[email protected]
Talouden ”tosiasiat” ovat poliittisten valintojen tulosta
EU:n keskuspankin haarakonttorin, eli ”Suomen pankin” pääjohtaja Erkki Liikanen
haluaa erottaa talouden ”tosiasiat” ja politiikan piiriin kuuluvat arvovalinnat
http://yle.fi/uutiset/liikanen_sopeutuksesta_talouden_tosiasiat_erotettava_politiikasta/7092476
Talouden niin sanotut tosiasiat ovat kuitenkin poliittisten valintojen tulosta.
Ns. kestävyysvaje – eli valtion tulojen ja menojen miinusmerkkinen erotus - on
aiheutettu suomalaisin poliittisin päätöksin. Liikasenkin yllyttämänä on
1990-luvulta alkaen kevennetty lähinnä suurituloisten vuotuista verotusta
summalla, joka vastaa kestävyysvajetta. On myös luotu olosuhteet, joissa suuret
taloudelliset toimijat vievät voitot verotuksen ulottumattomiin. Lisäksi on
myyty polkuhintaan tuottavaa valtion omaisuutta.
Määräävä talouden tosiasia on Suomessa käytössä oleva raha, euro. Se on tuotu
Suomeen ilman eduskunnan säätämää lakia ja vastoin kansalaisten ilmeisen
enemmistön tahtoa. Kyse on ollut poliittisesta valinnasta, jonka hintaa maksavat
useimmat suomalaiset vielä pitkään.
Kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä nykyiset talouden "tosiasiat" tuotettuina,
tehtyjen poliittisten valintojen tuloksina, on vallitsevassa järjestelmässä
perushyve. Normaalin ajattelun piirissä kyse on nimenomaan ajattelun
puutteista, kyvyttömyydestä ja typeryydestä.
Kuulu taloustieteen professori J.K. Galbraith kutsui taloustiedettä
uskomusjärjestelmäksi. Liikanen pyrkii tekemään taloudesta uskonnon ja ylätason
järjestelmän.
Kysymys kuuluu, milloin kansalaiset sanovat riittävän selvästi: Jo riittää! ja
lisäksi vaativat suuntaamista omalla rahalla tulevaisuuteen.
Talouden ”tosiasiat” ovat poliittisten valintojen tulosta
EU:n keskuspankin haarakonttorin, eli ”Suomen pankin” pääjohtaja Erkki Liikanen
haluaa erottaa talouden ”tosiasiat” ja politiikan piiriin kuuluvat arvovalinnat
http://yle.fi/uutiset/liikanen_sopeutuksesta_talouden_tosiasiat_erotettava_politiikasta/7092476
Talouden niin sanotut tosiasiat ovat kuitenkin poliittisten valintojen tulosta.
Ns. kestävyysvaje – eli valtion tulojen ja menojen miinusmerkkinen erotus - on
aiheutettu suomalaisin poliittisin päätöksin. Liikasenkin yllyttämänä on
1990-luvulta alkaen kevennetty lähinnä suurituloisten vuotuista verotusta
summalla, joka vastaa kestävyysvajetta. On myös luotu olosuhteet, joissa suuret
taloudelliset toimijat vievät voitot verotuksen ulottumattomiin. Lisäksi on
myyty polkuhintaan tuottavaa valtion omaisuutta.
Määräävä talouden tosiasia on Suomessa käytössä oleva raha, euro. Se on tuotu
Suomeen ilman eduskunnan säätämää lakia ja vastoin kansalaisten ilmeisen
enemmistön tahtoa. Kyse on ollut poliittisesta valinnasta, jonka hintaa maksavat
useimmat suomalaiset vielä pitkään.
Kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä nykyiset talouden "tosiasiat" tuotettuina,
tehtyjen poliittisten valintojen tuloksina, on vallitsevassa järjestelmässä
perushyve. Normaalin ajattelun piirissä kyse on nimenomaan ajattelun
puutteista, kyvyttömyydestä ja typeryydestä.
Kuulu taloustieteen professori J.K. Galbraith kutsui taloustiedettä
uskomusjärjestelmäksi. Liikanen pyrkii tekemään taloudesta uskonnon ja ylätason
järjestelmän.
Kysymys kuuluu, milloin kansalaiset sanovat riittävän selvästi: Jo riittää! ja
lisäksi vaativat suuntaamista omalla rahalla tulevaisuuteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aikanaan talous olikin paljolti politiikkojen päätettävissä, mutta sitten asiat muuttuivat, lainaan tuolta linkin kommentista
"Kansallisvaltioiden politiikka heikennetään markkinoiden vuoksi. Valtioiden tehtäväksi jää maan kilpailukyvyn takaaminen pääomien vaatimusten mukaisiksi. EKP:n itsevaltiudella toteutettiin tämä tahtotila. Valtioita alettiin kohtelemaan kuin yrityksiä, joiden tuli pohjustaa kilpailukyky yritysmaailmasta tuttujen kaavojen vaatimina."
http://occupymoneymovement.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161100-occupy-money-movement-keskuspankeille-valtioiden-suora-setelirahoitusoikeus
Oikestaan saman kuvailivat jo 90-luvulla Der Spiegelin toimittajat Hans-Peter Martin ja Harald Schumann kirjassaan "Globalisaatioloukku".
Sen kirjoittajat kertoivat kuinka talous alistaa politiikan ja kuinka aikanaan kapitalismi kesytettiin demokratialla, niin jatkossa demokratia väistyy kapitalismin raaimpien muotojen tieltä.
Kertoi myös aikoinaan YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali, joka totesi, että politiikoilla ei ole enään juurikaan valtaa taloudessa, vaikka politiikot monissa maissa itse vielä luulivat toisin.
USA ei tykännyt pääsihteeristä ja käytännössä järjesti sille potkut YK:sta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Boutros_Boutros-Ghali