Ruotsalainen kansanpuolue on ollut hallituksessa kielipolitiikan uudistamisen vankin vastustaja. Rkp linjaa, että toisen kotimaisen eli käytännössä ruotsinkielen, taitaminen kuuluu Suomessa yleissivistykseen.
Yleissivistykselle voidaan tietysti esittää monta määritelmää. RKP:n käsitys edustaa perinteistä, historiallisia sidoksia ja arvoja korostavaa näkökulmaa. Toisen katsannon mukaan yleissivistyksessä ovat olennaisia universaalit ja nykyolojen kannalta relevantit tiedot, taidot ja valmiudet. Tässä painotuksessa englanti on äidinkielen ohella Suomessa epäilemättä ruotsia tärkeämpi sivistyskieli.
Toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulussa ja ylioppilastutkinnossa on loogista niin kauan kuin ruotsi on maan virallinen kieli.
Kokonaan toinen asia on, pitääkö Suomen ylläpitää kahta virallista kieltä alle viiden prosentin väestöosuutta edustavan vähemmistön takia. Eikö ruotsin ja suomenruotsalaisten etujen vaalimiseksi ole löydettävissä muita keinoja. Entä kun ruotsinkielisten osuus yhä ohenee ja muut vähemmistöt, esimerkiksi venäjänkieliset saavuttavat saman minoriteetin tai kasvavat jopa ohi.
Kannettu vesi ei pysy kaivossa, eikä pakolla päntätty oppi päässä. Se on saatu tuta peruskoulun ruotsin opetuksessa, jonka tulokset alkavat olla katastrofaalisen heikot. Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan yhdeksännen luokan pojista 51 prosentilla ja tytöistä 26:lla toisen kotimaisen taito on perinteisellä asteikolla ilmaisten nelosen tasoa.
Mitä iloa on maan virallisesta kaksikielisyydestä, jos kansalaisten kyky kommunikoida ruotsiksi on tällainen.
Mikä muu tulevaisuus kaksikielisyyttä odottaa kuin sisältäpäin lahoaminen, ellei nuoria onnistuta positiivisella tavalla motivoimaan ruotsin kielen ja kulttuurin oppimiseen."
Näin pohdittiin Turun Sanomissa jo 12 vuotta sitten!
Onko tilanne parantunut keinotekoisen kaksikielisyyden olemassaolonoikeutuksen kannalta ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti
Yleissivistykselle voidaan tietysti esittää monta määritelmää. RKP:n käsitys edustaa perinteistä, historiallisia sidoksia ja arvoja korostavaa näkökulmaa. Toisen katsannon mukaan yleissivistyksessä ovat olennaisia universaalit ja nykyolojen kannalta relevantit tiedot, taidot ja valmiudet. Tässä painotuksessa englanti on äidinkielen ohella Suomessa epäilemättä ruotsia tärkeämpi sivistyskieli.
Toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulussa ja ylioppilastutkinnossa on loogista niin kauan kuin ruotsi on maan virallinen kieli.
Kokonaan toinen asia on, pitääkö Suomen ylläpitää kahta virallista kieltä alle viiden prosentin väestöosuutta edustavan vähemmistön takia. Eikö ruotsin ja suomenruotsalaisten etujen vaalimiseksi ole löydettävissä muita keinoja. Entä kun ruotsinkielisten osuus yhä ohenee ja muut vähemmistöt, esimerkiksi venäjänkieliset saavuttavat saman minoriteetin tai kasvavat jopa ohi.
Kannettu vesi ei pysy kaivossa, eikä pakolla päntätty oppi päässä. Se on saatu tuta peruskoulun ruotsin opetuksessa, jonka tulokset alkavat olla katastrofaalisen heikot. Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan yhdeksännen luokan pojista 51 prosentilla ja tytöistä 26:lla toisen kotimaisen taito on perinteisellä asteikolla ilmaisten nelosen tasoa.
Mitä iloa on maan virallisesta kaksikielisyydestä, jos kansalaisten kyky kommunikoida ruotsiksi on tällainen.
