Suomalaiset fennoyhtiöt maksavat osinkoja 10 miljardia €. Ei investoida uuteen. Annetaan työntekijöille potkuja. Otetaan vastaan yritystukia valtiolta miljardikaupalla. Valtion velkataakka kasvaa. Ei ole fennoyhtiöillä enää vastuuntuntoa. Toista oli vastuunkanto, kun ruotsinkieliset teollisuussuvut rakensi Suomeen teollisuutta. Siellä oli tehtaissa töissä monet sukupolvet eikä potkuja tapahtunut koskaan.
Fennopääoma ei ajattele Suomen parhaaksi
Fennofirmat vastuussa
3869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Svekomaanit panostavat vain Ruotsiin ja myyvät suomalaiset yritykset puoli-ilmaiseksi Ruotsiin...
- epäisänmaallisempia ei olekaan kuin nämä nallewahlroosit ja muut, jotka ovat hankkineet moraalittomin keinoin valtion omaisuutta itselleen...
- moraali ja isänmaallisuus loistaa poissaolollaan..
Antaisitko esimerkkejä svekojen Ruotsiin myymistä ruotsalaisfirmoista. Kiitos.
Viimeksi muuten ruotsalaisille myytiin valtionyhtiö Ruukki Oy, sen kyllä myi valtio, eikä suinkaan svekot.
Tiesitkö muuten että suomalaiset omistavat Ruotsissa niin ikään paljon "ruotsalaisfirmoja". Puntit itse asiassa ovat aika tasan. Puhumattakaan siitä että yhteisomistusta on vaikka millä mitalla.
" Maatiedosto Ruotsi
Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Ruotsi on Suomen läheisin kumppani maailmalla. Suomalais-ruotsalaisten yhteyksien määrä ja laatu ovat useimmilla aloilla ainutlaatuisia Suomen kansainvälisissä suhteissa. Suomen ja Ruotsin välisille suhteille antavat leimansa pitkä yhteinen historia ja ruotsin kielen virallinen asema Suomessa sekä ruotsinsuomalaisten suuri määrä Ruotsissa. Suomen kansalaisia asui Ruotsissa vuonna 2012 tilastokeskuksen (SCB) tietojen mukaan 65304. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia maahanmuuttajia arvioidaan olevan Ruotsissa noin 675 000. "
http://formin.finland.fi/public/Print.aspx?contentid=0&nodeid=18017&culture=fi-FI&contentlan=1
Suomen ja Ruotsin yhteisissä yrityksissä ja hankkeissa - Ruotsi kerää voitot ja Suomi saa kantaa tappiot...
YHTEISYRITYS = koko toiminta siirtyy Ruotsiin ja kaikki johtajat vaihtuvat ruotsalaisiksi, jopa silloin kun esim. tuotanto on Suomessa halvempaa kuin Ruotsissa - koska ruotsalaiset ovat hyvin isänmaallisia talousasioissa...
VAIN RUOTSINNUOLIJAT JA AHNEET ISÄNMAANPETTURIT MYYVÄT YRITYKSIÄ RUOTSIIN...
On muuten aika liioiteltu luku tuo ruotsinsuomalaisten määrä...
Toisen ja kolmannen polven suomalainen - moniko on puoliruotsalainen tai 3/4 ruotsalainen...
Suomalaiset yritykset Ruotsissa ja ruotsalaisyritykset Suomessa
Suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia investointeja on Ruotsissa runsaasti. Suomalaisyritykset ostivat Ruotsista vuonna 2012 16 yritystä. Vastaavasti ruotsalaisyritykset ostivat Suomesta 12 yritystä vuonna 2012.
