Narsistin kanssa mustasukkainen?

Läheisriippuvuudesta pitäisi ensin päästä eroon. Ja kyllä, narsku käyttää hyväksi uhrin heikkoa kohtaa eli jos olet osoittanut olevasi mustasukkainen, hän tekee kaikkensa, jotta tuntisit niin aina uudelleen ja uudelleen. Esim. Jos minä olisin halunnut nukkumaan mennessä seksiä, toinen alkoi puhua, millaista seksi oli exän kanssa.. Jne. Asuimme ensin avoliitossa ja kai sen olisi pitänyt mut jo herättää, että iltaisin tyydytin itse itseni, kun toisella oli joku tietokonepeli kesken... Ja jos menimme samaan aikaan sänkyyn, exä oli siellä kanssamme.. Ja silti menin naimisiin.. Ja seksi loppui siihen.. Mutta sitä enemmän oli tuota mustasukkaisuusjuttua eli taisin puolen vuoden aikana kuulla kaikki jutut, mitä oli tehnyt kaikkien exiensä kanssa.. Puol vuotta avioliitto kesti ja onneksi laissa on pykälä, että sain säilyttää omaisuuteni. Minulla kaikki ja toisella ei mitään. Kyllä se yritti, mutta laki onneksi oli mun puolella.

Häiriintyneesti käyttäytyvät narsistit ovat ymmärtääkseni yleensä mustasukkaisia, mutta minävaurioisina kyvyttömiä ottamaan vastuuta omista negatiivisista tunteistaan. Heidän defenssinsä on projisoida nuo tunteet kumppaniin. Ulkoistamalla he pääsevät näin ikävästä taakasta.

Omassa seurustelusuhteessani, joka kesti noin kaksi vuotta minut tehtiin provosoimalla tarkoituksella mustasukkaiseksi; manipulointivalikoimaan kuuluin muun muassa se, että mies petti jatkuvasti (kuvioissa koko ajan toinen nainen/naisia), retosteli aiemmilla suhteillaan (myös maksulliset naiset), pihtasi sängyssä, lähetteli valokuvia tapaamistaan naisista, flirttaili avoimesti silmieni edessä, soitteli yöaikaan kapakoista jne. Reagoin tietenkin ikävästi, huusin ja raivosin, ja oletan, että hän sai jonkinlaisen tyydytyksen tunteensiirrosta syyttämällä minua ”sairaaksi” ja ”hulluksi”.

Provosoiminen oli alussa hyvin hienovaraista mutta panokset kovenivat suhteen edetessä.

Jälkeenpäin ajateltuna: hänen keinovalikoimansa alistaa minua oli aika raju mutta ehkä se liittyi siihen etten koskaan vastannut myöntävästi hänen kosintoihinsa, joita hän esitti jo suhteen alkumetreillä vaikka hädin tuskin tunsimme toisiamme enkä edes suostunut muuttamaan yhteen hänen kanssaan. Hän ei koskaan saanut omistaa minua täydellisesti. Onneksi!

Minullakin on käsitys että narsistiseen häiriöön kuuluu se että halutaan omistaa toinen. Eli uhri on narsistin omaisuutta. narsistin siis olen aina käsittänyt olevan se sairaalla tavalla uhria rajoittava ja äärimäisen mustasukkainen. väkivaltaisuuteen asti. olen käsittänyt että kun uhri haluaa erota niin se omitushalu voimistuu ja voi aiheuttaa raaistunutta väkivaltaa, uhrin vainoamista jopa uhrin tappamisen

" Jos löydän oikeasti hienon tyypin niin pilaannu sen mustasukkaisuudella? Onko teillä kokemusta tai tietoa?"

Noh, omakohtaista kokemusta voimakkaasta/häiritsevästä mustasukkaisuudesta minulla ei ole...

Ännä suhteessanikaan en ollut mustis, syystä, että olin tietoisesti ns. toinen nainen että mustasukkaisuus olisi ikäänkuin ollut turhaa...toki yllärinä sitten tuli se että meitä "toisia" naisia olikin useampiakin,

Tiedä sitten, miksi hän kertoili niistä/vihjaili menoistaan/tapamisistaan, toi "näytille" työpaikalleni silloisen seurustelukumppaninsa kuin myös olisi halunnut lähettää minulle tulevan nyksänsä kuvan spostissa yms.

