Sitä on ollut ainoastaa tekstiili- ja vaatetollisuudessa.
Siinä oli kyse vaihetyöstä, joka asetettiin työpaikkaan ergonomisesti ja kaikki rationalisoitiin niin, ettei yhtäkään hukka liikettä saanut tulla.
Työliikkeille otetiin aika kellolla, joka mittasi minuutin 100 osaan.
Mittausta kellotetiin ainakin tunti, sitten hitain ja nopein aika otetiin pois. Muu aika lasketiin yhteen ja jaetiin suorituksilla saatiin urakka aika.
Tuntiin annettiin 5 minuutia käydä WC tai oikasta selkää, muuten koko työpäivä oli tehtävä kellon määräämällä nopeudella ja 55 minuutia tunnista, muusta ei maksettu palkaa.
Raskas puuvilla,
kirjoittanut Marja-Leena Mikkola 20.6.1971.
Haastattelukirja naisista, jotka työskentelevät suuressa tekstiilialan yrityksessä, kutojina, puolaajina, aputyöntekijöinä, siivoojina; nuorin on 22-vuotias, vanhin yli kuudenkymmenen.
Kirja ei pyri luomaan objektiivista kuvaa tekstiiliteollisuudesta tai sen asemasta suomalaisessa elinkeinoelämässä. Haastatellut puhuvat omalla suullaan, tuotantoprosessin inhimillisen tekijän näkökulmasta. “Työvoima” ei läheltä katsoen ole mikään yhtenäinen massa, vaan koostuu erilaisista yksilöistä, joilla kullakin on oma henkilöhistoriansa. Työpaikalla heillä on samat vaikeudet ja ongelmat, ja yksi keino niiden selvittämiseen, ammatillinen järjestäytyminen.
Kirjan haastattelut, jotka on tehnyt Marja-Leena Mikkola, ovat vuosilta 1970–1971.
Markka on 100 penniä.
Palkka 1.9.71 alkaen
1. palkkaryhmä 382 penniä/tunnissa
2. palkkaryhmä 395 penniä/tunnissa
3. palkkaryhmä 409 penniä/tunnissa
4. palkkaryhmä 425 penniä/tunnissa
5. palkkaryhmä 435 penniä/tunnissa
Eli 3 markkaa ja 82 penniä, oli urakka palkka.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluaisin-tietaa-mita-maksoi-maito-litra-jauheliha-kilo-sekaleipa-1984en
Keskimääräisiä hintatietoja löytyy mm. Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1985/86 ja Helsingin kaupungin Tilastollisesta vuosikirjasta 1984. Seuraavat tiedot ovat joulukuulta ja lähteenä on jälkimmäinen teos (koko maa):
kulutusmaito (litra) 3,26 mk
jauheliha, ei paisti (kilo) 38,34 mk
sekahiivaleipä (500 g) 6,21 mk
ranskanleipä (400 g) 5,15 mk
sianliha, keskikylki (kilo) 24,75 mk
lauantaimakkara (kilo) 28,24 mk
silakka (kilo) 6,33 mk
emmentaljuusto (kilo) 37,50 mk
kananmunat (kilo) 16,00 mk
meijerivoi (500 g) 17,62 mk
appelsiinit (kilo) 8,11 mk
perunat (2,5 kiloa) 6,04 mk
hienosokeri (kilo) 8,62 mk
kahvipaketti (500 g) 18,86 mk
Joitakin hintatietoja vertailun pohjaksi löytyy myös Rahamuseon rahanarvolaskurin avulla
http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html
12,5 neliön alivuokralaishuone maksoi 120 mk/kk siihen kuului vesi ja sähkö eli valaistus huoneeseen.
Siinä oli kyse vaihetyöstä, joka asetettiin työpaikkaan ergonomisesti ja kaikki rationalisoitiin niin, ettei yhtäkään hukka liikettä saanut tulla.
Työliikkeille otetiin aika kellolla, joka mittasi minuutin 100 osaan.
Mittausta kellotetiin ainakin tunti, sitten hitain ja nopein aika otetiin pois. Muu aika lasketiin yhteen ja jaetiin suorituksilla saatiin urakka aika.
Tuntiin annettiin 5 minuutia käydä WC tai oikasta selkää, muuten koko työpäivä oli tehtävä kellon määräämällä nopeudella ja 55 minuutia tunnista, muusta ei maksettu palkaa.
Raskas puuvilla,
kirjoittanut Marja-Leena Mikkola 20.6.1971.