Yhteensä Ruotsissa toimii noin 600 kokonaan tai osittain suomalaisomistuksessa olevaa yritystä. Nämä työllistävät noin 75 000 työntekijää (SCB 2010). Vastaavasti Suomessa toimii lähes 700 ruotsalaista yritystä tai tytäryritystä, jotka työllistävät noin 75 000 henkilöä. (Tilastokeskus 2010) Ruotsin suorien investointien määrä Suomeen vuonna 2010 oli lähes 320 miljardia kruunua (noin 36,8 miljardia euroa) ja suorien suomalaisinvestointien määrä Ruotsissa nousi noin 230 miljardiin kruunuun (noin 26,4 miljardia euroa). (SCB 2010, Suomen Pankki 2010)
http://formin.finland.fi/public/Print.aspx?contentid=0&nodeid=18017&culture=fi-FI&contentlan=1
Mikään ei ole muuttunut sitten 1800-luvun lopun:
"Tässä näyttelyssä kulttuurikiista fennomaanien ja ruotsinkielisten liberaalien välillä kärjistyi. Koko 1880-luvun lopun – keskustelun Suomen ns "valtiopoliittisesta" asemasta käydessään kuumana – fennomaanit olivat harjoittaneet myöntyvyyspolitiikkaa, ja he pitivät Suomen teollisuusmiesten projektia Pariisissa liian omavaltaisena ja poliittisesti vaarallisena. Venäjän panslavistiset piirit leimasivatkin Suomen paviljongin separatistiseksi yritykseksi. "
454544
Monet kuuluisat teollisuussuvut tulivat kylläkin maahan Venäjän vallan aikana - ja vieläpä Venäjän kautta - myös skotti-Finlayson ja kumppanit tulivat Pietarista Suomeen...
Jos Suomi olisi pysynyt osana Ruotsia - Suomeen ei olisi kehittynyt teollisuutta lainkaan - ja olisimme nykyisin todennäköisesti Euroopan köyhin ja takapajuisin kolkka...
- Ruotsin vallan aikana Suomeen ei investoitu yhtään mitään, vaan Suomi oli klassinen hyväksikäytetty siirtomaa - ja esimerkiksi yrittelijäiltä juutalaisilta oli kielletty Suomeen asettuminen, etteivät vain olisi pistäneet talouden pyöriä liikkeelle Suomenkin alueella...
Suomenruotsalaiset bättre folkit myös taistelivat rajusti autonomian ja itsenäisyyden alunkin aikana suomenkielisten kouluttautumista vastaan!
- suomenruotsalaiset kun eivät halunneet päästä suomenkielistä enemmistöä bättre folkin kanssa samanarvoiseen asemaan missään suhteessa - vaan halusivat edelleen jatkaa suomenkielisten alistamista kuin buurit konsanaan, ja säilyttää omat privilegiot...
Suomenruotsalaisten viha suomenkielisiä kohtaa johtuukin kaiketi siitä, että suomalaiset eivät enää alistu ja pokkuroi bättre folkkia...
- bättre folkki ei myöskään pysty kohtamaan suomalaista tasa-arvoisena ihmisenä, vaan bättre folkki on aina bättre folkkia ja suomalaiset vastaavasti sämre folkkia...
- kristillinen ajatus kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta ei ole tavoittanut bättre folkkia...
Ei tietenkään pidä eikä tarvitse pokkuroida mutta järki pitää siitä huolimatta päässä pitää. Fennojen näytöt teollisuudessa menevät vaan alaspäin kuin lehmän häntä. Ruotsin pääomalla on vaan ollut monessa tapauksessa pelastajan rooli viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Olisi voineet suomalaiset ostaa ruotsalaisia firmoja mutta eipä ole ollut melkein mitään mahdollisuuksia
Maailmannäyttelyt 1800-luvulla
Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näytteyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta.
Suomelle näyttelyt olivat kuitenkin tärkeitä paitsi taloudellisen kehityksen, myös taideteollisuuden kehittämisen kannalta. Vaikka Suomesta ei 1870-luvun loppuun asti osallistunutkaan kuin kourallinen näytteillepanijoita, näyttelyihin lähetettiin aina Senaatin kustannuksella joukko käsityöläisiä, taiteilijoita ja insinöörejä oppia hakemaan. Suomen taideteollisuusmuseokin sai alkunsa Wienin vuoden 1873 mailmannäyttelystä ostetuilla sadoilla esineillä!
