Tykkäämällä Occupy Money Movement -sivusta, allekirjoitat keskustelualoitteen:
Occupy Money Movement on poliittisesti sitoutumaton kansanliike, jonka tarkoituksena on laajemmin nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun Euroopan talouskriisiä koskevia ratkaisuvaihtoehtoja. Asia on vakava, olemmehan Suomessakin tekemässä mittavia päätöksiä leikkauslistoineen, joilla kajotaan jopa hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin.
Asia on niin vakava, että on hyvin tärkeää käydä laajasti läpi erilaiset vaihtoehdot ennen lopullisia päätöksiä. Esitämme tässä yhden vaihtoehdon ja kysymme voisiko tämä olla ratkaisu.
Kiviä on siis vielä kääntämättä. Aikaa ei ole kovin paljon. On käytävä reiluun ja tasapuoliseen keskusteluun. Keskustelun aika on nyt.
Aloite kansalaiskeskusteluun tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan lähipäivinä Uuden Suomen blogikirjoituksena. Se lähetetään samaan aikaan emailina noin 1500:lle kansanedustajalle, mepille, eurovaaliehdokkaalle ja muulle yhteiskunnalliselle vaikuttajalle sekä medioille.
Keskustelualoite:
- Tulisiko keskuspankeille palauttaa valtioiden suora setelirahoitusoikeus?
Mielestämme julkisuudessa tästä asiasta ei tarpeeksi keskustella, ja siksi vastaamattomia ja kysymättömiä kysymyksiä tämän teeman ympärillä on liiaksi asti. Julkisessa keskustelussa lähes ainoana vaihtoehtona velkaongelman ratkaisuun on nähty sisäinen devalvaatio (leikkaukset, palkanalennukset jne).
Kysymys on hyvin ajankohtainen nyt, kun olemme saaneet kuulla Islannista uutisia, että he ovat tehneet kaiken lähes päinvastoin kuin EU:ssa/Suomessa on toimittu.
Seurauksena Islannin talous on lähtenyt nousuun ja työttömyyskin lähenee jo 2%, kun muualla Euroopassa kärsitään pitkittyneestä kriisistä eikä merkkejä noususta ole tai ne ovat hyvin hataria. Tulisiko meidän seurata Islannin tietä? Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa on keskuspankilla on oikeus valtion suoraan setelirahoitukseen. Kunkin maan keskuspankki käyttää oikeuttaan enemmän tai vähemmän reaalitalouteenkin. EKP:lla tätä mandaattia ei ole lainkaan.
Laajentamalla EKP:n mandaattia ja antamalla keskuspankille oikeuden ostaa suoraan jäsenmaiden velkakirjoja, antaisimme valtioille mahdollisuuden harjoittaa reaalitaloutta tervehdyttävää finanssipolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien avulla. Näin on toimittu Islannissa.
Avoin ja tasapuolinen keskustelu on tarpeen varmistuaksemme siitä, että kaikki vaihtoehdot ovat käsiteltyjä ennen päätöksiä, joissa kajotaan suomalaisen hyvinvontiyhteiskunnan perusteisiin.
Taloussanomat uutisoi 28. tammikuuta 2014 otsikolla "Islanti antoi pankkiensa kaatua - nyt häämöttää 2 % työttömyys".
Artikkeli kuvailee pankkikriisin ratkaisuprosessia, jonka jälkeen Islannissa häämöttää täystyöllisyys. Vuonna 2008 Islanti antoi pankkiensa kaatua, koska ne olivat liian suuria pelastettaviksi; “Päätös säästi hallituksen varoja sosiaalisiin ohjelmiin, jotka ovat turvanneet islantilaisia köyhyydeltä finanssikriisin keskellä”, todetaan artikkelissa. Asuntovelallisillekin on annettu lainoja anteeksi.Pääministeri Gunnlaugssonin mukaan hänen pääministerikautensa tärkein tavoite on uudistaa islantilaista hyvinvointivaltiota. Rakenneuudistus siis näyttää etenevän Islannissa päinvastaiseen suuntaan kuin esimerkiksi Suomessa. Islannin malli on saanut kehuja, jopa kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä.
Millaiseen yhteiskuntamalliin Suomi pyrkii? Voisimmeko seurata Islannin tietä? Onnistuuko se nyt käytössä olevilla keinoilla?
Voisimmeko setelirahoituksen avulla käynnistää elvytyksen ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet, välttäen kotimaista kysyntää alentavat leikkaukset? Eikö tällöin myös hieman korkeampi inflaatio söisi velkapääomaa? Tulisiko sijoittajavastuun olla samalla tasolla kuin Islannissa?
http://www.talouselama.fi/uutiset/islanti antoi pankkiensa kaatua nyt haamottaa 2 tyottomyys/a2228836
Occupy Money Movement:
https://www.facebook.com/occupymoneymovement
Occupy Money Movement on poliittisesti sitoutumaton kansanliike, jonka tarkoituksena on laajemmin nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun Euroopan talouskriisiä koskevia ratkaisuvaihtoehtoja. Asia on vakava, olemmehan Suomessakin tekemässä mittavia päätöksiä leikkauslistoineen, joilla kajotaan jopa hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin.