En osaa ajatella että taustalla olisi ollut yritystä tehdä minua mustikseksi vaan ehkä enemmänkin sitä tarkoitusta osoittaa minulle että sinä olet pelkkä pano, kuin myös ehkä "yritystä" tehdä minusta "sellaista", kertoili jostainkin naisesta miten hienosti sillä sujuu kun sillä on kolmeen mieheen suhde samanaikaisesti...

Noh, pikkusen ny eksyin noihin omiin muisteluihin, vaikka alkuperäisesti oli tarkoitus vastata aloittajan kysymykseen, missä vika, itsessäkö vaiko kumppanissa mustasukkaisuuteen liittyen...

Että netistäkin löytyy paljon tuohonkin aiheeseen liittyvää luettavaa, jonka pohjalta voi miettiä omaa mustasukkaisuuttaan, mistä se johtuu itsestäkö vaiko toisesta ja mitä sen tunteen taustalla voi piilllä...

Tässä yksi linkki ja googlettamalla sanaa mustasukkaisuus löytyy lisää luettavaa, pohdintojen tueksi...

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/mustasukkaisuus/

Mustasukkaisuutta ei kannata demonisoida, vaan on ihan luonnollinen tunne.

Mustasukkaisuutta ei kannata myöskään sotkea niihin huolen ja kauhistuksen tunteisiin, joita narsistin uhrissa herää, kun tämä kokee erilaista kaltoinkohtelua narsistin taholta. Usein avuton narsisti turvautuu siihen vanhaan ja varmaan ja kaikkein yksinkertaisimpaan juttuun, että alkaa häiriköimään uhrinsa seksuaalisia tunteita rivolla käytöksellään.

Pelkkää väkivaltaahan sellainen käytös on, seksuaalista väkivaltaa uhria kohtaan.

Kerrotko mitä tuo rivo käytös voi esimerkiksi olla?

" mitä tuo rivo käytös voi esimerkiksi olla? "

Seksuaalisten tapahtumien paljastelu ajankohtana, jolloin itse petettynä ja ikävissäni pystyin vain lähinnä itkemään hänet kohdatessani ja kyselemään, miksi hän toimi niin kuin toimi.

Vastaili puhelimeen toisen naisen sängystä ja tilanteissa, joissa oli seksuaalinen akti ihan päälläkin...

Sitten myös se tapa, jolla kohtasi minut yleisemmin. Eli ei kunnollista tunne-elämää eikä aitoa huomioon ottamista, vaan koska olin rakastunut, niin päästin hänet lähelle. Sitten kun suhde oli hänen toimestaan jo säpäleinä, mutten saanut omaa rakastuneisuuttani kuriin, vaan päästin hänet edelleen, niin hänen seksuaalinen käytöksensä on ollut sellaista ihan suoraa toimeen käymistä.

Tarinoi myös mielellään panosistaan, kuten myös pyytää suoraan päästä panolle... tai yleensäkin vain tositoimiin.

Toki olen vaatinut parempaa käytöstä, mutta onhan se kummallista, että saadakseen edes siedettävää kohtelua, on laitettava panoksia kehiin, eli vaatimuksia tyyliin, "en kuuntele tuollaista", "minua ei kohdella noin", "en voi olla miehen kanssa joka toimii noin", "en hyväksy tuollaista"...

Raskas paketti on, tavattoman raskas. Olen ajatellutkin, että on sellainen psykopaatti-narsisti.

"Olitko siis vain niin sokeasti rakastunut, että heräsit liian myöhään ja jouduit kokemaan tuollaista? "

Olin. Olin niin sokeasti rakastunut.

Herääminenkin on ollut tosi hidasta, taustalla tietysti ihan omia syitä minulla. Ei ole ollut mahdollista nopeisiin isoihin muutoksiin elämässä. Muutama vuosi on mennyt. Puolitoista vuotta on ollut sellaista, että kaveri on uskonut täydellisesti, että minulle ei edes hisaista muista naisista.