Tärkeitä näyttelyt olivat Suomelle myös polyteknisen koulutuksen kehittämisen kannalta, mutta samalla koko koululaitoksen kehittämisessä. Näyttelyistä saatiin myös ideoita mm. vakuutuslaitoste, patenttioikeuksien, työläisten asuinolojen ym. kehittämiseen.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Millä eväin näyttelyihin
Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta.
Euroopan historiallisessa nationalismikeskustelussa on koko käsitteen syntyajoista lähtien tehty tärkeä distinktio "poliittisen" nationalismin ja "kulttuurisen/orgaanisen" nationalismin välillä. Ranskassa ja Englannissa oli tavallista jo 1700-luvun lopulla ymmärtää "kansakunta" poliittiseksi ja alueelliseksi yksiköksi – mille pohjalle myös Ernest Renan rakensi kansallisuustulkintansa. Saksassa ja Itäeuroopassa taas Herderin ja Fichten vaikutuksesta painotettiin kieltä ja etnografisia asioita kansakuntaa yhdistävinä tekijöinä. Pohjoismaissa on viime vuosisadalla viljelty lähinnä tätä kulttuuris/orgaanista käsitettä eli sitä kansankulttuurisia erityispiirteitä, joskin esimerkiksi Skandinavismi viime vuosisdan alkupuolella oli selvästi "poliittista" nationalismia joka meni yli rajojen. "Poliittinen" nationalismi oli omaksunut valistuksen ajan aatteet yksilön vapaudesta, liberalismista ja kosmopolitismista, kun taas
"orgaaninen/kulttuurinen" nationalismi yleensä vastusti taloudellista liberalismia ja ulkopuolisia vaikutteita. Suomessa nämä eri näkökannat osuivat melko puhtaina toinen liberaalien ja toinen fennomaanien maailmankuvaan, ja heijastui myös näiden käsityksiin Suomen osanottoon maailmannäyttelyihin.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Vastahakoiset fennomaanit
Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.
Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa.
Tämä tapahtui esimerkiksi Pariisissa 1878, juuri rotuoppien riehuessa kuumimmillaan Euroopassa. Suomalaiset kulttuuripiirit, professori J. R. Aspelin etunenässä, esittivät siellä kaikkea mahdollista suomalaisesta korkeatasoisesta koulujärjestelmästä kallonmuotoihin ja rautakauden solkiin sekä tetnografisiin pirtti-inteirööreihin. Nämä olivat peräisin Ylioppilaiden etnografisista kokoelmista, jotka olivat olleet esillä jo vuoden 1876 Helsingin ensimmäisessä yleisessä teollisuusnäyttelyssä. Tuo vuoden 1878 Pariisin näyttely oli kuitenkin myös Suomen teollisuuden kannalta merkittävä askel eteenpäin. Tähän näyttelyyn osallistui noin 120 näytteillepanijaa Suomesta, kolme kertaa enemmän kuin Wienissä viisi vuotta aikaisemmin. Tässä näyttelyssä mm Arabian posliinitehdas laski perustan tulevalle viennilleen. Silti Suomen luvut eivät ole häikäiseviä, varsinkaan jos vertaa Ruotsiin. Ruotsista jo Wienin näyttelyyn osallistui yli tuhat yrittäjää.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Lukekaa koko juttu!
Tällaista se on ollut ja vieläkin elää kansan piirissä vanhakantaisia ajatuksia. Nokia oli aikansa todellinen saavutus. Nokialla näytettiin, että Suomessa on parhaillaan maailman huipun tasoista osaamista mutta lopputulema oli se mikä oli. Mutta jäi tuosta osaajia Suomeen ja toivoa voi, että uutta löytyy. Nokia näytti myös, ettei suomalaisuus sinänsä ole mikään lähtöarvo. Osaaminen ja äly ovat todelliset lähtöarvot. Jos joku haluaa jälkeenpäin sitten fennoilla niin saahan sitä selitellä ihan niin nurkkapajuisesti kuin haluaa.
