Bolsut! Katsokaa seuraava ohjelma. Saatte edes perustiedot asiasta.
Suomen historian myytit: Kansalaissota la 22.2.2014 klo 11.45 Yle Teema Uusinta.
Väinö Linnan luoma hahmo Akseli Koskela on muokannut kuvaamme torppareista Suomen sisällissodassa. Mutta mikä oli torppareiden rooli sodassa - ketkä taistelivat ja miksi? Ohjelman juontaa Anna Laine.
Suomen historian myytit: Kansalaissota la 22.2.2014 klo 11.45 Yle Teema Uusinta.
Väinö Linnan luoma hahmo Akseli Koskela on muokannut kuvaamme torppareista Suomen sisällissodassa. Mutta mikä oli torppareiden rooli sodassa - ketkä taistelivat ja miksi? Ohjelman juontaa Anna Laine.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä akkahan todettiin yliopistomaailmana sopivaksi lepakoksi, jolla vintti on pölyssä!
Kansalaissota on neutraali ilmaisu, joka on luotu poliittisesta tarpeesta, oikeasti kyse oli kapinasta joka ei levinnyt koko Suomen alueelle ja siksi epäonnistui.
Sen että kapina ei levinnyt kaikkialle, johtui pääosin siitä, että torpparit ei innostuneet kapinasta, eikä mitenkään yksiselitteisesti tukeneet kapinallisia, puolet torppareista meni valkoisten puolelle.
Teollisuustyöntekijöitä oli silloin liian vähän viemään kapinaa läpi ja pääosa maasta oli sellaisia, ettei niitä ollut ollenkaan, vain suurissa kaupungeissa niitä oli riittävästi, jotta alue saatiin kapinallisten haltuun.
Kansa ei tukenut punakapinaa millään muulla tavalla kuin pakosta!
Tutkija Marko Tikka on arvioinut, että vain 15 % väestöstä kannatti punaisten aseellista toimintaa. Siis kannatti mutta ei ollut itse ase kädessä!
Työväen sisäisissä välienselvittelyissä sodan jälkeen aseellista taistelua kannatti kolmannes työväestä. Ja työväkeä kannatti vaaleissa 40-45 % äänestäjistä. Siitä kolmannes on noin 15 %.
Punaisten aseelliseen toimintaan tai sen välittömään tukemiseen on usean tutkijan mukaan osallistunut noin 100 000 ihmistä sodan aikana. Se on 3 % kansasta ja 6 % punaisen alueen väestä. Sympatiseeraajat ovat tietysti päälle.
Laillista hallitusta kannatti siis 85 % sekä sodan aikana että sen jälkeen.
Senaatin määräämiin kutsuntoihin hallituksen alueella saapui 180 000 miestä ja niitä vältteli noin 8 000. Siis noin 4,5 %. Asevelvollista miehistä ( 20-40 vuotiaat) siis noin 95 % oli hallituksen kannalla. Osa tuskin oli kovin innokkaita.
Punaisten topimeenpanemat kutsunnat huhtikuussa epäonnistuivat täysin.
Suomen LAILLISEN hallituksen joukkojen riemukkaasta vastaanotosta on lukemattomia kertomuksia. Lainkuuliaisilla kansalaisilla ei ollut mitään pelättävää oli varallisuus mikä tahansa.
Yhteiskunnan nopea elpyminen sodan jälkeen on osoitus VALKOISENhallituksen vahvasta kannatuksesta.
Ihmiset nykyään ymmärtävät, että punapropagandan iskostamat hokemat eivät ole tutkimustuloksia, vaan uskomuksia.