Minulla oli käsitys keitä ne hempukat olivat. Tyypin tuntien, tapahtumat ovat täysin tosia. Pyrki vastaamaan puhelimeen myös minun sängystäni. Meni vuosia, että pääsimme yhteisymmärrykseen puhelimen sulkemisesta sängyssä. Nykyään sulkee ilman venkoilua ja vastarintaa.

Toisista naisista ei myöskään kerro mikään käytöksessä. Peittää täydellisesti. On ymmärtänyt, että aiheuttaa viimekädessä vain itselleen vaikeuksia...

Tapailemme vielä. En tiedä kuinka kauan. Ehkä joskus löydän jonkun toisen. Jätän hänet sitten.

En varsinaisesti rakasta häntä enää. Inhon tunteitakin on jo paljon. Uskon että olen matkalla oikeaan suuntaan. Mutta pitkään on mennyt että olen päässyt lähinnä omista tunteistani eroon. En ole pytynyt jättämään häntä kokonaan ja siksi olen antanut periksi, että jatkamme suhdetta tietyin ehdoin. Hänen on ollut kuunneltava ja toteutettava minun ehtoni, jotka olen asettanut ottaen huomioon hänen vammansa ja kykynsä toteuttaa minun tahtoani.

"Miten kykenet siihen? "

Oikea ajoitus. Eli tapaamme ainoastaan kun kumpikin haluaa tavata. Hänhän on narsistina erittäin tarkka poika uhrinsa tunnetiloista mitä tulee antautumiseen...

Eli saatan kaivata poismenneitä läheisiäni ja itkeä yksin... (varsinkin miestä menneisyydessäni). Kun ikävä on tarpeeksi kova, alan kaipaamaan helpotusta. Sitten yleensä annan hänelle jonkun signaalin, että voisimme tavata. Hänellehän sitten taas sopii aina, kun saa vain suosiollisen vastaanoton.

Siten kykenen siihen.

"Äläkä vedä tuosta "narsisti itsekin"hernettä nenääsi, tyyliin ny se ilkeä yhteenlaskutoimitus haukkku minua narsistiksi."

Olen myös tuonut itseäni esiin sen verran tällä palstalla, että ainakin vakituisemmat lukijat lienevät jo muodostaneet mielipiteitään minustakin, että ei niin väliä enää, vaikka sinä pilkkakirveen heittäisitkin...

Vastaan nyt kuitenkin silti, kun kerran vihjaisit...

Narsisti tuskin olen. Minulla on tunteita ihan liiankin kanssa, niitä rakkaudentunteita nimenomaan, joita narsistilla sitten taas ei ollenkaan.

"muistan kyllä ännänikin sanoneen ettei sen ny niin väliä kenen kanssa, että meitä ihmisiä on kyllä lähtöön..."

Asioita voi lähestyä eri näkökulmilta tosiaan. Tuota en nyt vain saa sopimaan omaan tapaukseeni, vaan ihan kertakaikkiaan päinvastoin. En edes PYSTY olemaan kenenkään muun kanssa kuin hänen, ymmärrätkös.

Että tarkkaa on, kenen kanssa sitä ollaan. Vaikka on osoittautunut pahaksi pojaksi, en pysty vaihtamaan kehenkään toiseen. Vuosia tässä jo olen myös katsellut ympärilleni, pikkuhiljaa. En vain ole pystynyt hyväksymään ketään muuta.

Että selitätkös nyt, mitä taas mahdoit tarkoittaa? Kun olen nimenomaan yhden miehen nainen, sisäsyntyisesti.

" eikö siinä joudu peittämään todelliset tunteensa/näyttelemään/olemaan valheellinen, kuten narsistikin..."

Ei, ei joudu. Kun kyse siis on siitä ajoituksesta. En ole hänen kanssaan silloin, kun hän inhottaa minua. Olen sitten, kun tulee enää se harva hetki, kun haluan häntä.

"Miksi sinä koet ettet voi hyväksyä lähellesi muunlaista ihmistä kuin sellaisen jota inhoat... "

En ole hänen kanssaan siksi, että inhoan häntä. Vaan siksi, että rakastuin tulenpalavasti häneen aiemmin, kun hän oli toisenlainen.