Tuossa ei varsinaisesti perehdytä koulutukseen - aivan aiheen sivusta siis...
Tutustu svekojen poliittiseen toimintaan...
Maailmannäyttelyillä, etenkään Tukholman, ei ollut paskankaan väliä - Suomen teollisuustuotanto meni Venäjälle tuohon aikaan!!!!
Ja miksi vitussa Suoimen olisi pitänyt esitellä ruotsalaisuutta ulkomailla - itse asiassa näyttelyt onnistuivat juuri fennomaanien takia, koska muut maat saivat kerrankin tietoa Suomen kansan olemassaolosta, eikä vain ruotsalaisista - ja ruotsalaisten Eurooppaankin levittämistä RASISTISISTA mongoolihöpinöistä ehkä päästiin edes hieman eroon...
On naurettavaa verrata rutiköyhää Suomen autonomista aluetta ja rikasta Ruotsia - eivät ole vertailukelposia yhtään missään suhteessa...
- Ruotsin vallan aikana Suomi ei kehittynyt mihinkään, vaan oli SIIRTOMAA!!!
Miten vitussa Ruotsia köyhempi Suomi voisi ostaa ruotsalaisia firmoja????
Suomalaisilla on ollut vasta sata vuotta aikaa kerätä omaisuutta - siinä ei ole edes montaa sukupolvea...
- ruotsalaiset ovat rikastuneet useita vuosisatoja - ja Suomikin on ollut Ruotsin siirtomaa-aitta...
Ruotsinkieliset olivat laiminlyöneet suomenkielisten koulujen perustamisen ja sen vuoksi liike-elämän ja hallinnollinen kieli oli ruotsi aina 1800 - luvun lopulle saakka. Turha on suomenruotsalaisen nykyisin riemuita siitä, että suomenkielisten koulutus laiminlyötiin.
Suomen kehitys oli pysähdyksissä vuodesta 1809 aina 1850-luvulle asti, koska ruotsinkieliset valtaapitävät tyytyivät varmistamaan asemiaan, eivätkä ymmärtäneet kehittää elinkeinoelämää tai kulttuuria sen kummemmin.Toki maahamme tuli muualta kulttuurihenkilöitä ja yrittäjiä joille saamme olla kiitollisia. Myös ruotsinkielisten joukosta löytyi kunnon liikemiehiä, ja pari kirjailijaa. Suomenkielisten vuoro tuli, kun suomenkielisiä kouluja alettiin perustaa ja haluttiin kehittää nimenomaan suomenkielistä kulttuurityötä.
Tuo on kaikille tuttua historiaa, eikä sillä ole merkitystä nykyaikana. Ruotsinkielisten liiallinen merkitys hupeni jo sata vuotta sitten eikä nykypolvi voi lukea omakseen historiallisia saavutuksia, ei suomenkielisiä ei ruotsinkielisiä.
Tyhjentävä selitys. tuosta on vaikea kummankaan osapuolen vetää johtopäätöksiä oman puolensa nostamisen hyväksi. Kiitos asiallisudestasi.
Hyvä avaus.
Suomessa todellakin fuduja ropisee ja sadattuhannet korkeakoulutetut ovat tyhjän panttina, ajavat taksia tai tekevät sihteerinhommia.
Järjestelmämme ei osaa hyödyntää lahjakkuutta.
Sen sijaan Kutosen PAKKOMATEMATIIKASTA tehdään pääministeri ja kaiken annetaan mennä päin helvettiä.
Tällainen om Suomi tänään. Ruotsin ylikorostunut asema on tärkeä osa tautia.
