Ruotsinkielisten äänestämät edustajat ovat pakkoruotsin takana, ovat olleet sen alusta alkaen. Kaikki pakkoon liittyvät aloitteet on tehnyt RKP ja sen takana eri puolueissa vaikuttavat ruotsinkielisten verkostot ovat lobanneet ja ostaneet säätiörahalla pakon meille muille.
Milloin svekot tunnustavat, että vain he ajavat pakkoruotsia...
raukkikset
3777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
RKP:n on lakattava ajamasta pakkoruotsia!
heti!
"RKP:n on lakattava ajamasta pakkoruotsia"
Ei kukaan "aja" pakkoruotsia! Riippumatta siitä mitä netti fenno kulloinkin sillä pakkoruotsillaan tarkoittaa niin se on jo! Ruotsin kielen asema Suomessa ja meidän ruotsinkielisten suomalaisten kielelliset oikeudet (ihan samat kuin teillä muuten) on jo lakiin kirjattu eikä niitä tarvitse kenenkään "ajaa", ei edes RKP:n.
Ei RKP:n, kuten ei meidän surujenkaan, tarvitse panna tikkua ristiin asian eteen, korkeintaan joskus älähtää jos ei olemassa olevia lakeja noudateta.
Me tarvittaessa tietysti puolustamme nykytilannetta mutta eipä mitään todellisia uhkiakaan ole näköpiirissä, eikä edes mitään lakiehdotuksia aiheeseen liittyen ole esitetty. Lauma netissä räksyttäviä ja äriseviä banjofennoja ei paljoa hetkauta!
Netti fenno sen sijaan AJAA ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamista ja ruotsinkielisen vähemmistön perusoikeuksien kaventamista suhteessa muuhun väestöön. Siinähän sitä työsarkaa riittää. Senkun!
Painamme nappia sitten kun tarvitaan, ja meiltä jotain kysytään, siihen asti tanner on teidän.
"Jos otat, et aja!"
Ankdam: "Ei kukaan "aja" pakkoruotsia!"
Mitä tämä sitten on:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012.
Ankdam: "Me tarvittaessa tietysti puolustamme nykytilannetta mutta eipä mitään todellisia uhkiakaan ole näköpiirissä, eikä edes mitään lakiehdotuksia aiheeseen liittyen ole esitetty. Lauma netissä räksyttäviä ja äriseviä banjofennoja ei paljoa hetkauta!"
Halpahintaista puhetta sinulta vakikirjoittaja, joka tiedät hyvin, miten vihattu pakkoruotsi on, miten paljon siitä on ongelmia muille kieliryhmille ja miten raivokkaasti omasi sitä ajavat!
Nimittelet halventavasti ihmisiä, jotka yrittävät saada poistettua lapsiaan koskevan turhan pakkotyön. Valehtelet, ettei mitään ole näköpiirissä, vaikka omasi kuumeisesti valmistautuvat pakkoruotsikeskusteluun.
Se, että ihmisiltä poistetaan turhia pakkoja ja tehdään heidän elämänsä mielekkääksi, ei tietenkään ole uhka. Kerro se myös omillesi!
Ankdam: "Netti fenno sen sijaan AJAA ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamista ja ruotsinkielisen vähemmistön perusoikeuksien kaventamista suhteessa muuhun väestöön."
Eikö olisi hyvä nostaa saamen kielet suomen ja ruotsin rinnalle kansalliskieliksi. Näkisimme selvemmin sen, mitä ihmisten perusoikeuksiin kuuluu ja mitä ei.
Pakkoruotsi ei kuulu sinun tai lastesi oikeuksiin!
Nostetaan saamen kielten säilyttäminen keskeiseksi koulutushankkeeksi. Laaditaan kansalaisaloite, jossa saamen kielet nostetaan Suomen kansalliskieliksi. Siinähän testataan surujen saamesympatiat.
Ai mitäkö ne ovat? Aivan kuten sanoin, NE ON JO! Ei niitä tarvitse ajaa, korkeintaan puolustaa jos niitä yritetään muuttaa meille epäedulliseen muotoon. Ei ole yritetty!
Ei ainakaan minun tiedossani ole tällä hetkellä yhtään RKP:n ajamaa muutosta ruotsin kielen tai meidän ruotsinkielisten asemaan. Onko teillä? Me olemme lakiin pohjautuen kielellisesti (emme toki käytännössä) teidän suomenkielisten kanssa yhdenvertaisia, se riittää meille.
Te netti fennot sen sijaan yritätte "ajaa ruotsin kieltä alas", eli muuttaa ruotsinkielen yhdenvertaista asemaa Suomessa ja kaventaa meidän ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia. Me surut ja RKP luonnollisesti seuraamme tilannetta ja ryhdymme sitten tarvittaessa toimeen puolustaaksemme omaa reviiriämme.