"Entäs jos tietäisit hänen inhoavan sinua, miltä se sinusta tuntuisi...joku tulisi lähellesi vaikka todellisuudessa inhoaisi sinua..."

Ei hän minua näekään sellaisena kuin kuvittelin. Ei hän ymmärrä minua. Eikä näe todellista minääni, mikä se sitten onkin...

Tosiasiassa tuo on käynyt mielessäni. Ehkä hän joskus inhoaakin, mikäli hän edes pystyy tuohon vastatunteeseenkaan perverssiydeltään.

Mikäli hän inhoaisi minua, se ei kiinnosta minua lainkaan, koska pääasia on kuitenkin mitä minä tunnen noina hetkinä. Että kunhan vain suorittaa tehtävänsä kunnolla, niin sitten saa taas mennä. Ihan sama mitä tuntee.

Katsos tässä tapauksessa: niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ainakin sinnepäin. Miksi minä olisin kiinnostunut tunteettoman narsistin tunteista... niitähän ei ole. Olisi ihan turhaa vaivaa.

Niin kauan kuin haluaa minua, on asia hyvin niiltä osin.

"Ihan sama mitä tuntee." "

Jos välittäisin oikeasti hänen tekemisistään ja sanomisistaan, joutuisin toteuttamaan sen itsemurhan...

Että pystytkö minun kohdallani antamaan armon käydä oikeudesta ja vapauttaisit minut velvollisuudesta ajatella häntä enää enempää ihmisenä, jonkalainen hän ei ole.

Siis hänen tekonsa minua kohtaan, kuten myös muita kohtaan, ovat niin älyttömiä, että ei ole mitään syytä ajatella häntä normaalina tuntevana ihmisenä. Hänen tekonsa ovat joka tapauksessa niin sekavia ja tulevat sellaisia olemaan, että ihan ajan haaskausta.

Uhrina katson, että toimin enää oman itseni pelastamiseksi, kun meistä kahdesta puhutaan.

Tavallaan sinäkin toimit yhä itsesi pelastamiseksi. Olet oivaltanut ihan oikein. Tottakai inho on ajattelijansa oma tuote. En minäkään saa oikeasti sitä lurjusta peittymään homeiseen niljakkaaseen rihmastoon, jonkalaista ehkä ajattelen hänen ihollaan olevan, kun inhoan häntä. Varmaan on suihkunraikas niinäkin hetkinä, kun minä inhoan häntä.

Se suihkunraikkaus ei vain hänen tapauksessaan riitä. Joku miinustelija ei halua vain näitä uhrien kokemia kamaluuksia uskoa, vaan tahtoisi niin, niin kovasti tahtoisi, että kaikki olisivat yhtä kilttejä.

Mahtaisiko maailma ja ihmiset muuttua sellaisiksi, kuin joku yksittäinen ihminen toivoisi, jos rutistaisi tuohon toivomukseen viimeisenkin mahdollisen hikipisaransa.

"kumpaako se sitten on "

En usko että kumpaakaan. En ajattele asiasta mitään. Meillä on lähes normaali seksitoimitus, josta kuitenkin pidän. Hän on ihan miellyttävä ja hyvä sitten kun olemme päässeet siihen toimitukseen...

"Niin en tiedä mitä tuohon lauseesi liittyy, vai onko se vain jonkinlaista dramaan/huomion hakua , vailla sen kummempaa ajatusta..."

On oikeasti draamaa niin paljon, että ei sitä enää hakea mistään tarvitse. Valitettavasti. Viittaan siinä lauseessa ketjuun: Onko, jota on kirjotettu aiemmin illalla. Siinä puhutaan nimenomaan itsemurhasta ja kirjoitan siinä myös oman kokemukseni, kun narsistin uhrina koin kaltoinkohtelua ja seksuaalista väkivaltaa narsistin taholta.

Luettelostasi poimin itselleni nuo elämänilon kadottaminen ja toivottomuus. Nuo vaivasivat minua kun narsisti piinasi minua ja leikki lapsellisuudessaan minunkin tunteillani. Tahtomattaan tai ei, mutta tuo oli kuitenkin lopputulos.