Haastattelukirja naisista, jotka työskentelevät suuressa tekstiilialan yrityksessä, kutojina, puolaajina, aputyöntekijöinä, siivoojina; nuorin on 22-vuotias, vanhin yli kuudenkymmenen.
Kirja ei pyri luomaan objektiivista kuvaa tekstiiliteollisuudesta tai sen asemasta suomalaisessa elinkeinoelämässä. Haastatellut puhuvat omalla suullaan, tuotantoprosessin inhimillisen tekijän näkökulmasta. “Työvoima” ei läheltä katsoen ole mikään yhtenäinen massa, vaan koostuu erilaisista yksilöistä, joilla kullakin on oma henkilöhistoriansa. Työpaikalla heillä on samat vaikeudet ja ongelmat, ja yksi keino niiden selvittämiseen, ammatillinen järjestäytyminen.
Kirjan haastattelut, jotka on tehnyt Marja-Leena Mikkola, ovat vuosilta 1970–1971.
Markka on 100 penniä.
Palkka 1.9.71 alkaen
1. palkkaryhmä 382 penniä/tunnissa
2. palkkaryhmä 395 penniä/tunnissa
3. palkkaryhmä 409 penniä/tunnissa
4. palkkaryhmä 425 penniä/tunnissa
5. palkkaryhmä 435 penniä/tunnissa
Eli 3 markkaa ja 82 penniä, oli urakka palkka.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluaisin-tietaa-mita-maksoi-maito-litra-jauheliha-kilo-sekaleipa-1984en
Keskimääräisiä hintatietoja löytyy mm. Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1985/86 ja Helsingin kaupungin Tilastollisesta vuosikirjasta 1984. Seuraavat tiedot ovat joulukuulta ja lähteenä on jälkimmäinen teos (koko maa):
kulutusmaito (litra) 3,26 mk
jauheliha, ei paisti (kilo) 38,34 mk
sekahiivaleipä (500 g) 6,21 mk
ranskanleipä (400 g) 5,15 mk
sianliha, keskikylki (kilo) 24,75 mk
lauantaimakkara (kilo) 28,24 mk
silakka (kilo) 6,33 mk
emmentaljuusto (kilo) 37,50 mk
kananmunat (kilo) 16,00 mk
meijerivoi (500 g) 17,62 mk
appelsiinit (kilo) 8,11 mk
perunat (2,5 kiloa) 6,04 mk
hienosokeri (kilo) 8,62 mk
kahvipaketti (500 g) 18,86 mk
Joitakin hintatietoja vertailun pohjaksi löytyy myös Rahamuseon rahanarvolaskurin avulla
http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html
12,5 neliön alivuokralaishuone maksoi 120 mk/kk siihen kuului vesi ja sähkö eli valaistus huoneeseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
miksi palkat ja hinnat ovat eri vuosikymmeneltä? Ne olisivat vertailukelpoiset vain jos olisivat täsmälleen samoilta vuosilta
-84 vuonna lähtöpalkka virvoitusjuomatehtaassa oli 17mk tunti esim kenkätehtaassa urakalla 25-30 mk tunti
Tuo on kyllä ollut jokin kallis lähikauppa .Muistan että ranskista sai jopa1 mk ja floora margariinirasia oli 9.90 mk ja leivontamarkariini 5.90 mk juuri niihin aikoihin kun suomi oli hakemassa eu jäsenyyttä
70-luvulta aina 80luvun alkuun olin tekstiilitehtaassa vaiheompelijana ja EN voi orjatyöksi sanoa, urakka oli työnlaatu ja siinä hyvin pärjäsin, näin kerran vahingossa sellaisen työteho käyrän jokaisesta työn tekijästä ja kyllä nosti itsetuntoa kun sen listan kärjessä olin, oli mulla tehtaan paras palkkakin, ei sen puoleen ja olin siihen tyytyväinen... sitten se pukutehdas lopetti, oli muuten laatupukuja eikä mitään halpiksia.Siirryin metalli alalle ja urakka palkka sielläkin ja taaskin tyytyväinen sekä työhön että palkkaan.Omasta asenteesta se on kiinni, jos lähtee siitä että nyt tehdään töitä niin kyllä pärjää ja saa aina parempia hommia ja parempaa palkkaa.
juu orja saa olla kuhan saa hinnan......
Eikös tuo 9 euroa ole ihan riitävä.
Kuulepas arvoisa aloittaja; minä olen ihminen, en yhtään enempää enkä vähempää ja minä syön mielummin nokkosia ja asun siltojen alla kuin ryhdyn robotiksi, saati työkkärin palkattomiin töihin varakkaiden hyvien veljien firmojen hyväksi.