Toistaiseksi valtakunnassa kaikki hyvin!
Eli ette paskannakaan pakkoruotsiin.
"Eikö olisi hyvä nostaa saamen kielet suomen ja ruotsin rinnalle kansalliskieliksi. Näkisimme selvemmin sen, mitä ihmisten perusoikeuksiin kuuluu ja mitä ei."
Saamenkielisillä on yksilötasolla omilla asuinalueillaan samat kielelliset perusoikeudet kuin meillä suruilla. Näet ne perusoikudet ja mitä niihin kuuluu ihan selvästi vertaamalla kielilakia ja saamen kielilakia.
Sitä vastoin se että saamenkieli nostettaisiin kansalliskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle niin että koko virallinen Suomi toimisi kolmella kielellä kuulostaa minun korviini hieman liioitellulta, virallisesti saamenkielisiä kun ei ole Suomessa kuin n. 1800 hlöä.
"Pakkoruotsi ei kuulu sinun tai lastesi oikeuksiin!"
Ei tietenkään kuulu! Mistä sinä sellaista olet saanut päähäsi?
Mitä sitä testaamaan? Surut / RKP'hän ovat saamenkielisten parhaita ystäviä! RKP ja saamelaiset tekevät tiivistä poliittista yhteistyötä, intressit ovat pitkälti yhteisiä. RKP:llähän on jopa nykyään saamenkielisiä ehdokkaita Lapin vaalipiirissä.
Kielivähemmistöt tukevat toisiaan niin kotimaan politiikassa kuin EU-tasollakin. Ei RKP:n ja saamenkielsten välillä ole pienintäkään eturistiriitaa kuten netti fenno jotenkin oudosti tuntuu kuvittelevan.
RKP'hän tarjoaa jopa saamediggin asiamiehille toimistotilat täällä Helsingissä!
Eli saamen kielet kansalliskieliksi?
Ankdam puoltaa saamen kieliä kansalliskieliksi - ei muuta kuin Suomalaisuuden liitolta ja folktingetiltä yhteinen kansalaisaloite. :)
"virallisesti saamenkielisiä kun ei ole Suomessa kuin n. 1800 hlöä."
Tilastojen mukaan 6000.
"se että saamenkieli nostettaisiin kansalliskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle niin että koko virallinen Suomi toimisi kolmella kielellä kuulostaa minun korviini hieman liioitellulta"
Kyse onkin siitä, mitä kansalliskielellä ymmärretään. Kansalliskieli on vain kunnianimike niille kielille, jotka ovat täällä pitkään eläneet ja vaikuttaneet. Saame voittaa hiuksenhienosti suomen kielen tässä ikäkilpailuissa, vaikkei ikäeroa ole kielten tutkijoiden mukaan kuin muutama sata vuotta.
Monikulttuurisuustutkija Saukkonen esittää tuoreessa kirjassaan saamen kielten nostamista kansalliskieliksi nimenomaan oikeudenmukaisuuden ja historiallisuuden perusteella. Virallisia kieliä olisi sitten kaikkialla suomi ja alueittain ruotsi ja saamet.
Tunnet kyllä ehdotuksen.
Jos muiden kieliryhmien poliitikot hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012.
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, täytyy hyväksyä se, etteivät muut kieliryhmät osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse.
RKP on ehdottomasti Suomen ja eduskunnan puoluekentän pahis, koko ajan juonimassa omia metkujaan suomenkielisiä ja Suomeakin vastaan. Ja muut puolueet (ne vanhat !) komppaavat svekorahan toivossa, minkä ehtivät.
Laskun maksajina ovat pakon edessä suomenkieliset. Kaikesta ihmisen toiminnasta nimittäin aiheutuu aina kustannuksia, eivätkä svekot omia tekosiaan itse maksa. Vähintääkin fondeilta eli säätiöiltä raha haetaan.
Hyi hitto, että ilettää nämä svekojen kieroilut ja juonittelut. Pilaavat meidän kauniin maamme ja rehellisen kansamme maineen omilla jallituksillaan.
Nyt pitää vaihtaa kaikki suomenkieliset kansanedustajat. He vain kirjoittavat laskuja tyhmille fennoille ja pakottavat ruotsia opiskelemaan.
Äänestäjät totesivat juuri noin vuonna 2011.
Sen jälkeen eliitti aloitti vimmatun ja epätoivoisen kampanjan, jolla oli (turhankin) kunnianhimoinen tavoite:
Vaihtaa kansa.
Tällaista siis täällä pempöölessä.