Asia on niin vakava, että on hyvin tärkeää käydä laajasti läpi erilaiset vaihtoehdot ennen lopullisia päätöksiä. Esitämme tässä yhden vaihtoehdon ja kysymme voisiko tämä olla ratkaisu.
Kiviä on siis vielä kääntämättä. Aikaa ei ole kovin paljon. On käytävä reiluun ja tasapuoliseen keskusteluun. Keskustelun aika on nyt.
Aloite kansalaiskeskusteluun tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan lähipäivinä Uuden Suomen blogikirjoituksena. Se lähetetään samaan aikaan emailina noin 1500:lle kansanedustajalle, mepille, eurovaaliehdokkaalle ja muulle yhteiskunnalliselle vaikuttajalle sekä medioille.
Keskustelualoite:
- Tulisiko keskuspankeille palauttaa valtioiden suora setelirahoitusoikeus?
Mielestämme julkisuudessa tästä asiasta ei tarpeeksi keskustella, ja siksi vastaamattomia ja kysymättömiä kysymyksiä tämän teeman ympärillä on liiaksi asti. Julkisessa keskustelussa lähes ainoana vaihtoehtona velkaongelman ratkaisuun on nähty sisäinen devalvaatio (leikkaukset, palkanalennukset jne).
Kysymys on hyvin ajankohtainen nyt, kun olemme saaneet kuulla Islannista uutisia, että he ovat tehneet kaiken lähes päinvastoin kuin EU:ssa/Suomessa on toimittu.
Seurauksena Islannin talous on lähtenyt nousuun ja työttömyyskin lähenee jo 2%, kun muualla Euroopassa kärsitään pitkittyneestä kriisistä eikä merkkejä noususta ole tai ne ovat hyvin hataria. Tulisiko meidän seurata Islannin tietä? Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa on keskuspankilla on oikeus valtion suoraan setelirahoitukseen. Kunkin maan keskuspankki käyttää oikeuttaan enemmän tai vähemmän reaalitalouteenkin. EKP:lla tätä mandaattia ei ole lainkaan.
Laajentamalla EKP:n mandaattia ja antamalla keskuspankille oikeuden ostaa suoraan jäsenmaiden velkakirjoja, antaisimme valtioille mahdollisuuden harjoittaa reaalitaloutta tervehdyttävää finanssipolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien avulla. Näin on toimittu Islannissa.
Avoin ja tasapuolinen keskustelu on tarpeen varmistuaksemme siitä, että kaikki vaihtoehdot ovat käsiteltyjä ennen päätöksiä, joissa kajotaan suomalaisen hyvinvontiyhteiskunnan perusteisiin.
Taloussanomat uutisoi 28. tammikuuta 2014 otsikolla "Islanti antoi pankkiensa kaatua - nyt häämöttää 2 % työttömyys".
Artikkeli kuvailee pankkikriisin ratkaisuprosessia, jonka jälkeen Islannissa häämöttää täystyöllisyys. Vuonna 2008 Islanti antoi pankkiensa kaatua, koska ne olivat liian suuria pelastettaviksi; “Päätös säästi hallituksen varoja sosiaalisiin ohjelmiin, jotka ovat turvanneet islantilaisia köyhyydeltä finanssikriisin keskellä”, todetaan artikkelissa. Asuntovelallisillekin on annettu lainoja anteeksi.Pääministeri Gunnlaugssonin mukaan hänen pääministerikautensa tärkein tavoite on uudistaa islantilaista hyvinvointivaltiota. Rakenneuudistus siis näyttää etenevän Islannissa päinvastaiseen suuntaan kuin esimerkiksi Suomessa. Islannin malli on saanut kehuja, jopa kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä.
Millaiseen yhteiskuntamalliin Suomi pyrkii? Voisimmeko seurata Islannin tietä? Onnistuuko se nyt käytössä olevilla keinoilla?
Voisimmeko setelirahoituksen avulla käynnistää elvytyksen ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet, välttäen kotimaista kysyntää alentavat leikkaukset? Eikö tällöin myös hieman korkeampi inflaatio söisi velkapääomaa? Tulisiko sijoittajavastuun olla samalla tasolla kuin Islannissa?
http://www.talouselama.fi/uutiset/islanti antoi pankkiensa kaatua nyt haamottaa 2 tyottomyys/a2228836
Occupy Money Movement:
https://www.facebook.com/occupymoneymovement
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikö tässä ole jo tarpeeksi vaikeuksia ennestäänkin, ilman että vielä rahankin arvosta tulee yksi epävarmuus lisää?
Sijoittajat vastatkoon pelaamisestaan. Eihän lottoajillekaan kukaan maksa korvauksia jos ei sattunutkaan voittamaan lotossa tällä kierroksella...