"narsistitkin ovat ihmisiä, kaikesta huolimatta,"

Missä mielessä? Sinun mielestäsi? Mitä heissä on ihmistä ja mitä heistä puuttuu? Sinun mielestäsi.

He ovat minunkin mielestäni ihmisiä. Mutta nimenomaan jonkilaisia ihmisiä. Heillä on nuo hirvittävät epäinhimilliset ominaisuudet muassaan ja he nauttivat kun muut itkevät...

Heidän odotusarvonsa ihmisinä ei ole sellainen kuin yleensä ajatellaan. Ja heiltä odotetaan parannusta, jota he eivät ole edes kykeneviä tekemään.

Heidät on laiminlyöty tärkeässä kehitysvaiheessa. Mutta juuri se tekee heidät sellaisiksi kuin he ovat.

Sillä, että he ovat ihmisiä, ei ole minulle enää mitään merkitystä. En tule toimimaan heidän kanssaan enää kuten ennen. Suhtaudun viileästi ja tiedostaen sen, minkä kanssa olen tekemisissä.

He nauttivat kun muut itkevät, mutta todellisessa tilanteessa eivät kestä sitä aiheuttamaansa itkua sekuntiakaan. Jotenkin sekoavat ja haukkuvat tai pakenevat tilanteesta. Siksi en koskaan itke hänen nähtensä tai edes näytä, että pääsi tavoitteeseensa loukatessaan minua.

"Siksi en koskaan itke hänen nähtensä tai edes näytä, että pääsi tavoitteeseensa loukatessaan minua. "

Minä taas en koe ollenkaan, että olisin jotenkin näyttänyt hänen päässeen tavoitteeseensa. Ennemminkin näytin hänelle, että olen arvokas ihminen, jota ei voi eikä saa kohdella kuten hän teki. En ajattele asiaa alisteisesti narsistin näkökulmalle, vaan ajattelen omasta näkökulmastani ja toimin myös. Narsisti ei ohjaa ajatteluani.

Minun näkökulmani on terveempi ja hän saa omaksua sen tai alistua sille.

Suuri osa hänen naisistaan on vetänyt enemmän kaljaa.

Narsisti arvostikin niitä kaljanvetäjiä : }. Olivat päässeet kehumaan itseään yhteisten harrastusten puitteissa, kun sitten taas meikäläisten osuus narsistin elämässä on ollut vähäinen. Ei tiedä ns. kunnon naisista oikeastaan mitään. Ihmettelikin minun reaktiotani. Hänen mielestään minun olisi kuulunut lähteä kaljoittelemaan ja etsimään uusia miehiä. Heitä olisi sitten kuulunut tuoda huoneistooni ja he olisivat paenneet rappukäytävään narsistin tullessa.

Tuo kertoo paljon siitä, minkälaisia narsistin naiset yleensä ovat.

Palaat joskus vielä tälle palstalle uudestaan, kun terveytesi on mennyt. Toivottavasti saat silloin vielä apua.

Näen toiminnassasi samankaltaisuuksia oman tapaukseni kanssa. Kuinka koitin kouluttaa häntä. Mutta patologista valehtelijaa ei kouluteta. Narsistille sopii täydellisesti kuvioihin, se, että "kotona" on kunnollinen nainen, jotta kärsii sitten ryypätä ja harrastaa vessaseksiä vastapainona sille, että kotona on se kunnollinen nainen.

Narsistia ei pysty hallitsemaan. Hän näyttää sen sinulle tavalla tai toisella. Voi esittää sinulle kilttiä, mutta käyppä siellä hänen kantapaikassaan kysymässä muutamalta naiselta, niin paljastuu että narsu on siellä vessaseksin kuningas.

Palaa sitten sieltä suomenruotsalaiseen kunnolliseen kotiin esittämään kilttiä. Siinä sitä vastapainoa.

Eli suosittelen ajan säästöä ja mene sinne baariin ryyppäämään ja ota selvää, ja erityisesti hänen seläntakanaan.

"Eli suosittelen ajan säästöä ja mene sinne baariin ryyppäämään ja ota selvää, ja erityisesti hänen seläntakanaan. "

: ). Noin pitäisi tehdä, jos en olisi jollain tasolla tietoinen hänen luonteestaan. Olen tuntenut hänet ihan nuoresta asti ja tiedän, että on aina toiminut noin.