Jos Ruotsissa olisi pakkosuomi, olisimme hyvin myötätuntoisia ruotsalaisia kohtaan ja myöntäisimme pakon järjettömyyden. Miten suomenruotsalaiset on aivopesty ajattelemaan, että muut Suomen kieliryhmät ansaitsevat pakkoruotsinsa ja sillä siisti?
Voi vain kuvitella, miten suomenkielisiin suhtauduttaisiin Ruotsissa, jos nämä alkaisivat ajaa sinne pakkosuomea alakoulusta yliopistoon. Ei puhuttaisi nakkikioskeillä enää suomea öisin.
"Miten suomenruotsalaiset on aivopesty ajattelemaan, että muut Suomen kieliryhmät ansaitsevat pakkoruotsinsa ja sillä siisti?"
Hyvä kysymys. Onko palstan ruotsinkielisillä ehdotuksia?
Mikä kieliryhmä on säätänyt perustuslakiin maininnan kahdesta kansalliskielestä? Kyseessä on Suomen suurin kieliryhmä.
Aika kovissa paineissa tuohon ruotsin asemaan myönnyttiin.
Itämaasta itsenäisyyteen:
Vuoden 1918 sotaa on tarkasteltu lähinnä punaisten ja valkoisten välisenä yhteenottona, joka oli osa Venäjän vallankumousta sekä osa Itä- ja itäisessä Keski-Euroopassa samoihin aikoihin tapahtuneita yhteiskunnallisia muutoksia. Unohtunut näkökulma sotaan on, että jotkut, kuten Folktingetin puheenjohtaja von Rettig, näkivät sen myös rotusotana. Tätä näkemystä pohjustivat joidenkin ruotsinkielisten 1800-luvulla omaksumat rotuopit. Toisin kuin
muualla Euroopassa, vain Suomessa kielestä oli tullut myös rodullinen tunnusmerkki.
Vielä vuonna 1915 Ruotsissa haaveiltiin Venäjän tappioiden takia Suomen valloittamista takaisin Saksan tuella. Itsenäisenä Suomea ei pystytty tai haluttu nähdä. Niinpä vastikään eronneen hallituksen ulkoministeri, kreivi Albert Ehrensvärd totesi lehtiartikkelissa vuonna 1915
”Suomen olemassa olo itsenäisenä valtiona voidaan ajatella mahdolliseksi vasta siinä maailmassa, missä sudet ja lampaat sovussa käyvät laitumella.”
Ruotsin apu vuoden 1918 taisteluissa valkoiselle osapuolelle kumpusi siis myös valtapolitiikasta eikä vain myötätunnosta. Ruotsi suunnitteli vuonna 1918 joukkojen lähettämistä Suomeen ja Åbo Akademin tutkimuksessa selviää, että miehittämistoimella Suomi olisi sidottu tiiviimmin Pohjolaan.
Kun onnettoman kansalaissodan kesällä 1919 hyväksyttiin tasavaltainen hallitusmuoto, kyseessä oli neljäs versio. Ståhlbergin kolme ensimmäisestä luonnosta perustuivat siihen, että suomi on maan virallinen kieli. Neljännessa versiossa vasta suomi ja ruotsi olivat maan kansalliskielet.
Kielioloja piti säädeltämän kielilaeilla, joiden sisällöstä tuli sittemmin jatkuva riitojen aihe.
Kielilakitaistelun aikana ruotsinkieliset hakivat tukea Ruotsista, jonne levitettiin kauhujuttuja ruotsinkielisten sorrosta (haa, samaa tehdään nytkin). Kansainliitoonkin vedottiin, mutta turhaan. Kielilain säätämisen jälkeen Rkp asettui puolustamaan saavutettuja etuja aitosuomalaisuutta vastaan. Kielivähemmistö oli saanut kielioikeudet, joiden veroisia ei ollut missään muussa vuoden 1917 jälkeen itsenäistyneessä maassa Euroopassa. Lakien vastustus oli tiukinta maalaisliiton piirissä, mikä esti sen ja Rkp:n sekä osin edistyspuolueen yhteistyön.
Aitosuomalaisuutta on pidetty vastareaktiona ruotsalaisuuden vuoden 1917 jälkeiseen aggressiiviseen vaiheeseen, jolla tavoiteltiin koko ruotsalaiselle Suomelle samankaltaista asemaa kuin Ahvenanmaalle. Liikehdinnässä oli vahvoja yhteiskunnallisen
protestin aineksia.
Lagen, lagen eli laki, laki..... Tähän riemastuttavaan huutoonhan ne svekot aina turvautuvat, kun puhutaan aikaansaseuraavista uudistuksista ja parannuksista Suomen paikoileen jämähtäneeseen kielipolitiikkaan.
