Nukun 8 tuntia - vuorokaudesta jää jäljelle 16 tuntia. Teen aamusta iltaan töitä 8 tuntia - jää jäljelle 8 tuntia. Työmatkoihin menee päivässä 2,5 tuntia - jää 5,5 tuntia. Haen lapset päiväkodista, menen kauppaan, tämä hoituu 1 tunnissa - jää 4,5 tuntia. Kotona ruuan laittamista, tiskausta, pyykinpesua, pikkusiivousta 1,5 tunti - jää 3 tuntia. Lasten vieminen harrastuksiin 1 tunti - jää 2 tuntia. Koiran aamu- ja iltalenkit 1 tunti - jää 1 tuntia, joka kuluu joka ikinen päivä puhelimessa kuunnellen iäkkään äitini itkua, kun hän on niin yksinäinen, hänen päivänsä eivät kulu, hän tuntee olevansa hyödytön, kukaan ei tarvitse häntä, hänellä on ikävä minua ja perhettäni, miksi emme käy, miksi emme välitä hänestä. Yritän keksiä hänelle kaikkea tekemistä, harrastuksia, kerhoja, mikään ei käy. Pyydän kylään (asuu 10 km päässä), ei kuulemma viihdy meillä, ei halua tunkeilla. Oma koti on paras paikka. Vihjailen, että hän olisi meille hyödyllinen (lasten nouto päiväkodista, kotityöt, koiran ulkoilutus), mutta ei käy. Hän on jo omat lapset kasvattanut ja se riittää. *huoh* Kun mikään ei riitä. Miksi ihmeessä mulla on niin syyllinen olotila???
Mä en riitä joka paikkaan
Se tekee sitten 0 h
1205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
minullakin 24 h, kun se on elämän sisältö ja annan lapsille rahaa- se on enemmän hyödyllistä