Poliittinen kulttuurimme on sellainen, että Suomea johdetaan kansakoulun opettajan ja kutosen matikan papereilla. Mistähän johtuu, ettei lahjakkuuksista ole kovin suurta tunkua politiikkaan?
Jos sitten katsotaan, millaisia ovat Suomalaisten yhtiöitten johtajat, niin ei sielläkään hirveitä lahjakkuuksia nähdä. Minne ne lahjakkuudet sitten häviävät?Hyvin pitkälle he ovat saaneet potkuja. Keskinkertainen johto ei lahjakkuuksia kestä. Tämä on todella yleistä fennofirmoissa. Ruotsalaisfirmoissa tällaista ilmiötä ei ole havaittu.
Eittämättä peiliin pitää katsoa ja vähän vitun nopeasti.
Governance-parannukset eivät kuitenkaan tarkoita ruotsin puhumista, ovat kaksi eri asiaa.
Melkein kysyisinkin onko ruotsi nostettu kansakunnan jalustalle samantyyppisin kepein perustein kuin mitättömyydet ja kutosen matikat yksityisen ja julkisen sektorin johtoon.
Terveisiä vaan kielirajan sille puolelle, kiva keskustella välillä fiksujakin.
Pitäisi ahvenanmaalaisten "yritysten" tavoin itsekkäästi vinkua tukiaisia valtiolta.
Fennoyritykset saavat noin 3 miljardia € yritystukia valtiolta vuosittain. Sitten maksavat osinkoja omistajilleen 10 miljardia €. Valtio ottaa vuosittain miljarditolkulla lainaa, josta maksaa 3 miljardia € yritystukia. Kyllä fennopoliitikot ja yritysjohtajat ovat tosi lahjakkaita. Ahvenanmaa on tässä mielessä kuin olematon henkäys.
Muut kuin starttituet ovat tosiaan järjettömiä.
Suomi on miin käsittämätön maa ettei täällä ymmärretä, ettei kartelleja tarvitse tukea.
En tiedä mikä vittu paikkaa oikein vaivaa.
Ahvenanmaa saa edelleenkin ENITEN TUKEA ASUKASTA KOHDEN, senkin idiootti.
Ahvenanmaalaiselle heikkolahjaiselle tololle kaikki tuki kelpaa. Viimeisimpänä yritys lypsää EU:lta tukea tuulivoimaan.
Niin ja näin mikä on nettoluku maakunta-avustuksia, kun lasketaan myös valtion verotulot. Mutta fennoyhtiöitten tuet ovat aivan toisella korkeammalla eurotasolla eli ei puhuta ollenkaan saman tason rahamääristä. Jos valtio ei maksais fennoyhtiöillä avustuksia valtion velan lisäsäästöt olisi hoidettu sillä. Valtion velka olisi hoidettu fennoyhtiöitten osingonjaolla eli 10 miljardilla ja rahaa olisi jäänyt vielä osinkoihinkin. Pahinta on, että fennofirmat rahastaa eivätkä pistä rahaa firmojensa kehittämiseen ainakaan Suomessa.
Kyseessähän on firma, joka hakee tukea toimintansa aloitukseen. Miten muuten se poikkeaa firmoista, jiotka hakee tukea toimintansa aloitukseen, paitsi olemalla "ahvenanmaalainen" joka palstalla koetaan suureksi synniksi?
Maksammehan me tukia mamujenkin pizzeriafirmoille: starttiraha ensin, sitten työllistämistuki kun mamu hankkii sukulaisensa lähtömaasta maahamme pizzanpaistoon, siten mamu myy pizzeriansa sukulaiselleen, joka saa starttirahan ja työllistää taas uuden Suomen tulevan sukulaisen ja saa siihen työllistämistukea, jne.jne. Kuvio toistuu vuodesta toiseen. Ruotsi teki jo tämän virheen mutta otimmeko me opiksi? No emme!
