Parjatun Kekkosen kauden päättyessä suomalainen kansanvalta oli niin vahvoilla, että maalla oli sairaaseen , ajoittain työkyvyttömään presidenttiin.. Suomi siirtyi mutkattomasti Kekkosen ajasta Koiviston valtakauteen.
Vallan vaihtuminen jos mikä todistaa sen puolesta, että Kekkosesta ja hänen valtakaudestaan voi jakaa historian tuomion sijaan pelkkiä kiitettäviä tyylipisteitä.
Eilen tulimme siihen tulokseen, että Urho Kekkonen oli suuri valtiomies.
Miten oli Mauno Koiviston valtakaudella historian tuomio?
Vallan vaihtuminen jos mikä todistaa sen puolesta, että Kekkosesta ja hänen valtakaudestaan voi jakaa historian tuomion sijaan pelkkiä kiitettäviä tyylipisteitä.
Eilen tulimme siihen tulokseen, että Urho Kekkonen oli suuri valtiomies.
Miten oli Mauno Koiviston valtakaudella historian tuomio?
Vastaukset 16
Vanhimmat
aiheesta presidenttipalstalla, näin toimitaan ohjeiden mukaan.
Demari älä sotke asioita.
Jo vain ei ole.
ei osaa valita oikeaa palstaa jorinoilleen, ei voi ottaa kovinkaan vakavasti...saati sitten hänen kirjoituksiaan.
Ei tuota Kekkosta kehtaisi enää esillä pitää, kun haiseva raato on jo aikoja muuttunut kasaksi hauraita luita. Ei niissä ole enää paljon kaluttavaa, joskin kepulaisille ne riittävät palvottaviksi.
Mutta täytynee vielä mieliksenne ihan vähän tuon viimepäiväistenikin kirjoittelujeni tiimoilta:
Olen joutunut siinä pakosta tuomaan Kekkosesta esille vain hänen karmeimpia puoliaan, koska niitä on kaivamalla kaivettu koettaen ne kiistää ja monissa vastakirjoituksissa on koetettu tehdä Kekkosesta lähes pyhimys. Minähän olen aina ollut sitä mieltä, että Kekkosessa oli miestä moneksi, oli hänessä parempiakin puolia, mutta kun ne huonot puolet olivat niin paljon kohtalokkaammat maallemme ja meille kaikille.
Tutkielmassanikin totesin mm. näin:
Olen tällä lyhyellä esitykselläni Kekkosesta presidenttinä pyrkinyt kertomaan, miten hän sai vallan haltuunsa ja miten hän käytti sitä. Se mielestäni parhaiten kuvaa Kekkosen poliitikon olemusta. Kotimaan politiikassa hän oli vallanhaluinen ja täysin häikäilemätön, mutta ihmeen nöyrä ja säyseä Neuvostoliitolle. Olen pyrkinyt myös osoittamaan, että hänen asemansa perustui ennen muuta Neuvostoliiton tahtoon ja tukeen. Oliko tuo NL:n tuki välttämättä tarpeen Suomen presidentille? Uskoakseni ja monen muun mielestä sitä ei olisi tarvittu eikä sitä olisi saanut edes vastaanottaa niin selvästi. Mutta NL:lta saamiensa valtuuksien puitteissa Kekkonen kyllä usein toimi taitavasti Suomen etua ajatellen.
Myös monilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan – ennen muuta älyltään – hän oli suurmiesluokkaa. Mutta paljon hänessä oli muutakin, häntä pienentävää. Tämän olen koettanut tuoda esille inhimillisenä näkökulmana. Ei kai hän ollut ihmisenä vain hyvä tai paha. Kukaan meistä ei ole sellainen. Kekkosessa tämä dualistisuus näkyi korostuneesti, sillä hän oli harvinaisen ristiriitainen henkilö.
Lainasin tekstissäni myös Matti Paavonsalon kirjaa ”Kekkosen valta”. Tässä pieni näyte siitä:
”Läheisten ystäviensä kesken Kekkosen sanotaan olleen avoin, huumorintajuinen ja seurallinen. Ihmiskunnan ylimpiin arvoihin ja uskontoon hän suhtautui riittävän kunnioittavasti, kuten sivistyneen ihmisen tapoihin kuuluu. Kekkosen persoonan sisintä oli hänen alati yltynyt halunsa käyttää valtaa. Vähemmän jaloa oli se, että Kekkosella oli vuosikymmenten ajan henkilökohtaisen vihanpidon kohteita. Valta turmeli aikaa myöten Kekkosta. Hän huumaantui omasta menestyksestään, oli turhamainen, oikutteleva ja epäluuloinen. Arvostelun heikko kestäminen aiheutti puheet kekkosdiktatuurista ja ruoskaparlamentarismista. Synkät puolet korostuivat loppuaikoina enemmän, ja siksi Kekkosesta jäi monille tarkkailijoille epäedullinen kuva.”
-------------------------------------------------
Tästä jatkoin tutkielmassani:
Minä yhdyn Paavonsalon näkemyksiin. Minun Kekkos-kuvaani vaikuttaa myös se Kekkonen, joka ei vielä ollut presidentti. Se vaikuttaa poliitikon uransa ensimmäiseltä vuosikymmeneltä osin myönteisesti (isänmaallisuus ja pyrkimys ”kansanrintamayhteistyöhön”), mutta vuosikymmenen loppupuolelta myös kielteisesti (takin kääntäminen ja varsinkin sen epäilyttävät perusteet). Kekkosen toimet toisella poliitikon vuosikymmenellään (toiminta asekätkentä- ja sotasyyllisyysasioissa, poliitikkotovereittensa pettäminen ja härski vallankaappaus omassa puolueessaan) vaikuttavat minun Kekkos-kuvaani vain kielteisesti. Silti minunkin silmissäni Urho Kekkonen oli monilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan suuri mies ja kiistatta aikansa merkittävin suomalainen poliitikko, mutta hänen merkityksensä laatu Suomelle ei ole minun mielestäni yksiselitteisesti, tuskin edes voittopuolisesti hyvä.
