Sotalaiva:
http://www.marine.nl/images/pr 22_m-fregat_tcm10-4340.jpg
.. ja miten sellainen toimii aallokossa:
http://www.usswaddell.com/ship_pictures/storm2.jpg
http://www.photoworld.ca/assorted_pictures_photos_diversifier.htm
Matkustajalaiva:
http://www.simplonpc.co.uk/PandOCardsJPEGS/Princess_Italia-Storm-01.jpg
Viking Sally (Estonia) LAUTTA:
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally11.jpg
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally4.jpg
Ei kuuloonkaan, että kestäisi kovaa merenkäyntiä vasta-aallokossa täydellä koneteholla.
Tämä on hyvä kuva mittasuhteista ja kertoo myös MITEN laiva kulkee aallokossa - aaltoa alas ja seuraavaa ylös, mutta näin tapahtuu VAIN kun nopeus pidetään sopivan hitaana. Jos nopeus on riittävä niin aaltoa alas tullessaan se yksinkertaisesti törmää koko massallaan vastaan tulevaan aaltoon ja SUKELTAA siihen. Vesimassat ovat silloin keulakannella ja samalla laiva nousee em. vesimassojen alta jolloin keularakenteet repeytyvät irti. *Mistä VOIMASTA on kysymys kun muutama tuhat tonnia laivaa pysähtyy parinkymmenen solmun nopeudesta aaltoon?*
Siinä on turha kurkistella kuinka 'haperoilla' kiinnityspulteilla visiiri on kiinni. Irti se lähtee muutaman rysäyksen jälkeen vaikka olisi hitsattu kauttaaltaan kiinni - LENNOSTA.
*SYNTIPUKIT ONNETTOMUUTEN OLIVAT BRYKÄLLÄ!*
http://www.williwaw.com/2002-FEB.jpg
http://www.marine.nl/images/pr 22_m-fregat_tcm10-4340.jpg
.. ja miten sellainen toimii aallokossa:
http://www.usswaddell.com/ship_pictures/storm2.jpg
http://www.photoworld.ca/assorted_pictures_photos_diversifier.htm
Matkustajalaiva:
http://www.simplonpc.co.uk/PandOCardsJPEGS/Princess_Italia-Storm-01.jpg
Viking Sally (Estonia) LAUTTA:
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally11.jpg
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally4.jpg
Ei kuuloonkaan, että kestäisi kovaa merenkäyntiä vasta-aallokossa täydellä koneteholla.
Tämä on hyvä kuva mittasuhteista ja kertoo myös MITEN laiva kulkee aallokossa - aaltoa alas ja seuraavaa ylös, mutta näin tapahtuu VAIN kun nopeus pidetään sopivan hitaana. Jos nopeus on riittävä niin aaltoa alas tullessaan se yksinkertaisesti törmää koko massallaan vastaan tulevaan aaltoon ja SUKELTAA siihen. Vesimassat ovat silloin keulakannella ja samalla laiva nousee em. vesimassojen alta jolloin keularakenteet repeytyvät irti. *Mistä VOIMASTA on kysymys kun muutama tuhat tonnia laivaa pysähtyy parinkymmenen solmun nopeudesta aaltoon?*
Siinä on turha kurkistella kuinka 'haperoilla' kiinnityspulteilla visiiri on kiinni. Irti se lähtee muutaman rysäyksen jälkeen vaikka olisi hitsattu kauttaaltaan kiinni - LENNOSTA.
*SYNTIPUKIT ONNETTOMUUTEN OLIVAT BRYKÄLLÄ!*
http://www.williwaw.com/2002-FEB.jpg
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikös Estonia saanut merikelpoisuustodistuksen nimenomaan SUOMALAISILTA?
Onko Suomessa luokituslaitosta?
Speden venesuksi pitäisi muuttaa mittasuhteiltaan laivoihin sopivaksi ja aukeavan keulavisiirin edestä pois taitettavaksi ja eikun täysillä päin aaltoja.
Minäkin jouduin kerran liian kovaan aallokkoon saaristossa. Olin siinä vähän ihmeissäni, miten tästä selvitään, kun vene meinasi upota aallon sisään. Sitten sain ajatuksen vähentää nopeutta aina 'alamäkeen' mennessä. Tällä tavalla kelluin aalloilla kuin sorsa. Suurella nopeudella vene hakkaa aallokossa, mutta pienellä nopeudella se kelluu vain ylös-alas. Tuli siinä ajateltua sitäkin, miten Estonia olisi saatu turvallisesti satamaan.
Kovassa myrskyssä (vasta-aallokossa) väärällä aluksella LIIAN SUURELLA NOPEUDELLA.
*Merenkulkijana oma tutkimukseni johti edellä olevaan jo kymmenen vuotta sitten onnettomuutta seuranneen aamun aikana.*
Sitten alkoivat nämä viralliset 'tutkimukset' joitten merkitys selvisi sekin - PEITTELY (vakuutusyhtiöt, korvausvellvollisuus?). Ylilyöntinä KIRJAIMELLISESTI rahdattiin maa-ainesta Estonian ylle, joka kylläkin keskeytettiin?