Sinulle Riihimäen TYÖTÖN hörhö on selitetty monta kertaa, että valtion nettomenot ahvenanmaalaista kohden ovat suurimmat n. 4000 euroa, kun uusimaalaista kohden sama luku on -2000.
Toivottavasti tulet tukemaan ahvenanmaalaisten pyrkimyksiä itsenäistymiseen puolueemme Framtid Åland johdolla. Silloin voimme jättää veromme maksamatta teille ja saamme vihdoin käyttää ne saaristomme omiin kuluihin.
Yleensä Suomi vastusta itsenäistymistämme hirveästi. Miksi ihmeessä, jos kerram olemme niin kalliita teille, niinkuin te luulette kun ette näe kokonaisuutta?
Haluamme vapaaksi!
Suurin ongelma on se, että svekotahot myyvät maamme yritystoimintaa ruotsalaisille, vaikka Ruotsi on maamme pahin kilpailija.
Puhutaan harhauttavasti jostain "yhteisyrityksistä", vaikka todellisuudessa suurin osakas omistaa yrityksen ja päättää suvereenisti sen asioista.
Taloudesta puhutaan kuin se olisi jotain kulttuuri- tai puolustusyhteistyötä. Niin kansalaiset harhautetaan luulemaan, että Ruotsille myyminen hyödyttäisi Suomea, vaikka se haittaa.
On suorastaan järkyttävää, että talousoppineet eivät muka tajua asiaa, vaan kannattavat sitä.
Huvittavin mukaperustelu on se, että kun Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin?
Silloinhan Ruotsin suosiminen on VIELÄ vahingollisempaa!!! Se saa vain lisää kilpailuetua Suomeen nähden.
On AIVAN selvää, että nuo ruotsalaisten omistuksessa olevat "yhteisyritykset" suosivat Ruotsia. Jos tulee vaikeuksia, niin suomalaiselta puolelta, leikataan. Ja jos menee hyvin, niin ruotsalaiselle puolelle satsataan.
Svekotahot ovat todella epäisänmaallista sakkia tälläkin saralla.
Näin siinä käy, kun fennot eivät osaa hoitaa firmojensa eli noutaja tulee.
Mene, fenno hiihtämään, niin teet vähiten vahinkoa. Ei todellakaan ole ruotsalaisten vika, että fennot ovat liikemiestaitojen pohjasakkaa. Katso peiliin! Mitä esimerkiksi sinä osaat?
Ja miksiköhän Ruotsissa menee paremmin? Olisiko korkea aika katsoa peiliin!
Fennomanialla ja fennoyhtiöillä ei saisi olla mitää tekemistä toistensa kanssa. Jos fennomaanit sotkeutuvat firmojen asioihin vievät pankit firmat heti konkurssiin.
Fenno on niin isänmaallinen, että painuu piiloon pää puuskaan.
Ei taida kieli olla vastaus.
"Katso peiliin! Mitä esimerkiksi sinä osaat?"
Aivan näin, jos jotain sattuisinkin osaamaan niin mitä todennäköisimmin olisin tuomittu taksikuskiksi tai sihteeriköksi tai ärrän myyjä.
Suomessa on tärkeää OLLA OSAAMATTA MITÄÄN. Erityisesti PAKKOMATEMATIIKKAA ei saa osata jos haluaa elätellä toiveita esimerkiksi pääministeriksi pääsystä. Jos pressaksi haluaa, pitää manulaisittain OTSAKIEHKURA olla hyvin.
Lopuksi sokerina pohjalla. Jos sattuisi niin että osaan lastenlääketieteen tutkimusta, silloin minun pitäisi ennenkaikkea osata suomea JA RUOTSIA KOSKA SUOMESSA AJATELLAAN ETTÄ KYSEISTÄ TUTKIMUSTA EI VAAN VOI TEHDÄ MUILLA KIELILLÄ!!!!
Laadukas lastenlääketieteen tutkimus tehdään suomeksi JA RUOTSIKSI.