Mikä muu tulevaisuus kaksikielisyyttä odottaa kuin sisältäpäin lahoaminen, ellei nuoria onnistuta positiivisella tavalla motivoimaan ruotsin kielen ja kulttuurin oppimiseen."
Näin pohdittiin Turun Sanomissa jo 12 vuotta sitten!
Onko tilanne parantunut keinotekoisen kaksikielisyyden olemassaolonoikeutuksen kannalta ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuossa oli se virhe, että ruotsi ei ole virallinen kieli. Ei suomikaan, koska meillä ei ole virallisia kieliä.
Ei ole tilanne parantunut svekojen kannalta. Suomi ei-ruotsinkielistyy vauhdilla ja muut vähemmistöt kasvavat myös vauhdilla.
Eli keinotekoinen kaksikielisyytemme on nykyään vielä keinotekoisempaa ja suuntaus vain jatkuu. Kyse on vain siitä, koska kupla puhkeaa.
"Koska kupla puhkeaa."
Onko valistuneita arvauksia, milloin systeemi sortuu ?
Vantaa on jo hyvä esimerkki siitä, että ruotsin kielen paapomiseen ei ole legitiimejä perusteita! Venäjää ja viroa puhuvia on jo enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Jos heitä kohdellaan eriarvoisesti, Suomi syyllistyy lukuisten kansainvälisten sopimusten rikkomiseen!
"YK:n ja sen erityisjärjestöjen sopimukset ja velvoitteet. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976; KP-sopimus) monet määräykset koskevat kielellisiä oikeuksia. Sopimuksen 2 artiklassa, joka velvoittaa sopimusvaltiot takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle sopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman syrjintää, mainitaan kiellettynä erotteluperusteena kieli. "
YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/1976; TSS-sopimus) 2 artiklassa edellytetään, että sopimuksessa mainittuja oikeuksia käytetään ilman minkäänlaista muun muassa kieleen perustuvaa syrjintää.
UNESCO:n syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskevan yleissopimuksen (SopS 59/1971) 1 artiklan syrjinnän määrittelysäännöksessä kieli mainitaan kiellettyjen erotteluperusteiden joukossa. Sopimuksen 5 artiklassa puolestaan on sovittu siitä, että on tärkeää tunnustaa kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeus huolehtia omasta opetustoiminnastaan mukaan lukien koulujen ylläpitäminen
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (10.12.1948) 2 artiklaan on kirjattu syrjinnän kielto muun muassa kielen perusteella.
Kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien julistuksen (18.12.1992) mukaan valtioiden tulee lainsäädäntötoimin tai muutoin suojella vähemmistöjen kielellistä identiteettiä ja edistää olosuhteita tämän identiteetin kehittämiseksi (art. 1).
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaan sopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen on taattu ilman minkäänlaista muun muassa kieleen, kansalliseen alkuperään tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen perustuvaa syrjintää.
Myös Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suositukseen 1201 (1993) Euroopan ihmisoikeussopimukseen liitettäväksi kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevaksi lisäpöytäkirjaksi sisältyy lukuisia ehdotuksia kielellisiä oikeuksia koskeviksi määräyksiksi. Niissä on kysymys muun muassa oikeudesta kielelliseen identiteettiin, oikeudesta käyttää vähemmistökieltä eri yhteyksissä sekä oppia omaa vähemmistökieltään ja saada tällä kielellä opetusta (ks. art. 3, 7, 8 ja 10).
Kupla puhkeaa vasta vuonna 2019.
Postkolonialismi on yllättävän sitkeä tauti. Venezuelalaiset ja bolivialaiset ovat siitä kärsineet satoja vuosia ihan kuten mekin, koko ajan kuunnellen siirtomaaherrojen impivaara-pilkkaa.
Kirjoituksen viimeisessä lauseessa haikailtiin "positiivista tapaa motivoida nuoret opettelemaan ruotsin kieltä".
Svekotapahan on vain PAKOTUS. Ei kuulosta kovin POSITIIVISELTA. Mutta jostain syystä kirjoittaja täysin sivuuttaa pääasian.