Kyllä on jotenkin järkyttävää, että yksi täysin tarpeeton pohjoismainen kieli pitää vallassaan koko Suomea ja maan hallintoa, vaikka kyseistä kieltä puhuu enintään 5 % kansasta ja hekin asuvat enimmäkseen rannikkoseuduilla sekä saaristossa.
On tämä maailman mittakavassakin melkoinen poikkeus mistään tavaomaisesta toiminnasta. Maailmalla eivät vähemmistöt yleensä riehu ja rienaa enemmistöä. Jos vähemmistöt alkavat liikaa riehua, tulee maan armeija tai ainakin poliisin erikoisjoukot ja näyttävät vähemmsitölle paikkansa. Katsokaapa vain maita meitä itäänpäin.
"Milloin svekot tunnustavat, että vain he ajavat pakkoruotsia?"
Kaikkihan sen näkevät, miten folktinget ja RKP toimivat.
Mitä ruotsinkieliset keskustelijat oikein ujostelevat?
Ruotsinkieliset piehtaroivat pakkoruotsissaan täälläkin niin, että näihin suomenkielisiin aloituksiin ei haluta vastata lainkaan.
Ei uskalleta tulla tähän tai muihinkaan suomenkielisiin ketjuihin vastaamaan, mutta julistetaan omina avauksina:
"Skandal on se........että syyttä på minoriteten... etteivät saa poistetuksi pakkoruotsia"
Näin uskomaton ylimielinen asenne. Ensin tekevät RKP:n mandaatilla kaikkensa, että pakko syntyy ja säilyy, mikä ei todellakaan ole vähän, kun tiedetään, mitkä resurssit on silloin liikkeellä, ja sitten vaativat muita poistamaan pakon, jos pystyvät. Ihan uskomaton asenne. Ja ovat mielestään syyttömiä pakkoon ja skandal!
Ei voi olla totta, miten RKP:n äänestäjät kieltävät vastuunsa maanmiesten vihatusta pakkoruotsista!
Ja tässä tutun ilkeilevän nimittelyn kera Ankdam tunnustaa, että pakkoruotsi kuuluu hänestä ruotsinkielisten perusoikeuksiin
Ankdam: "Netti fenno sen sijaan AJAA ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamista ja ruotsinkielisen vähemmistön perusoikeuksien kaventamista suhteessa muuhun väestöön."
Milloin ruotsinkieliset oppivat tekemään eron muille sälytettyjen pakkojen ja omien oikeuksiensa välillä?
...
"Milloin ruotsinkieliset oppivat tekemään eron muille sälytettyjen pakkojen ja omien oikeuksiensa välillä? "
Milloin nefe oppii tekemään eron perustuslaillisten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä?
Onko suomenkielisellä lapsella perustuslaillinen velvollisuus opiskella ruotsia alakoulusta yliopistoon?
Näinkö svekot lukevat perustuslakia?
Kielilaki koskee suomen ja ruotsin kielen käyttämistä
Perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa (423/2003). Kielilaki koskee Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, käyttämistä. Laki sisältää säännökset muun muassa virka-alueiden kielellisen aseman määräytymisperusteista (yksi- tai kaksikieliset virka-alueet), tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa käytettävästä kielestä sekä viranomaisten sisäisestä virkakielestä.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutustenarviointi/kielisaannoksetsaadosvalmistelussa.html
Ahaa, siis svekojen mielestä pahainen "RKP tehköön mieleisekseen, sanoi LIpponen" -kielilaki onkin perustuslaki ja fennolapsilla on vain velvollisuuksia.
PERUSTUSLAISSA säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia TÄSMENNETÄÄN ennen kaikkea kielilaissa (423/2003)............
Ja siis "RKP tehköön mieleisekseen, sanoi LIpponen" -kielilaki sanelee lastemme "perustuslailliset velvollisuudet"?
Tuossa on jo tunnustus sille, että vain svekot ajavat pakkoruotsia. Se vastaa svekojen "perustuslakitulkintaa".
Tuo "täsmennys" ei tarkoita mitään muuta kuin perustuslain svekoTULKINTAA, joka on väärä.
Totuus on, että perustuslaki ei velvoita koulujen pakkoruotsiin, ei pakkovirkaruotsin, eikä muuhunkaan laajamittaiseen pääväestön pakkoruotsittamiseen. Ei myöskään kielikiintiöihin tai (alhaisiin)vähemmistökielirajoihin.
Perustuslaki velvoittaa VAIN takaamaan omakieliset PERUSpalvelut suruille. Se on valtion, ei kansalaisten tehtävä.