-tietoisuus on niin tarvitseeko sellainen välttämättä minkäänlaista ulkopuolista "toimijaa" kuten vaikkapa ihmis-aivoja? Miksi tarvitsisi sillä aivan kaikki palautuu nimenomaan siihen itseensä ja lähtee sieltä?
Kokemuksellisuus "siinä" voidaan siis hoitaa kuin matrixmaisesti.
Vai hei onko tämä kaikki hoaxia?

Kokemukset ovat olleet yleensä mielenkiintoisia(unessa), siis olekselle ja kuljeskella siellä ja nähdä erillaisia vastaa vaeltajia(luultavasti minuja itseäni) jne., mutta Itse en jaksaisi sitä ikuisesti.
Olenkin päättänyt anihiloitua tyhjyyteen, kokonaan pois erillisyyden leikeistä jos se Itsestäni on kiinni.
Ollanyt kuin 'under the domessa' ilman mahdollisuutta olla ulkopuolella,,hirvittääkö?

Muistin tila on samalla puhtaasti tätä, olemisen riemua. Kun olet, tunnet ehdottomasti syvää riemua olemisesta. Tästä olemisen riemusta ilman syytä tunnistaa oikean tilan, kun olet.

Bliss = olemisen riemu vapaasti suomentaen.

Chopra näyttää olevan tekstistä päätellen:

Bliss

The last and the most important—is bliss. Bliss should not be confused with happiness. Happiness is always for a reason. You are happy when someone pays you a compliment, or when you get a great job, or when you make a lot of money, or when you have a satisfying relationship. But when you are happy for no reason whatsoever, in the mere fact of existence, you are in a state of bliss. This bliss is where we come from; it is the nature of existence itself. It is inherent in the field; it is more primordial than our body, nearer to us than our mind. And it follows us wherever we go. In this state of pure bliss is the expression of pure love. When love is pure you become the embodiment of love. This love is offered to none, denied to none. It just radiates from you, like light from a bonfire or dreams from a dreamer. It kindles the spark of love wherever it falls.
“Creating Affluence” by Deepak Chopra