Olen ajatellutkin toimia noin, kuin neuvoit. Minua on vain askarruttanut ajatus, että kuinka moni nainen on alun perin lähtenyt kierrokselle kyselemään, mitä mies on siellä tehnyt ja tullut siihen tulokseen, että en tahdo siihen hajuun hetkeksikään.

Enkä tahdo nähdä niitä kuvottavia tyyppejä ja kotkoja siellä.

Kirjoitan ehkä siksikin, että tässä pysyy todellisuudentaju skarppina, kun täällä on muitakin kirjoittajia, jotka ovat nähneet tätä samaa. Harva sanoo, että voi kauheaa, ei voi olla totta, sinä olet keksinyt tuon, kuvittelet vain... Livenä yksi kaveri sanoi noin. Enkä kertonut edes vessaseksistä.

Jos tätä palstaa ei olisi, olisi totuus ehkä ollutkin haettava sieltä rupuloista. Voin nyt kuvitella, kun ajattelen, että sieltä ne parhaat ystävät olisi varmaan löytyneetkin... Siellä rupuloissahan ne parhaat ihmiset ovat. Sokeita omalle surkeudelleen, kaikkitietäviä. Ehkä on parempikin, että ei tiedä kaikkea. Kuinka monessa vessassa on ja kuinka usein pariteltu. Suurempi tapaus on tietysti jo se, kun mennään oikein yhdessä sänkyyn. Ja taivaita hipovaa ja kunnioitusta herättävää, kun ollaan useita kertoja samassa sängyssä saman kanssa. Siinä jo on parisuhdehumpan virettä. Saa kaljaporukan silmät pyöreiksi.

Niillä vakinaikkosilla on sitten jo nimetkin. Yritettiin aikoinaan minullekin alkaa niitä juttuja syöttämään. Ihan oikein lusikalla yritti taivuttaa minua puhelemaan niitä juttuja. En kuitenkaan ottanut niin haisevaa syöttiä vastaan.

On varmaan ihan hyvä, että et lähtenyt juttuihin mukaan. Minä lähdin. Jätin narsun ja löysin paremman. Paremman miehen kaikinpuolin. Kaikilla meillä on omat elämämme ja elämme miten haluamme.

Tällä minun suomenruotsalaisella narsulla on tuttuja nuoruudestaan asti, ihan sieltä, kun hän asui tukholmassa jonkin aikaa. Hänen tavoite on saada tosiaan takaisin joku nuoruuden tuttavuus, rikas sellainen, jolla olisi jotain perittävää, jonka avituksella hän pääsisi naimaan vielä jonku paremman.

Hän jopa muutti samaan taloon entisen nuoruuden naisensa parhaan kaverin kanssa. Jotta pääsi lähelle tätä naista, kenen isällä on mittava omaisuus. Tämä nainen oli tajunnut jättää hänet jo 20 kymppisenä, mutta narsisti nyt lähes 40-vuotiaana alkoi jahdata häntä uudelleen hänen omaisuutensa vuoksi.

Hän esittää ettei ole kiinnostunut naisen omaisuudesta, mutta on. Hän haluaa nostaa elintasoaan, mitä ei ole koskaan yritystoimintansa kautta pystynyt. Hänellä ei yksinkertaisesti siihen rahkeet narsuilulta riittäisi.

Siksi hänen täytyy saada nyt tämä perijänainen. Kuviot ovat monimutkaiset, mutta kyllä se nainen häneen vielä stokkalla haksahtaa, missä narsku häntä jahtaa.

"Kuviot ovat monimutkaiset, mutta kyllä se nainen häneen vielä stokkalla haksahtaa, missä narsku häntä jahtaa. "

Auts. En tiedä, mitä ajattelisin kun luen noita sinun kirjoituksiasi... Itkeäkö vaiko nauraa?

Onkin todella luultavaa, että nainen haksahtaa noin uskolliseen palvojaan. Juuri tuollainen elämänmittainen uskollisuus sai minutkin viimein uskomaan, että meistä voisi tulla jotain, että minusta hän oikeasti välittää. Kuka muuten voisi muuta edes väittää? Kysymys on tietysti sarkastinen.