------------------------------------------
Nyt riittänee tästä aiheesta ja ehkä muutenkin vähäksi aikaa. Tuo seuranne, saittikepulaiset, on mennyt entistäkin vastenmielisemmäksi, mikäli mahdollista. Näytin taannoin vaimolleni eräitä esityksiänne ruudulta, ja viisas vaimoni kysyi silmät pyöreänä ihmetyksestä: ”tuollaistenko kanssa sinä seurustelet? Toissailtana meillä käymässä olleelle pojanpojalleni näytin taas ”Jo vain”-nimimerkin ja eräiden muiden vastaavia kirjoituksia. Tuo ammattikorkean teollisen muotoilun linjalta juuri valmistunut 24-vuotias nuori mies totesi: ”Idiootithan ovat aina kaikkein vähimmästä iloisia ja onnellisia. Jos haluamme iloon ja onneen, pyrkikäämme idiotismiin! Liittykäämme siis kepuun!”
Kekkosesta en siis jaksa enää tällä erää enempää paahtaa. Jäätteenmäen näkyvät unohtaneen jo kepulaisetkin, joten miksi minäkään häntä muistaisin. Lipposesta ylläpitävät harhat ovat saavuttaneet monissa kepulaisissa jo sellaisen sairauden asteen, että siihen on turha yrittääkään enää puuttua maallikon järkipuheella, siihen tarvitaan psykiatria. Joten taidanpa jäädä tästä joksikin aikaa taas vapaalle. Arvaan, että minua heti ruvetaan houkuttelemaan tänne jos millaisilla koukuilla, mutta tulen vasta sitten, kun asiaa ilmenee. Pahoin pelkään, että sitä ilmenee aivan liian pian.
Kaikesta tuosta huolimatta Mielipidepankki, Näin on ja eräät muutkin tekevät uusia asiallisia avauksia monista uusistakin asioista ja jatkavat asian puhumista entisistä. Wiljami, ;-), -----, ??????, Lataamon ovi ja eräät muut sivaltelevat sarkasmillaan. Kepulaiseltakin puolelta KMa, Heikki K, Keskustaporvari ja joku muukin yrittää antautua ihan asialliseen keskusteluun. Sotilaan kumarrus teille kaikille! Tiedättehän, että sotilaan kumarruksessa päätä taivutetaan vain aivan hieman selästä ja enemmän niskasta, joten yhtäälle kumarrettaessa ei jouduta pyllistämään toisaalle, kuten Kekkosen kumartaessa itään hän pyllisti länteen.
----------------------------------------
Kepulaisille ihailijoilleni tiedoksi, että esiinnyn tänä iltana televisiossa!
TV 3:lla klo 20.00 alkavassa BumtsiBum-ohjelmassa, joka nauhoitettiin jo kesäkuun alussa, yleisönä oli jokin turkulainen poppoo ja Helsingin Sydäntoipilaat ry, johon minä ohitusleikattuna miehenä kuulun, käyn viikoittain ohjatussa jumpassa ja otan osaa yhdistyksen moniin muihinkin rientoihin. Tuossa TV-ohjelmassa meitä oli kai nelisenkymmentä, sydänpaidat välkkyvine sydämineen päällämme. Tsiigatkaapa tarkkaan ohjelmaa, ihailijani, niin saatatte nähdä välähdyksen idolistanne! Siellä jossain vasemmalla melko ylhäällä istuu oikein hauskannäköinen seniori kauniiden nuorten neitosten vieressä. Se olen minä. Ihailkaa!
tutkielmasi tarkastaneet?
kysymykseeni. Oliko se liian vaikea?
Vai murentaako se sinun arvovaltaasi ja Kekkoskuvaasi jos vastaat?
Luot Kekkosesta omaa kuvaasi toisille ottamatta huomioon kaikkia asioihin vaikuttavia tekijöitä. Kun sinulta kysyy näiden seikkojen mahdollista vaikutusta, et vastaa.
Olet siis liikkeellä ilman kunnollista perustaa. Propakandisti.
Koivisto pisti kepun oppositioon ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin ja kekkoslandian aikakauden. Se oli hyvä tuomio se.
Kyllä on rehellinen vastaus.
Ehkä hän teki virheitä, mutta kannattaa myös tajuta että olennainen muutos oli väistämätön eli markkinoiden vapauttaminen ja markkinatalouteen siirtyminen. Ihan turha haikailla 70-lukulaiseen säädöstalouteen.
Tässä kepulaiset ovat olleen aina hanakoita eli menneisyyteen haikailemisessa ja laskun maksattamisessa veronmaksajilla ja palkansaajilla.
Mauno Koivisto teki tahallisen virheen.
Tämä on tosi.
Urho Kekkonen oli suuri valtiomies.
Mauno Koiviston rötöksiin palataan.
Jo vain vastailee itselleen.
Ei tule riitaa kun vain et tule tarpeeksi lähelle.
Mutta olethan sinäkin samaa mieltä Kekkosesta.
Kekkonen oli suuri valtiomies.
Koivisto oli vielä kookkaampi, sen jälkeen onkin ollut lyhyempiä presidenttejä. Ahtisaarikin oli kookas, mutta eri suuntaan ;-)
että veri lenti.
Onhan niissä meriittiä.
Sano kapille, että korjaa virheet.
Keskustassa on ytyä.
Eikö vain.