Luin äsken tuolta Seiskan JulkkisLivestä J Tukiaisen kirjoitelman liittyen kuvaan, jossa hän on koiran kanssa. Koirann omistaa (ilmeisesti...) perhe, jonka luona hän on majaillut alkuviikon.
Koiria niin paljon tunnen, että kiintynyt koira näyttää ihan eri näköiseltä kuin tuossa kuvassa oleva koira: Katselee muualle, korvat päätä pitkin. Näyttää lähinnä kiusaantuneelta.
Jos koira on kiintynyt johonkuhun, se katsoo silmiin, korvat pystyssä ja on kaikin puolin muutenkin kiinnostuneen ja innostuneen oloinen, Näin ainakin omat koirani ovat käyttäytyneet.
Mutta mitä noita Tukiasen juttuja vähän lueskelin, niin taitaa olla hänellä mielikuva, että kaikki vastaantulijat, niin ihmiset kuin eläimetkin ihastuvat häneen ja hänen valitsemaansa elämäntapaan heti ensisilmäyksellä.
Ja on oikein paras mahdollinen henkilö hoitamaan eläimiä.
No, tulin ihan eri käsitykseen asiasta. Mutta ei muuta, kun "onnea valitsemalleen tielle". Ja ehdottomasti ilman minkäänlaisia eläimiä
Koiria niin paljon tunnen, että kiintynyt koira näyttää ihan eri näköiseltä kuin tuossa kuvassa oleva koira: Katselee muualle, korvat päätä pitkin. Näyttää lähinnä kiusaantuneelta.
Jos koira on kiintynyt johonkuhun, se katsoo silmiin, korvat pystyssä ja on kaikin puolin muutenkin kiinnostuneen ja innostuneen oloinen, Näin ainakin omat koirani ovat käyttäytyneet.
Mutta mitä noita Tukiasen juttuja vähän lueskelin, niin taitaa olla hänellä mielikuva, että kaikki vastaantulijat, niin ihmiset kuin eläimetkin ihastuvat häneen ja hänen valitsemaansa elämäntapaan heti ensisilmäyksellä.
Ja on oikein paras mahdollinen henkilö hoitamaan eläimiä.
No, tulin ihan eri käsitykseen asiasta. Mutta ei muuta, kun "onnea valitsemalleen tielle". Ja ehdottomasti ilman minkäänlaisia eläimiä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kaikki elolliset "rekisteröityvät" Tuksuun. Hänen omien sanojensa mukaan. :)
Ihastuttavaa paneutumista koiran sielunelämään yhden kuvan perusteella.
Koirahan on kuvassa täysin epävarman oloinen. Ei tiedä miten toimia. Ja "seefferit" ei noin vain kiinny tuntemattomiin.
Ehkä koira ei pidä kuvaamisesta, monet koirathan ei siitä tykkää
Joo. koira usein vaistoaa jotain kummallista ja outoa noissa tilanteissa.
Elämä olis nyt niin paljon helpompaa jos tuo koira osaisi puhua tai edes kirjoittaa, niin meidän ei tarvitsisi arvailla mitä se oikein ajattelee.. :-(
Antakaamme mielikuvituksen laukata tuksuaanisesti.
Tuksu varmaan osti tuon seefferin itselleen. Siitä tehdään pesukoira.
Kohta laumaan liittyy kilpikonna jostain. Siitä tehdään ennustaja.
Perheen äiti, lapset, seefferi ja jopa kilpikonna ovat kertoneet miten sydämellinen tuksu on ja mikä arto on miehiään. Upeat lapsi-koiraperheraamit, kuin parhaassa tuksuaanisessa poliittisessa vaalikampanjoinnissa. Hän on niin vauva- ja koirarakas ihminen että kyllähän tuolla kiillotuksella hänelle pari uutta karvakaveria suotakoon. Itse toivon tosin että mainitut löytyvät ainoastaan lähipizzeriastaan, nämä kiharakarvaiset turkinseisojat.
Kilpikonna on puhunut.
Perheen äiti herää hyväntekijäfantasiastaan todellisuuteen kun Johki vie perheen rakkaan seefferin pitkälle kävelymatkalle albertinkadulle ja kilpikonnakin on vahingossa ryöminyt meikkilaukkuun.
Lapsilta varastettujen kimallusmeikkien sekaan ahdettu kilpikonna kohtaa albertilla kohtalonsa ja "tipahtaa pöydältä". Rikkimenneen kuoren korjaus maksaa 7000 euroa.
Ja Seiskablogissa seisoo, 'minä en todellakaan koskaan ole astunut yhdenkään kilpikonnan päälle!!1'! Hän on minun rakas kuuntelijani joka sairastui masennukseen ja hyppäsi pöydältä. Syynä ovat kiusaajani. Hänen korjauksensa maksoi 9000 euroa. Bnäädät!
Erityisesti: Arton vika!