Juuri tuollaisella muuttamisella voikin päästä lähelle. Ajattelen, että joku uskollinen ihailija voisi myös toimia noin. Joku, joka on rehellisissä aikeissa. Hän tulee tietysti uhrinsa elämään "sattumalta, vahingossa, yllättäin" ;). Kuka voisi epäillä, että on noin kavala juoni.

Jos se nainen jättää miehensä ja järjestää muutenkin elämänsä uudelleen sen miehen takia ja koska on vihdoin löytänyt sen oikean, niin siinä on tekemistä, kun putoaa siihen todellisuuteen, että mies on auervaara ja vessapanijoiden kunkku...

Jotenkin noin minullekin kävi. Tosin minä ja auervaara tavattiin oikeasti sattumalta, eikä hän muuttanut minnekään minun vuokseni. Tosin sai kaiken näyttämään minun silmissäni siltä, että oli odottanut vain minua, kaikki ne vuodet. Unelmien täyttymys.

Aloittaja tässä..
Kysyn vielä että onko narsistille tyypillistä että ei halua paljon etukäteen suunnitella asioita, varsinkaan suhteen alkuaikoina? Jos näin niin miksi? Ja muutenkin, jos ehdotan johonkin menoa niin yleensä se tyrmätään. Mutta edelleen on niin, jo kahden vuoden yhdessäolon jälkeen että etukäteen ei voi juuri suunnitella asioita ja esim lomamatkojen suunnittelu tuntuu madottomalta kun ei voi varata muutaman kuukauden päähän reissuja.
En tiedä miksi tässä arvon parisuhdettani. Olin naimisissa 10 v narsistimiehen kanssa (tai ainakin vahvasti sen oloisen ihmisen kanssa) ja jätin hänet monen vuoden proosessin jälkeen. Olin itsekseni melkein kaksi vuotta ja tapasin tämän nykyisen miesystäväni netin kautta. Kahden vuoden aikana on tullut koko ajan lisää ja lisää piirteitä jotka tuntuu niin tutulta. Silti arvostan hänen hyviä puoliaan niin paljon että en vaan pysty jättämään ennenkuin olen ihan varma.

"ei halua paljon etukäteen suunnitella asioita, varsinkaan suhteen alkuaikoina? Jos näin niin miksi? "

Narsisti antaa uhrin ymmärtää, että tämä saa vaikka kuun taivaalta. Näin uhri rakastuu narsistiin niin syvästi, voimakkaasi ja koko tahdollaan -mikä voisi olla parempaa kuin kaikki toiveet toteuttava vastaus unelmiin? että ei kykene luopumaan narsistista sittenkään, kun tämä osoittautuu lähipubin vessaseksin kunkuksi.

Tähtitaivaan omistajana olo on niin huikeaa, että maahan putoaminen voi olla pitkään liikaa. Oma matkani maan pinnalle on kestänyt useampia vuosia.

Niin mitenkäs tuollainen alhaisten vesien käyjä voisi tietää etukäteen mitään? Koskaan ei tiedä koska käry käy ja minkäkokoinen riita tulee? Kytketäänkö riitaan suvut ja puoli kaupunkia, vaiko vain parin lähiön piiri?

Ja narsistillahan on aina monta uhria kierroksessa. Koskaan ei tidä, jos käy parempi viuhka ja pääsee sinne majoitukseen, missä on se kaksiosainen jääkaappi, sinun yksiosaisesi sijasta. Ja kaukana siintää toive siitä neliosaisesta jääkaapista, mutta sinne on vielä matkaa.

Eli voi olla isommalla jääkaapilla, kun matka-aika vihdoin koittaisi. Ja ehkä on vielä sinne vessaseksin todelliseen kuninkuuteenkin oikeasti matkaa, johtosija on vielä jollain muulla ja silloin ei ole aikaa hukattavaksi.

Sitten ne rahat. Niitä ei yleensä taida olla. Yleisimmin taitaa matka noilla narsuilla olla uhrin asuntoon ja uhrin jääkaapille...